Nuuska

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pussinuuskaa (myös nimellä annosnuuska).
Tupakkakasvi.

Nuuska on tupakasta valmistettu tuote, jota käytetään useimmiten ylä- tai alahuulen alla, josta sen sisältämä nikotiini imeytyy verenkiertoon suun limakalvojen kautta. Nuuskaa voi käyttää myös kielen alla. Nuuskan myynti kiellettiin vuonna 1992 kaikissa silloisissa EU-maissa Maailman terveysjärjestön WHO:n suositusten perusteella.[1] Manner-Suomessa nuuskan myynti kiellettiin vuonna 1995.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Eurooppaan ensimmäisenä levinnyt tupakan käyttömuoto oli nuuskaaminen. 1500-luvulla nenänuuskan käytöstä tuli Ranskan hovin arvostama tapa. Nuuskaaminen levisi Ranskan hovista muualle Eurooppaan 1700-luvulla. Pohjoismaissa nuuskalla on noin 200-vuotinen historia. Nenänuuskan käyttö loppui Ranskan vallankumouksen yhteydessä suuressa osassa Eurooppaa ja piipun ja savukkeen polttaminen kasvatti suosiotaan. Nykyinen kostea nuuska on peräisin Ruotsista, jossa se kehitettiin 1800-luvun aikana.lähde?

[muokkaa] Koostumus

Irtonuuskaa, jota saatetaan kutsua myös nimellä tykkinuuska, multanuuska, löysä ja löössi.

Nuuska koostuu pääasiassa tupakasta (40–45 %) ja vedestä (45–60 %). Yhteensä nuuska sisältää noin 2 500 erilaista kemikaalia.[2] Muita nuuskan sisältämiä aineita ovat natriumkarbonaatti, natriumkloridi (ruokasuola), kosteudensäilytysaineet. EU:n elintarvikkeiden merkintälain mukaan ruotsalaiseen nuuskaan tuli pakolliseksi ilmoittaa 25. marraskuuta 2005 alkaen nuuskan koostumus. Yleinen myytti, että nuuskaan olisi joskus lisätty lasinsirpaleita, ei pidä paikkaansa. Myytti on syntynyt todennäköisesti kiteytyneestä suolasta.[3]lähde?

Syöpäjärjestöjen ja tupakkaverkon mukaan nuuska sisältää jopa 20 kertaa enemmän nikotiinia kuin polttotupakka.[4] Syöpäjärjestöjen mukaan tavanomaisella päiväannoksella nuuskan käyttäjä saa nikotiinia 3–5 kertaa enemmän kuin savukkeita polttava. Osasyy tähän on tupakan käyttötavassa: savukkeena tai piipussa poltettuna osa tupakan sisältämästä nikotiinista tuhoutuu lämmön vaikutuksesta ja osa poistuu uloshengitetyn savun mukana.

Nikotiini aiheuttaa vahvaa riippuvuutta. Nuuskan valmistusprosessissa syntyvät Nitrosoamiinit ja polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) aiheuttavat syöpää. Nitrosoamiinien kaikkia haittavaikutuksia ei vielä tunneta. Näiden aineiden määrä nuuskassa riippuu käytetyn tupakan valmistusprosessista; uunissa kuivatettu ja paahdettu tupakka sisältää enemmän PAH-yhdisteitä kuin fermentointiprosessilla valmistettu tai ilmakuivattu tupakka. Amerikkalaisessa nuuskassa on tyypillisesti enemmän haitallisia kemikaaleja. [5] Nuuska sisältää raskasmetalleja, kuten lyijy, kadmium, arsenikki ja nikkeli, jotka kertyvät elimistöön.[2][6]

Erilaiset sekoitukset eri tupakkalajeista sekä aromi- ja makuaineet antavat eri nuuskamerkeille oman maun ja koostumuksen. Makuun vaikuttavat muun muassa siemenlajike, ilmasto, viljelypaikka ja tupakan kuivausmenetelmä, valmistusprosessissa käytettävä lämpökäsittely sekä muut lisäaineet.lähde?

