Kesäolympialaiset 1896

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
I olympiadin kisat
Athens 1896 report cover.jpg

Kisaraportin kansi.
Isäntäkaupunki Flag of Greece (1822-1978).svg Ateena, Kreikka
Osallistujat 245 urheilijaa 14 maasta
Kisatapahtumat 9 tapahtumaa 43 lajissa
Avajaiset 6. huhtikuuta 1896
Päättäjäiset 15. huhtikuuta 1896
Avaaja Kreikan kuningas Yrjö I
Urheilijoiden vala ei ohjelmassalähde?
Tuomareiden vala ei ohjelmassalähde?
Olympiatulen sytyttäjä ei ohjelmassalähde?
Olympiastadion Herodes Atticus -stadion

I olympiadin kisat olivat huhtikuussa 1896 Ateenassa järjestetyt ensimmäiset nykyaikaiset olympiakisat. Ne ottivat innoituksensa antiikin Kreikan olympialaisista.

Kreikan kuningas Yrjö I julisti ensimmäisen olympiadin kisat käyntiin itsenäisen Kreikan 75-vuotisjuhlapäivänä, 6. huhtikuuta. Kuusi vuotta aiemmin nykyaikaisen olympialiikkeen perustaja ranskalaisparoni Pierre de Coubertin oli lausunut ääneen haaveen olympialaisten henkiinherätyksestä. Kaksi vuotta myöhemmin heinäkuussa pidetyssä olympiakongressin kokouksessa päätettiin, että ensimmäisen olympiadin kisat annettaisiin perinteitä kunnioittaen Ateenaan, vaikka Coubertin vastustikin päätöstä ja vaati kisojen järjestämistä Ranskassalähde? Samalla kokouksessa perustettiin Kansainvälinen olympiakomitea, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Dimitros Vikelas.

Kreikalla ei ollut varoja stadionin rakennukseen, joten kisojen varapaikaksi valittiin Budapest Unkarissa. Kreikka kuitenkin onnistui varainhankinnassa muun muassa myymällä olympiapostimerkkejä ja järjestämällä arpajaisia. Ensimmäisten kisojen tärkein sponsori oli Georgios Aveffor, jonka noin miljoonan drakman lahjoitus mahdollisti pitkälti Herodes Atticus -stadionin uusimisen. Stadionin katsomoissa oli 50 000 katselijalle istumapaikat ja 20 000 seisomapaikat. Pitkulaisen stadionin juoksuradan pituus oli 333,3 metriä. Suunnittelijat viisveisasivat urheilijoista, minkä vuoksi radasta tuli äärimmäisen kapea ja erittäin jyrkkäkaarteinen, joka aiheutti sen, että tulokset olivat heikkoja.

Kisojen aktiivisin osanottajamaa oli isäntämaa Kreikka, toiseksi aktiivisin Saksa. Saksasta kisoihin matkusti 21 urheilijaa, kun Ruotsi lähetti kokonaista yhden atleetin. Voitokkaimpia maita olivat Yhdysvallat, Kreikka ja Saksa. Suomi ei osallistunut kisoihin, vaikka kutsuttu olikin. Kaikkien aikojen ensimmäinen olympiavoittaja oli kolmiloikkaaja James Connolly tuloksella 13,71. Kunkin lajin voittaja sai hopeamitalin ja öljypuunlehvän, toinen pronssimitalin. Kolmas ei saanut mitään, mutta jokaiselle osallistujalle jaettiin muistomitali.[1]

II olympiadin kisat järjestettiin neljä vuotta Ateenan kisojen jälkeen vuonna 1900 Pariisissa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Lajit ja mitalistit

100 metrin pikajuoksu käynnissä.
Carl Schuhmann voimisteli neljä voittoa.
Kiekonheiton kultamitalisti Robert Garrett suoritusvuorossa.

Kisoissa järjestettiin kaikkiaan 43 kilpailua. Eri urheilumuotoja oli yhdeksän. Kisoissa oli tarkoitus kilpailla myös soudussa, purjehduksessa ja kriketissä. Ensimmäiset kaksi peruttiin myrskyn takia ja kriketti siksi, ettei mukaan tullut yhtäkään kilpailijaa. Eniten voittoja kisoissa keräsi Yhdysvallat (11). Menestyksekkäin urheilija oli Saksan Carl Schuhmann neljällä voitolla.

[muokkaa] Mitalitaulukko

1896 kesäolympialaiset - mitalitaulukko Olympic Rings.svg
Sija Maa Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
1 US flag 44 stars.svg Yhdysvallat 11 7 2 20
2 Flag of Greece (1822-1978).svg Kreikka 10 17 19 46
3 Flag of the German Empire.svg Saksa 6 5 2 13
4 Flag of France.svg Ranska 5 4 2 11
5 Flag of the United Kingdom.svg Iso-Britannia 2 3 2 7
6 Hungary flag 1867.png Unkari 2 1 3 6
7 Flag of the Habsburg Monarchy.svg Itävalta 2 1 2 5
8 Flag of the United Kingdom.svg Australia 2 0 0 2
9 Flag of Denmark.svg Tanska 1 2 3 6
10 Flag of Switzerland.svg Sveitsi 1 2 0 3
11 Olympic Rings.svg Sekajoukkue 1 1 1 3
Yhteensä 43 43 36 122

[muokkaa] Kohokohtia

  • Kolmiloikkaaja James Connollysta tuli ensimmäinen olympiavoittaja 1 527 vuoteen. Hän voitti kolmiloikan tuloksella 13,71.
  • Kreikkalainen paimen Spiridon Luis voitti maratonjuoksun, jonka reitti kulki historiallisesti Marathonista Ateenaan.
  • Unkarilainen Alfréd Hajós voitti 100 metrin ja 1 200 metrin vapaauintimatkat samana päivänä. Pidempää matkaa varten kilpailijat kuljetettiin veneellä merelle ja he uivat kylmässä vedessä takaisin rantaan.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä