Kalevan kirkko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalevan kirkko
Kalevan kirkon pääsisäänkäynti
Kalevan kirkon pääsisäänkäynti
Sijainti Kaleva, Tampere
Koordinaatit 61°29′57″N, 23°47′38″E
Seurakunta Kalevan seurakunta
Rakentamisvuosi 1966
Suunnittelija Raili ja Reima Pietilä
Materiaali betoni, julkisivu vaaleaa englantilaista savitiiltä
Istumapaikkoja 1 000
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kalevan kirkko on vuosina 1964–1966 rakennettu moderni kirkkorakennus Kalevan kaupunginosassa Tampereella. Sen on suunnitellut arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä. Kalevan kirkko on Kalevan ja koko Tampereen tunnetuimpia nähtävyyksiä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevan seurakunta perustettiin Tampereelle vuonna 1953,[1] mutta seurakunta sai oman kirkon vasta 1966.[2]

Vuonna 1959 Tampereen evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkkohallintokunta julisti kilpailun, jossa arkkitehteja pyydettiin suunnittelemaan Kalevassa sijaitsevalle Liisankalliolle suuri, monumentaalinen kirkkorakennus Kalevan seurakunnan käyttöön. Kilpailuun otti osaa kaikkiaan 49 työtä. Näiden töiden joukosta valittiin jatkokäsittelyyn arkkitehti Reima Pietilän suunnittelema ehdotus ”Hellitä mäkivyötä, meridiaani”. Ehdotuksessa oli otettu vaikutteita kristillisestä symboliikasta: kirkon pohjapiirros muistuttaa kalaa.[2]

Raili ja Reima Pietilän suunnittelema kirkko on yksi Suomen omaperäisimmistä kirkkorakennuksista ja kuuluu Tampereen kuuluisimpiin nähtävyyksiin.
Kirkko toisesta suunnasta.

Varsinaisen suunnitteluvaiheen Reima Pietilä hoiti yhdessä vaimonsa arkkitehti Raili Pietilän kanssa. Kirkko on kokonaisuudessaan, sisustusta myöten, Pietilöiden suunnittelema. Toteutusvaiheessa rakennusta pienennettiin kilpailuehdotuksesta noin 15 prosenttia.[2]

Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1964, ja rakennus valmistui vuonna 1966. Kalevan kirkko vihittiin lopulta käyttöön elokuussa 1966, kun seurakunnan perustamisesta oli kulunut jo kolmetoista vuotta.[1]

Kirkkorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevan kirkko on Suomen mittakaavassakin varsin omaperäinen rakennus ja se suojeltiin vuonna 2006. Museoviraston luonnehdinnan mukaan se on ”uudemman kirkkoarkkitehtuurin monumentaalisin esimerkki Suomessa”. Kirkon seinät ovat pystysuorat ja korkeat. Sisätiloissa on käytetty paljon puupintoja ja rakennuksen ulkoseinien väri on sama kuin valkaisemattomalla pellavalla. Pystysuorat, lattiasta kattoon yltävät ikkunat antavat runsaasti valoa ja korostavat seinien katedraalimaista korkeutta. Kirkolle onkin ominaista avaruus, valoisuus ja pitkät sisänäkymät.[2]

Kirkkoa on sen viljasiiloa muistuttavaksi katsotun ulkomuodon vuoksi kutsuttu myös nimillä ”Sielujen siilo” tai ”Viljasen (vilja)siilo” silloisen Kalevan kirkkoherran Paavo Viljasen mukaan.[3]

Pinta-alaa kirkossa on 3 600 m² ja sen kokonaistilavuus on 47 000 m³.[2] Salin lisäksi rakennuksessa on kokoontumistiloja ja muita tiloja. Kalevan kirkko on suosittu ehtoollis- ja jumalanpalveluskirkko, joka tarjoaa mahdollisuuksia myös muuhun seurakuntatyöhön.[1]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevan kirkko on rakennettu betonista liukuvalumenetelmällä. Menetelmä oli 1960-luvulla poikkeuksellinen erityisesti sakraalirakennuksiin käytettynä. Rakennuksen rungossa on betonia kaikkiaan 4 500 m³ ja terästä 150 tonnia. Seinien liukuvalu kesti 12 vuorokautta.[2]

