Oskari Tokoi
Sivulta puuttuu | Oskari Tokoi | |
|---|---|
 |
|
| Eduskunnan puhemies | |
|
|
|
| Edeltäjä | Pehr Evind Svinhufvud |
| Seuraaja | Kaarlo Juho Ståhlberg |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 15. toukokuuta 1873 Kannus |
| Kuollut | 4. huhtikuuta 1963 (89 vuotta) Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat |
| Puolue | SDP |
Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi) (15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja lehtimies.
Sisällysluettelo |
Elämänvaiheet [muokkaa]
Tokoi lähti 1891 Yhdysvaltoihin työskennellen siellä muun muassa kaivosmiehenä ja tutustuen sikäläiseen ammattiyhdistystoimintaan. Hän palasi 1900 Suomeen, Kannukseen, maanviljelijäksi ja kauppiaaksi. 1905 Tokoi valittiin Kannuksen työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi ja hänet valittiin eduskuntaan SDP:n listalta vaaleissa 1907. 1912 Tokoista tuli Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja. 1913 hän pääsi eduskunnan puhemieheksi ja vuonna 1917 hänet nimitettiin Suomen senaatin johtoon. Tuolloin hänestä tuli maailman ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri.
Tokoi kuului vallankumoushallitus kansanvaltuuskuntaan elintarvikekomissaarina Suomen sisällissodassa punaisten puolella ja joutui vuonna 1918 pakenemaan maasta. Kansalaissodan jälkeen hän toimi brittiläisen everstiluutnantin arvoon verrattavana suomalaisena apulaisjohtajana brittien varustamassa Muurmannin legioonassa, joka osallistui suojeluskuntien vastaiseen sotaan Itä-Karjalassa tarkoituksena turvata länsivaltojen edut suomalaisia ja mahdollisesti myös saksalaisia vastaan. Yksi tavoite oli "vapauttaa Suomi saksalaisista miehittäjistä".
Tokoi siirtyi Englannin ja Kanadan kautta Yhdysvaltoihin 1921. Yhdysvalloissa hänestä tuli Massachusettsin Fitchburgissa ilmestyvän 1905 perustetun Raivaaja -lehden päätoimittaja, mitä tehtävää hän hoiti vuoteen 1950 saakka.
Toisen maailmansodan aikana hän toimi Suomen avuksi Help Finland -järjestön varapuheenjohtajana, ja vuonna 1944 eduskunta vapautti Tokoin niin sanotulla Lex Tokoilla vuoden 1918 maanpetossyytteistä ja kumosi hänelle niiden vuoksi langetetun kuolemantuomion. Tokoi vieraili Suomessa vuonna 1949 sekä uudelleen vuonna 1957 yksikamarisen eduskunnan 50-vuotispäivän kunniaksi. Tokoi eli loppuelämänsä Yhdysvalloissa.
Yksityiselämä [muokkaa]
Vuonna 1897 Oskari Tokoi ja Hanna Räinä, Lumijoelta, menivät naimisiin Kaliforniassa. Heille syntyi 6 lasta: Oskar 1899, Karl Nestor 1901, Tyyne 1903, Lauri 1906, Laila 1908 ja Aune 1911. 1920-luvun alussa perhe joutui Venäjällä hajalle, mutta Hanna pääsi lopulta Suomeen neljän lapsensa kanssa. Vuonna 1924 Hanna muutti Fitchburgiin, missä hän kuoli vuonna 1938. Nestori ja Tyyne jäivät Venäjälle. Vuonna 1939 Tokoi solmi avioliiton amerikkalaisen Eva Pearl Johansonin (Whiteker) kanssa.
Muistamiset [muokkaa]
1992 perustettiin Kannuksen työväenyhdistyksen talon alakertaan Oskari Tokoi -museo. Helsingin Kalliossa sijaitsee Tokoin mukaan nimetty Tokoinranta.
Oskari Tokoin kirjoittamia kirjoja [muokkaa]
- Amerikan suomalaisia, Kustannusosakeyhtiö Tammi 1949
- Lapsuuteni muistoja I−II, 1953 ja 1955
- Raivaaja Amerikan suomalaisten kasvattajana
- Maanpakolaisen muistelmia, 1959
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Pulakka, Pentti (toim.): Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola: Keski-Pohjanmaan säätiö, 1995. ISBN 951-97331-0-8.
- Seppälä, Raimo: Pelon vuodet: Arvo "Poika" Tuomisen salaista kirjeenvaihtoa Tukholmasta 1944−1956. Helsinki: Tammi, 1983.
Katso myös [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Oskari Tokoi Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Oskari Tokoi Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Artikkeli Oskari Tokoista Uutispäivä Demarissa
- Oskari Tokoin muistokirjoitus Uutispäivä Demarissa
- Tampereen yliopisto Suomi 80
| Edeltäjä: Pehr Evind Svinhufvud |
Eduskunnan puhemies 1912−1914 |
Seuraaja: K. J. Ståhlberg |
| Edeltäjä: Keisarillisen Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtaja: Anders Wirenius |
Suomen senaatin puheenjohtaja 1917 |
Seuraaja: E. N. Setälä |
 |