[muokkaa] Valmistus

Valmistuksessa on kolme päävaihetta, jauhatus, sekoitus ja pakkaus. Nuuskaa valmistetaan nykyisin ilmakuivatusta tupakasta, jota tuodaan Etelä- ja Pohjois-Amerikasta sekä Aasiasta. Valmistusprosessissa tupakka jauhetaan syöttämällä sitä myllyyn, jossa se jauhetaan karkeaksi, keskikarkeaksi tai hienoksi jauheeksi. Sekoitusvaiheessa tupakkaan lisätään vesi ja suola, minkä jälkeen seosta lämmitetään. Lämmityksen jälkeen nuuska jäähdytetään ja siihen lisätään muut ainekset, yleensä paistettua ruokasoodaa, säilytysaineita ja erilaisia aromeja.

Annosnuuska (pussinuuska) pakataan pusseihin ja suljetaan tiivisti muovirasioihin. Muovirasioita käytetään säilyvyyssyistä, koska annosnuuska kuivuu irtonuuskaa nopeammin. Irtonuuska pakataan vahatusta pahvista tai muovista valmistettuihin rasioihin. Nuuskapakkauksia säilytetään kylmässä. Kylmäsäilytyksessä nuuska kypsyy ja saa luonteenomaisen arominsa ja makunsa. Myyntipisteissä nuuska säilötään kylmäkaappeihin ja kotona jääkaapissa.

Ruotsalainen nuuska saatetaan joskus sekoittaa amerikkalaiseen savuttomaan tupakkaan (moist snuff), jonka valmistus ja käyttö eroavat hieman toisistaan. Amerikkalaista versiota käytetään perinteisesti alahuulessa, josta myös toisinaan käytetään nimeä dipping tobacco. Valmistustapa eroaa muun muassa siinä että tupakkaa ei pastoroida valmistuksen aikana toisin kuin ruotsalainen nuuska. Amerikkalaisen nuuskan makuaineina ei myöskään yleisesti käytetä suolaa, sen sijaan erilaisia mausteita käytetään ja tuotteet ovat usein makeampia.

[muokkaa] Käyttö

Nuuska on tupakkajauheesta tehty kostea tupakkatuote, jota pidetään yleisimmin ylähuulen sisäpuolella tai muussa paikassa suun sisässä. Tarkoituksena on, että sen vaikuttavat aineet imeytyvät limakalvojen kautta. Nuuskaajat käyttävät nuuskaa muutamista minuuteista aina tunteihin saakka. Osa nuuskaajista nuuskaa koko valveillaoloaikansa ja nukkuessaankin. Ruotsin terveysviranomaisten mukaan miltei joka toinen ruotsalaisista nuuskaajista haluaisi lopettaa nuuskaamisen.[7]

Nuuskaaminen lisääntyi Suomessa 1990-luvun alussa erityisesti urheilevien nuorten joukossa. Vuosina 1998–1999 kasvutrendi pysähtyi. Nuuskaamisen haittavaikutuksista tiedotettiin enemmän.[8][9] Norjassa oli vuosina 2003–2004 päivittäin nuuskaavia 300 000 ja satunnaiskäyttäjiä 160 000. Puolet nuuskaajista myös tupakoi. Käyttäjistä 90 % oli miehiä ja suurin osa alle 45-vuotiaita. Neljäsosa nuuskaajista siirtyi myös tupakoijiksi.[10]

Nuuskan käyttö satunnaisesti tai päivittäin
Nuuskan käyttö (%); 1987 1991 1999 2003
18-vuotiaat pojat 3,6 7,1 11,2 8,5
18-vuotiaat tytöt 0,6 0,5 0,7 0,9

[muokkaa] Myynti

Nuuskajääkaappeja M/S Baltic Princessin taxfreessä.

Nuuskaa myydään annospusseihin pakattuina (ruots. portionssnus) tai irtonuuskana (ruots. lössnus). Annospussien selluloosakuidusta valmistettu harsokangas estää tupakan suoran kosketuksen limakalvoon, ja se voidaan asettaa suoraan rasiasta suuhun. Kostea irtonuuska laitetaan huulen alle yleisimmin nuuskatykillä, tai vaihtoehtoisesti se pyöritellään sormin ensin kiinteämmäksi, yleisesti pallomaiseksi, ettei se hajoa huulen alla ja leviä suuhun. 45 gramman nuuskarasia maksaa Ruotsissa noin 4 euroa ja Norjassa 6 euroa. Ruotsalaista nuuskaa myydään noin 300 miljoonaa yksikköä joka vuosi Pohjoismaiden markkinoille.