Rakennuksen teräsbetonisten kattopalkkien leveys on neljä metriä, ja niitä on kymmenen metrin välein. Pisin palkeista on 35-metrinen. Kirkossa on kaikkiaan 18 lattiasta kattoon ulottuvaa suurta ikkunaa, joiden ruudut ovat umpiolaseja, kaikki eri kokoisia. Myös ulko-ovia on 18 kappaletta.[2]

Kirkon koko julkisivu on vaaleaa tiiltä. Tiilet on poltettu seitsemästä erilaisesta englantilaisesta savilajista. Tiiliskiviä tarvittiin kaikkiaan 8 000 m² eli 150 000 kappaletta. Kilpailuehdotuksessa rakennus oli betonipintainen ja tiilet oli sijoitettu kirkon ulkoseinien sisäpintaan, mutta ne siirrettiin rakennuksen julkisivuun, kun kävi ilmeiseksi, että betoniraudoitukset olisivat ajan kuluessa aiheuttanut ulkoseiniin ruostevalumia.[2]

Kirkossa on ilmakeskuslämmitys. Ulkoseinän ja lattian taitteessa on rakoja, joista lämmitysilma puhalletaan sisään. Kirkkosalissa ilmanpoisto tapahtuu keskikäytävän penkkien alla olevien laatikkomaisten venttiilien kautta.[2]

Julkisivun kaartuvaa, korkeaa seinäpintaa ja ikkuna.
Kalevan kirkon alttari ja urut. Vasemmalla näkyy alttariveistos Särkynyt ruoko.

Kirkkosali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkosalin tilavuus on 36 000 m³ ja kokonaispinta-ala 1 200 m². Korkeutta salilla on vaikuttavat 30 metriä, ja istumapaikkoja löytyy 1 120 kappaletta, näistä 115 kuoron käyttöön.[4]

Kirkkosalin pääovelta kertyy alttarille matkaa noin 50 metriä. Salin lattia laskee puoli metriä alttaria kohti kuljettaessa. Tämä varmistaa hyvän näkyvyyden kaikista salin osista. Kirkkosalin lattiatiilet on valmistettu Suomessa, ja ne muistuttavat väriltään kosteaa rantahiekkaa.[2]

Sisustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevan kirkon alttari ja alttariveistos Särkynyt ruoko.

Pietilät suunnittelivat kirkkorakennuksen ohella myös kirkkosalin sisustuksen ja alttariveistoksen.[1] Alttari, penkit ja urkufasadi on valmistettu suomalaisesta männystä.[2] Myös kirkon sisällä voi huomata perinteisestä poikkeavan tyylin. Alttarin risti ei ole suora, vaan sillä on hieman kumartuva asento, joka symboloi siunausta ja suojaamista.[2] Alttarikaide poikkeaa perinteisestä, koska se kaartuu kohti kirkkosalia eikä alttaria, kuten tavallisesti. Alttarivaatteessa ovat kirjaimet alfa ja omega, kreikkalaisten aakkosten ensimmäinen ja viimeinen kirjain, jotka merkitsevät, että Jeesus on ensimmäinen ja viimeinen.[2]

Alttariveistoksena on Reima Pietilän teos Särkynyt ruoko vuodelta 1969. Veistoksen innoitus on tullut Jesajan kirjan jakeesta Raamatusta: ”Särjettyä ruokoa hän ei muserra”.[2]

Valot on suunnattu joko ylhäältä alas tai alhaalta ylös ja niiden kirkkautta voidaan säädellä. Salin seinissä on muutama luukku aputiloihin mahdollisia televisiokuvauksia varten.[2]

Ikkunoiden puhdistuksessa käytetään apuna käsikäyttöistä huoltohissiä. Ikkunasyvennyksissä on tikkaat, joita käytetään apuna vaihdettaessa kirkon lamppuja.[2]

