Heikki Häyrynen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kansanedustaja Heikki Häyrystä. Nimismies, sotakamreeri ja keräilijä Heikki Häyrysestä (1874–1943) on oma artikkeli.
Heikki Häyrynen
Kansanedustaja
22.5.1907–31.7.1908, 1.6.1909–20.10.1915
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Hämeen pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt24. joulukuuta 1875
Jämsä
Kuollut20. lokakuuta 1915 (39 vuotta)
Jämsä
Ammatti satulaseppä

Verner Henrik (Heikki) Häyrynen (24. joulukuuta 1875 Jämsä20. lokakuuta 1915 Jämsä) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1908 ja 1909–1915.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikki Häyrysen vanhemmat olivat Viitasaarella syntynyt satulaseppä Heikki Juhonpoika Häyrynen (s. 1841) ja Amanda Fredrika Berg (1844−1903).[1] Kansakoulun käynyt Häyrynen työskenteli satulaseppänä.[2] Hän oli vuonna 1899 toimintansa aloittaneen Jämsän työväenyhdistyksen perustajajäseniä ja toimi myös sen puheenjohtajana. Vuonna 1907 Häyrynen valiittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Vuonna 1908 Häyrynen ei ollut ehdolla, mutta hänet valittiin jälleen 1909. Häyrynen oli myös Jämsän kunnanvaltuuston jäsen.[3]

Häyrynen kuoli pitkäaikaiseen keuhkotautiin kotonaan Jämsässä 39-vuotiaana lokakuussa 1915.[3] Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Emil Murto.[4]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häyrysen puoliso oli Hilja Elina Friman (s. 1883), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1903.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Heikki Häyrynen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 22.1.2007.
  2. ”Suomen Sosialidemokratisen puolueen kansanedustajat vuosina 1907–1909”, Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu 1907, s. 7. Helsinki: Sosialistinen Aikakauslehti, 1907. Kansalliskirjasto.
  3. a b Kansanedustaja Heikki Häyrynen kuollut. Kansan Lehti, 21.10.1915, nro 244, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.9.2022.
  4. Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin kansanedustajat. Kansan Lehti, 21.10.1915, nro 244, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.9.2022.