Oskari Tokoi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oskari Tokoi
Tokoi Albert Gebhard 1915.jpg
Eduskunnan puhemies
19121914
Edeltäjä Pehr Evind Svinhufvud
Seuraaja Kaarlo Juho Ståhlberg
Tiedot
Syntynyt 15. toukokuuta 1873
Kannus
Kuollut 4. huhtikuuta 1963 (89 vuotta)
Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat
Puolue SDP

Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi) (15. toukokuuta 1873 Kannus4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja lehtimies.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tokoi lähti vuonna 1891 Yhdysvaltoihin työskennellen siellä muun muassa kaivosmiehenä ja tutustuen sikäläiseen ammattiyhdistystoimintaan. Hän palasi vuonna 1900 Suomeen, Kannukseen, maanviljelijäksi ja kauppiaaksi. Hänet valittiin vuonna 1905 Kannuksen työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi ja vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan SDP:n listalta. Vuonna 1912 Tokoista tuli Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja. Vuonna 1913 hän pääsi eduskunnan puhemieheksi ja 1917 hänet nimitettiin Suomen senaatin johtoon. Tuolloin hänestä tuli maailman ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri.

Tokoi kuului vallankumoushallitus kansanvaltuuskuntaan elintarvikekomissaarina Suomen sisällissodassa punaisten puolella ja joutui vuonna 1918 pakenemaan maasta. Sodan jälkeen hän toimi brittiläisen everstiluutnantin arvoon verrattavana suomalaisena apulaisjohtajana brittien varustamassa Muurmannin legioonassa, joka osallistui suojeluskuntien vastaiseen sotaan Itä-Karjalassa tarkoituksena turvata länsivaltojen edut suomalaisia ja mahdollisesti myös saksalaisia vastaan. Yksi tavoite oli ”vapauttaa Suomi saksalaisista miehittäjistä”.

Tokoi siirtyi Englannin ja Kanadan kautta Yhdysvaltoihin 1921. Yhdysvalloissa hänestä tuli Massachusettsin Fitchburgissa ilmestyvän, vuonna 1905 perustetun Raivaaja-lehden päätoimittaja, mitä tehtävää hän hoiti vuoteen 1950 saakka.

Toisen maailmansodan aikana Tokoi toimi Suomen avuksi Help Finland -järjestön varapuheenjohtajana, ja vuonna 1944 eduskunta vapautti Tokoin niin sanotulla Lex Tokoilla vuoden 1918 maanpetossyytteistä ja kumosi hänelle niiden vuoksi langetetun kuolemantuomion. Tokoi vieraili Suomessa vuonna 1949 ja uudelleen vuonna 1957 yksikamarisen eduskunnan 50-vuotispäivän kunniaksi. Tokoi eli loppuelämänsä Yhdysvalloissa.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1897 Oskari Tokoi ja Hanna Räinä, Lumijoelta, menivät naimisiin Kaliforniassa. Heille syntyi kuusi lasta: Oskar 1899, Karl Nestor 1901, Tyyne 1903, Lauri 1906, Laila 1908 ja Aune 1911. 1920-luvun alussa perhe joutui Venäjällä hajalle, mutta Hanna pääsi lopulta Suomeen neljän lapsensa kanssa. Vuonna 1924 Hanna muutti Fitchburgiin, missä hän kuoli vuonna 1938. Nestori ja Tyyne jäivät Venäjälle. Vuonna 1939 Tokoi solmi avioliiton amerikkalaisen Eva Pearl Johansonin (Whiteker) kanssa.

Muistamiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1992 Kannuksen työväenyhdistyksen talon alakertaan perustettiin Oskari Tokoi -museo. Helsingin Kalliossa sijaitsee Tokoin mukaan nimetty Tokoinranta.

Oskari Tokoin kirjoittamia kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Amerikan suomalaisia, Kustannusosakeyhtiö Tammi 1949
  • Lapsuuteni muistoja I−II, 1953 ja 1955
  • Raivaaja Amerikan suomalaisten kasvattajana
  • Maanpakolaisen muistelmia, 1959

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pulakka, Pentti (toim.): Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola: Keski-Pohjanmaan säätiö, 1995. ISBN 951-97331-0-8.
  • Seppälä, Raimo: Pelon vuodet: Arvo "Poika" Tuomisen salaista kirjeenvaihtoa Tukholmasta 1944−1956. Helsinki: Tammi, 1983.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
P. E. Svinhufvud
Eduskunnan puhemies
19121914
Seuraaja:
K. J. Ståhlberg
Edeltäjä:
Keisarillisen Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtaja:
Anders Wirenius
Suomen senaatin puheenjohtaja


1917
Seuraaja:


E. N. Setälä
Grand Duchy of Finland Arms.svg
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.