Kesäkuussa 2006 Swedish Match myi 90 % Ruotsin nuuskan kulutuksesta. Kilpailijan Gallaher och Fiedler & Lundgenin omistaa tanskalainen Skandinavisk tobakskompani. Englantilainen yritys BAT myy kokeeksi nuuskaa Ruotsissa.[11]

Nuuskan myynti ja luovutus on kiellettyä Suomessa. Stakesin mukaan vuonna 2005 nuoret saivat nuuskaa ulkomailta tai laivalta (50 %), kaverilta (90 %), tuntemattomilta (10 %), kaupasta ja baarista (25 %), urheiluseuran kautta (10 %) ja muualta (30 %).[12]

[muokkaa] Lainsäädäntö

Nuuskan myynti kiellettiin vuonna 1992 kaikissa EU-maissa (direktiivi 2001/37/EY(1) 8) WHO:n suositusten perusteella. WHO:n mukaan haitat ovat ilmeiset eikä nuuskassa ole mitään terveyshyötyjä.[13] 1995 Unioniin liittyessään Ruotsi sai erivapauden pitää nuuska markkinoilla. Lupa edellyttää, että Ruotsi sitoutuu estämään tuotteidensa myynnin muihin EU-maihin. Myös Tanskassa myydään laillisesti irtonuuskaa (lössnus), mutta pussinuuskan myynti on kiellettyä.[14]

Euroopan parlamentin Ministerineuvoksen päätöksellä kesäkuussa 2001 savuttomien tupakkatuotteiden myyntipakkauksista poistettiin varoitusmerkintä "Aiheuttaa syöpää". Myöhemmät valitukset EY-tuomioistuimiin eivät ole menneet läpi nuuskan myynnin vapauttamisesta koko EU:n alueella.lähde?

Nuuskan myynti kiellettiin Suomessa vuonna 1995. Käyttöä ei kriminalisoitu. EU-tuomioistuin kielsi nuuskan myynnin 2006 myös Ahvenanmaalla ja Ahvenanmaalla rekisteröidyissä laivoissa. Nuuskaa myytiin laivoilla ja Ahvenanmaalla EU-lain vastaisesti vuodesta 1995. Ruotsinlaivoilla nuuskaa myydään edelleen kuitenkin laillisesti Ruotsin aluevesillä. Suomen viranomaiset ovat olleet huolissaan laivojen nuuskan myynnin kielteisistä terveydellisistä vaikutuksista. Ahvenanmaan maakunnalle laivoilla myytävällä nuuskalla on taloudellista merkitystä.[15] EU:n tuomioistuin antoi Suomelle langettavan tuomion, koska Suomi ei noudattanut EU-lain velvoitteita ja koska Ahvenanmaa ei ole saattanut nuuskan myyntikieltoa osaksi lainsäädäntöään. Suomen valtio velvoitettiin korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.[16][17]

Monet urheilujärjestöt, muun muassa salibandy- ja jääkiekkoliitot, kielsivät nuuskan käytön Suomessa kilpailutoiminnan yhteydessä vuonna 1998. San Francisco kielsi nuuskan käytön puistoissa ja urheiluareenoilla vuonna 2005.[18]

Osa käyttäjistä ja valmistajat esittävät, että nuuska pitäisi kansanterveyden nimissä sallia, koska nuuska on vaihtoehto tupakanpoltolle ja terveyshaitoiltaan tupakanpolttoa lievempi. Ruotsalaisten tutkijoiden mielestä nuuskan korkea nikotiinipitoisuus synnyttää riippuvuuden nopeasti ja siitä vieroittautuminen on jopa vaikeampaa kuin savukkeiden polton lopettaminen. Nuuskaaminen toimii porttina tupakoinnille[19]. 41 % nuuskaavista viidesluokkalaisista tukholmalaispojista oli tupakoijia vuosi myöhemmin. Vastaava luku USA:ssa on 40 %. Toisten tutkijoiden mukaan tupakoinnin väheneminen perustuu kansanterveyden tupakoinnin ehkäisytyön aktiivisuuteen. Samalla he olivat huolissaan, siitä että nuuskaamisen ei ole todistettu vähentävän tupakointia.[20].

