Heikki Ahmala
| Heikki Ahmala | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
2.2.1914–3.4.1917
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Oulun eteläinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. heinäkuuta 1879 Lumijoki |
| Kuollut | 10. marraskuuta 1940 (61 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | luennoitsija, järjestösihteeri |
Heikki Ahmala (16. heinäkuuta 1879 Lumijoki – 10. marraskuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1914–1917.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heikki Ahmalan vanhemmat olivat torppari Matti Ahmala ja Liisa Ahmala. Oulussa vuodesta 1895 lähtien asunut Ahmala työskenteli muun muassa renkinä, satamatyöläisenä, kirvesmiehenä ja muurarina.[1][2] Vuonna 1898 hän liittyi Oulun työväenyhdistykseen.[3] Ahmala suoritti käsityöläis- ja teollisuuskoulun iltakurssit ja opiskeli Limingan kansanopistossa 1901-1903.[4][5] Ensimmäisen sortokauden aikana hän oli mukana aktivistiliikkeess osallistuen muun muassa kutsuntalakkojen organisointiin.[2] Valtakunnallista huomiota herätti keväällä 1905 Linnasaaressa pidetty puhe, jonka katsottiin solvanneen myöntyväisyyssuuntausta edustanutta kuvernööri Otto Savanderia.[6] Vuosisadan alussa Ahmala vaikutti myös raittiusliikkeessä.[7]
Politiikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurlakon jälkeen Ahmala työskenteli SDP:n puhujana Oulun seudulla.[1] Lisäksi hän toimi työväen luottamusmiehenä, jonka tehtäviin kuului Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa syntyneiden lakkojen sovittelu.[8][9] Vuonna 1906 Ahmala oli perustamassa Kansan Tahtoa, johon hän kirjoitti usean vuoden ajan käyttäen myös nimimerkkiä "Sepeteus".[10][11] Samana vuonna Ahmala osallistui työväenyhdistyksen edustajana Oulun puoluekokoukseen.[12] Ahmala valittiin eduskuntaan vuoden 1913 vaaleissa. Kansanedustajantehtäviensä ohella hän työskenteli Kajaanin osuuskaupan myymälänhoitajana 1913-1914, Sosialidemokraattisen Raittiusliiton järjestösihteerinä 1915-1916 ja Kulutusosuuskuntien Keskusliiton puhujana 1917-1918.[1]
Eduskunnan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisällissodan aikana Ahmala lähti Armas Helteen pyynnöstä "suuren viljajunan" matkassa Siperiaan noutamaan lastia, jonka tarkoitus oli helpottaa Etelä-Suomen elintarvikepulaa. Parikymmenttä vuotta myöhemmin hän kirjoitti retkestä pitkän selostuksen Työväen kalenteriin. Suomeen palattuaan Ahmala joutui huhtikuun lopussa valkoisten pidättämäksi ja hänet toimitettiin Suomenlinnan vankileirille. Ahmala sai kolme vuotta kuritushuonetta avunannosta valtiopetokseen, mutta tuomio muutettiin viiden vuoden ehdonalaiseksi ja hän pääsi vapaaksi jo heinäkuussa 1918.[4][13] Sodan jälkeen Ahmala työskenteli Tampereella Suomen Paperiteollisuustyöväen Liiton sihteerinä 1919-1922, Euran kunnansihteerinä 1922-1924, Kansan Voiman Lieksan ja Suojärven konttorien hoitajana 1925-1928 sekä viimeiseksi Vallilan työväentalon vahtimestarina vuodesta 1929 kuolemaansa saakka.[1]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heikki Ahmalan puoliso oli Lyyli Maria Lemberg.[1] Perheessä oli yksi poika. Heikki Ahmalan veli oli kansanedustaja Kustaa Ahmala.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Heikki Ahmala Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 13.9.2008.
- ↑ a b Heikki Ahmala 60-vuotias. Kansan Lehti, 15.7.1939, nro 160, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Suomen työväen joulualpumi XVI, s. 5. Helsinki: Työväen Sanomalehti, 1913. Kansalliskirjasto.
- ↑ a b c Valtiorikosylioikeuden akti 725 – Ahmala, Heikki Valtiorikosylioikeuden aktit. 22.7.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Pohjois-Pohjanmaan Ensimmäinen Kansanopisto. Louhi, 12.5.1903, nro 56, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Uusi Pekonen. Turun Sanomat, 1.10.1905, nro 228, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Oulun Raittiuspiirin vuosikokousta. Louhi, 2.3.1905, nro 26, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.11.2023.
- ↑ Lakkomailta. Työmies, 15.2.1906, nro 38, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Kalajoen grottemylly. Kansan Tahto, 22.2.1906, nro 17, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Ahmala, Heikki: Mikähän siitä tulee?. Kansan Tahto, 19.1.1906, nro 0, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ ”Sipo”: Maailman menoa. Kaiku, 2.8.1907, nro 89, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Kenttä, Risto: Oululaiset nuoressa työväenpuolueessa, s. 4. Seminaari työväenpuolueen Oulun kokouksesta 1906. Oulu: Yrjö Mäkelin -seura, 24.8.2006. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Ahmala, Heikki: ”Tokoin viljajunan mukana Siperiaan”, Työväen kalenteri 1938, s. 169–175. Helsinki: Suomen sosialidemokraattinen puoluetoimikunta, 1937. Kansalliskirjasto.
|