Urut ja äänentoisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevan kirkon urut on valmistettu Kangasalan urkutehtaassa. Niissä on 41 äänikertaa, kolme sormiota ja jalkio. Urkujen 16 metriä korkea julkisivu on Pietilöiden suunnittelema. Urkujen koneisto on osittain mekaaninen ja osittain sähköpneumaattinen. Uruissa on kaikkiaan 3 500 pilliä, joista suurin on 6,3 metriä pitkä. Pienimmällä on pituutta vain 1,5 senttiä.[2]

Kirkkosalissa on myös kahdeksan kaiutinta ja 5–6 jumalanpalveluksissa käytettävää mikrofonia.[2]

Kellotorni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevan kirkon laella kohoaa ristimäiseksi muotoiltu kellotorni.[4] Se toimittaa tavallaan kirkon katolla yhtä aikaa sekä kellotornin että ristin virkaa, sillä rakennuksen ulkosivulla ei ole nähtävissä yhtään tavanomaista ristiä. Kellotornissa on kolme Länsi-Saksassa valmistettua kelloa, jotka painavat 1 300 kg, 840 kg ja 550 kg. Kellojen äänet ovat e-g-a, ja niillä soitetaan joka päivä kello 12 ”Rauhankelloiksi” kutsutut lyönnit, jotka ovat lainaus unkarilaisesta perinteestä.[2]

Kirkon ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevan kirkko sijaitsee keskellä avointa puistoaluetta. Kirkon viereen pystytetty Kalevala-muistomerkki näkyy kuvassa rakennuksen vasemmalla puolella.

Kalevan kirkko sijaitsee Liisankalliolla[2] Kalevan kaupunginosassa Teiskontien ja Sammonkadun välissä. Kirkkoa ympäröivä Liisanpuisto on avointa aluetta, jolla on vain vähän puita. Tämä antaa kirkolta hyvän näkyvyyden lähiympäristöön. Hyvää näkyvyyttä korostaa entisestään se, että kirkko kohoaa ympäristöään korkeammalla pienen mäen päällä.

Alun perin Tampereen kaupunki tarjosi Liisankallion tonttia Tampereelle muuttamassa olleen Yhteiskunnallisen korkeakoulun opiskelija-asuntolan paikaksi kesällä 1957, mutta kun paikalle päätettiinkin rakentaa Kalevan kirkko, asuntolalle osoitettiin uusi paikka Väinämöisenkadulta.[5]

Kalevala-muistomerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kalevala-muistomerkki

Liisanpuistossa Kalevan kirkon länsipuolella kohoaa 4,5 metriä korkea Kalevala-muistomerkki, jonka on suunnitellut Terho Sakki. Pronssisen veistoksen valmistusta siirrettiin Kalevan kirkon rakennustöiden takia ja se paljastettiin 30. syyskuuta 1973. Veistos kuvaa maailman syntyä sotkan munasta. Sakki sai ajatuksen veistoksensa ulkonäköön sen vieressä kohoavalta kirkolta. Kuvanveistäjä halusi luoda veistoksessaan vastakohdan kirkon pystysuorille pinnoille. Ulkonäkönsä vastakohtaisuuden lisäksi Kalevan kirkossa ja Kalevala-muistomerkissä kohtaavat Kalevala ja luterilainen kristinusko.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kalevan kirkko Tampereen Kaupunkiopas. Viitattu 19.4.2007.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Kalevan kirkko Tampereen seurakunnat. Viitattu 19.4.2007.
  3. Noviisi 2000: Bongaa Tampereen kirkot Kotisatama. Viitattu 19.4.2007.
  4. a b Tampereen kirkot Muuka. Viitattu 19.4.2007.
  5. Vartiainen, Vesa: Puoli vuosisataa opiskelijakoteja Tampereella – Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö TOAS 1959–2009, s. 17. Tampere: TOAS, 2008. ISBN 978-952-92-4591-8.
  6. tampere.fi: Sakki, Terho; Ensimmäinen runo / Kalevala-muistomerkki

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]