[muokkaa] Käytön haitat

Terveysasiantuntijoiden mukaan nuuskaamisen lopettaminen vaatii itsekuria, mutta siitä on hyötyä koko loppuelämäksi. Nuuskan käyttö aiheuttaa nikotiiniriippuvuuden samaan tapaan kuin tupakoiminen. Nuuskassa on enemmän nikotiinia kuin savukkeissa, mutta vain 10–20 prosenttia nikotiinimäärästä imeytyy suun limakalvojen kautta vereen.lähde? Irtonuuskaa pidetään haitallisempana suun limakalvoille kuin pussinuuskaa. Nuuskan aiheuttamia terveyshaittoja ovat muun muassa nähtävät suun limakalvon vauriot, muutokset ikenissä ja hampaiden värjäytyminen.

Jo suhteellisen lyhytaikaisen nuuskaamisen jälkeen suun limakalvolla alkaa näkyä muutoksia. Pitkään käytettynä nuuskaus johtaa ikenien vetäytymiseen. Paljastuneet hammaskaulat ovat alttiita värjäytymille. Nuuskan käytön lopettaminen ei korjaa näitä vaurioita. Sen sijaan siihen kohtaan limakalvoa, jossa nuuskamälliä pidetään, saattaa kehittyä vaalea paksunema, niin sanottu nuuskaleesio, joka yleensä häviää ajan myötä, jos nuuskaaminen lopetetaan.lähde? Nuuskan nikotiini aiheuttaa samanlaisia haittoja kuin tupakan nikotiini. Hermoston toiminta ja hormonitasapaino häiriintyvät, kunto heikkenee asteittain ja nuuskaajalla saattaa ilmentyä unettomuutta, päänsärkyä ja hikoilua. Osa nuuskasta tulee väistämättä niellyksi ja voi muuttaa jo pieninä annoksina sisäeritystoimintaa, rasittaen sydäntä ja häiriten mahalaukun luonnollista toimintaa.

Nuuskaamisen yhteyttä syöpään, erityisesti suusyöpiin, on tutkittu. On kuitenkin tärkeää huomata, että Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten tulokset eivät ole välttämättä kelvollisia tarkasteltaessa ruotsalaisen nuuskan käyttöä, koska ruotsalainen nuuska on valmistusmenetelmiltään, koostumukseltaan ja käyttötavoiltaan erilaista kuin sen amerikkalainen vastine. Nykykäsityksen mukaan nuuska kyllä saattaa altistaa joillekin syöville, mutta ei kuitenkaan samassa määrin kuin tupakointi. Ruotsalaisen nuuskan käytön altistavia vaikutuksia suu-, keuhko- ja haimasyöpiin tutkittiin laajassa tutkimuksessa, jossa 279 897:n ruotsalaisen rakennustyöntekijän nuuskankäyttöä seurattiin 25 vuoden ajan. [21] Tutkimuksessa nuuskan käytön ja suu- tai keuhkosyövän välillä ei löydetty yhteyttä. Tämän tutkimuksen valossa nuuskan käyttö lisää haimasyövän riskiä, mutta riski on silti pienempi kuin tupakoitsijoilla. Tupakointi lisäsi merkitsevästi kaikkien tutkittujen syöpien esiintyvyyttä [22]. Ruotsissa, jossa nuuskaaminen on huomattavan yleistä etenkin miesten keskuudessa, suu- ja huulisyövän ilmaantuvuus on pienimpiä koko Pohjois-Euroopassa.[23] WHO:n mukaan ruotsalaisilla miehillä esiintyy vähiten keuhkosyöpää Euroopassa, osaksi pienen tupakoimisasteen vuoksi.

Sairastumisalttius sydän- ja verisuonitauteihin on nuuskaajilla matalampi kuin tupakoitsijoilla, mutta kuitenkin suurempi kuin kokonaan tupakoimattomilla.[24] Nuuska aiheuttaa savukkeiden tapaan voimakkaan riippuvuuden pääasiassa sen sisältämän nikotiinin takia, jota se sisältää yleensä enemmän kuin savukkeet. Suomen Syöpäjärjestön mukaan tupakoidessa nikotiinipitoisuus on ensimmäisten minuuttien aikana kaksinkertainen verrattuna nuuskaamiseen ja tavanomaisella päiväannoksella nuuskan käyttäjä saa nikotiinia 3–5 kertaa enemmän kuin savukkeita polttava. Tähän vaikuttaa kuitenkin se, kuinka kauan nuuskaa pidetään suussa, sillä käyttöaika voi olla viidestä minuutista useampaan tuntiin. [25] Joidenkin tutkimusten mukaan kaikki nuuskan vaikutukset eivät välttämättä ole haitallisia: pitkäaikainen nuuskaaminen voi ehkäistä MS-taudin riskiä jopa 70 prosentilla. Tutkijat eivät silti suosittele nuuskan käyttöä sen muiden terveysvaikutusten takia[26].

Syöpäjärjestöjen tiedotteen mukaan nuuskan käyttö erityisesti nuorella iällä lisää suuontelon, nielun ja nenän syöpää.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Direktiivi 2001/37/EY(1) 8
  2. ↑ a b Nuorten nuuskankäyttö — haaste suun terveydenhuollolle Hammaslääkäriliitto 2000
  3. ↑ Nuuskan liittyviä myyttejä www.swedishmatch.com Viitattu 16.6.2009.
  4. ↑ Nuuskaamisen terveysriskit Tupakkaverkko Viitattu 24.2.2009.
  5. ↑ [1]
  6. ↑ Nicorette Ruotsi 2006
  7. ↑ Vad vi vet om snusStatens folkhälsoinstitut, Ruotsi 29.5.2006
  8. ↑ Tupakkakertomus 2003KTL, Helsinki, 2004
  9. ↑ Nuorten terveystapatutkimus 2003Stakes 2003
  10. ↑ Virkninger av snusbruk, Kunnskapssenter nr 6-2005, Nasjonalt kunnskapssenter for helsetjenesten
  11. ↑ Snusandet ökar - trots stor ovisshet om riskernaTobaksfakta 8.5.2006
  12. ↑ Stakes 2005
  13. ↑ Recommendation on Smokeless Tobacco ProductsWHO
  14. ↑ Regulation: background European Smokeless Tobacco Council
  15. ↑ Tuomioistuinmuistio 23.11.2005 Suussa käytettävän tupakan markkinoille saattamista koskeva kielto – nuuska, Ulkoasianministeriö
  16. ↑ Suomelle tuomio nuuska-asiassa, Suomen ASH (Action on Smoking and Health ry 18.5.2006)
  17. ↑ Judgement of the Court: European Commission v Finland 18.5.2006 Case C-343/05
  18. ↑ Snusförbud i San Franciscos parker och sportarenorTobaksfakta 2005
  19. ↑ Nuuskan vaaroja aliarvioitu Duodecim 17.6.2005
  20. ↑ Tomar, S.L. et al.: Declining smoking in Sweden: is Swedish Match getting the credit for Swedish tobacco control’s efforts?. Tobacco Control, 2003, nro 12, s. 368–371.
  21. ↑ Luo J., Ye W., Zendehdel K., Adami J., Adami H-O, Boff P., & Nyrén O: Oral use of Swedish moist snuff (snus) and risk for cancer of the mouth, lung, and pancreas in male construction workers: a retrospective cohort study. The Lancet, 2007, 369. vsk, nro 9578, s. 2015-2020.
  22. ↑ [2]Nuuska ja terveys: tutkimustieto ja uutisoinnin ongelmat
  23. ↑ [3]Suomen syöpärekisteri
  24. ↑ Ruotsin Lääkärilehden artikkeli nuuskan haittavaikutuksista1997
  25. ↑ Nuuska ei ole terveystuoteSyöpäjärjestöt
  26. ↑ http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3869

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta nuuska.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nuuska&oldid=11034717
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä