Eija Krogerus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eija Selma Liisa Krogerus (o.s. Vanhala, s. 19. kesäkuuta 1932 Helsinki) on suomalainen keilaaja, joka saavutti 1960- ja 1970-luvuilla yhdeksän arvokisavoittoa ja yhteensä 19 arvokisamitalia.

Eija Krogerus oli vuonna 1962 keilailun ensimmäisissä EM-kilpailuissa Besançonissa kisojen toiseksi menestynein naiskeilaaja. Hän sai henkilökohtaisessa kilpailussa hopeaa edellään vain maannaisensa Maire Rautakoski. Kultaa hän voitti parikilpailussa Rautakosken kanssa sekä molemmissa joukkuekilpailuissa (4 × 3 + 3 sarjaa amerikkalaisittain ja 4 × 6 sarjaa eurooppalaisittain). Méxicon MM-kilpailuissa 1963 hän saavutti pronssia molemmissa joukkuekilpailuissa. Birminghamin EM-kilpailuissa 1965 hän voitti kultaa parikilpailussa jälleen Rautakosken parina ja eurooppalaisittain keilatussa joukkuekilpailussa. Amerikkalaisittain käydyssä 5 × 3 + 3 sarjan joukkuekilpailussa Suomi sai pronssia. Malmön MM-kisoissa 1967 hän voitti molemmissa joukkuekilpailuissa kultaa ja henkilökohtaisessa kilpailussa hopeaa hävittyään Yhdysvaltain Helen Westonille vain kahdeksalla pisteellä (4585–4577). Kööpenhaminan EM-kilpailuissa 1969 hän saavutti kultaa eurooppalaisittain keilatussa joukkuekilpailussa ja hopeaa amerikkalaisittain keilatussa joukkuekilpailussa.

Dublinin EM-kilpailuissa 1973 Krogerus saavutti hopeaa parikilpailussa Ulpu Kaikon kanssa ja pronssia henkilökohtaisessa kilpailussa. Lontoon MM-kilpailuissa 1975 hän sijoittui henkilökohtaisessa kilpailussa hopealle. Vuonna 1977 hän voitti Lea Hilokosken parina Euroopan mestaruuden, ja viimeinen arvokisamitali tuli vuoden 1979 MM-kisoista Krogeruksen keilatessa Tuula Kaartisen kanssa parikilpailussa hopealle.

Kotimaassaan Eija Krogerus on edustanut helsinkiläisseuroja Keila-Naiset, Strikers ja Blooper. Hän voitti henkilökohtaisen Suomen mestaruuden vuosina 1963, 1967, 1968, 1970, 1971, 1979 ja 1982. Hän on yhä eniten henkilökohtaisia Suomen mestaruuksia voittanut keilaaja. Hänet valittiin Suomessa Vuoden naisurheilijaksi 1967. Vuonna 2002 hänet valittiin ensimmäisenä suomalaisena keilailun kuuluisuuksien galleriaan. Viimeksi hän on osallistunut SM-kisaan vuonna 2011[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja, s. 291–294. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
  • Rantala, Risto; Siukonen, Markku; & Tukiainen, Seppo (toim.): Urheilumme kasvot 3, 3. painos, s. 701. Oy Scandia Kirjat Ab, 1978.
  • World Bowling Writers Hall of Fame Viitattu 19.05.2008. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.