Anshelm Kannisto
| Anshelm Kannisto | |
|---|---|
 Anshelm Kannisto vuonna 1908. |
|
| Kansanedustaja | |
|
22.5.1907–31.1.1911
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Mikkelin vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. maaliskuuta 1876 Joroinen |
| Kuollut | 14. maaliskuuta 1930 (54 vuotta) Mikkeli |
| Ammatti | puuseppä, asioitsija |
Anders Anshelm Kannisto (vuoteen 1906 Käck,[1] 6. maaliskuuta 1876 Joroinen – 14. maaliskuuta 1930 Mikkeli) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1911.[2] Yleislakon ja sisällissodan aikana hän oli Mikkelin punaisten johtohahmoja ja sai toiminnastaan kahdeksan vuoden kuritushuonetuomion.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anshelm Kanniston vanhemmat olivat torppari Gustaf Johan Käck ja Gustava Vilhelmina Brask. Isä kuoli Kanniston ollessa viisivuotias, jonka jälkeen hän kasvoi rutiköyhän äitinsä hoivissa. Kansakoulun ja kansanopiston käytyään Kannisto työskenteli puutarhurina Joroisissa ja Säämingissä sekä vuosisadan vaihteesta lähtien puuseppänä Savonlinnassa.[2][3]
Politiikkaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kannisto lähti työväenliikkeeseen 1890-luvun jälkipuoliskolla. Savonlinnan työväenyhdistyksen keskeisiin vaikuttajiin kuulunut Kannsito oli suurlakon aikana kaupungin lakkoliikkeen johtohahmo ja vuonna 1906 hän osallistui yhdistyksen edustajana SDP:n Oulun puoluekokoukseen.[4][5] Vuonna 1907 Kannisto valittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Hän uusi edustajanpaikkansa kolmasti, kunnes jäi varasijalle 1911.[2] Vuonna 1908 Kannisto muutti Mikkeliin, jossa hän kansanedustajantehtäviensä ohella työskenteli Mikkelin työväentalon vahtimestarina ja myöhemmin asioitsijana. Kannisto kuului Mikkelin työväenyhdistyksen johtokuntaan ja oli muun muassa perustamassa Mikkelin Työväen Osuuskauppaa.[4]
Yleislakko ja sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helmikuun vallankumouksen jälkeen keväällä 1917 Kannisto valittiin Mikkelin läänin elintarvikekomitean puheenjohtajaksi.[6] Hän oli ehdolla jälleen syksyn eduskuntavaaleissa, mutta jäi varasijalle.[7] Marraskuun yleislakon aikana Mikkelin työväki valtasi Kanniston ja sosialidemokraattien piirisihteerin Alexander Halosen johdolla kaupungin puhelinkeskuksen ja poliisiaseman sekä myöhemmin joulukuussa vapauttivat Mikkelin lääninvankilasta toimittaja K. H. Tiihosen murhasta syytetyn Antti Kolarin. Tammikuussa 1918 Kannisto ja Halonen kuuluivat Mikkelin punakaartin esikuntaan. He yrittivät hankkia sille myös aseistusta, mutta sisällissodan käynnistyttyä Mikkelin punakaarti antautui jo 29. tammikuuta, jolloin myös Kannisto ja Halonen vangittiin.[8][9][10] Elokuussa 1918 valtiorikosoikeus tuomitsi Kanniston 8 vuodeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksesta.[11] Kapinavalmistelujen sekä yleislakon aikaisten tapahtumien ohella häntä syytettiin osallisuudesta Savonlinnassa tammikuun 1918 alussa puhjenneisiin levottomuuksiin.[9]
Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kannisto armahdettiin Tammisaaren pakkotyölaitoksesta keväällä 1921.[12] Vapauduttuaan hän toimi Mikkelin vaalipiirin sosialidemokraattisen piirijärjestön piirisihteerinä 1921-1927 ja oli Mikkelin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1926 lähtien. Osuustoimintaliikkeen ohella Kannisto vaikutti myös muun muassa Mikkelin Työväen Näyttämön johtokunnassa.[4] Maaliskuussa 1930 Kannisto sai sydänkohtauksen Mikkelin Kirkkopuistossa ja kuoli lääninsairaalassa 54-vuotiaana.[13]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanniston puoliso oli Säämingin Oravissa syntynyt Maria Silvennoinen (1882-1936), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1902. Maria Kannisto (myöh. Hokkanen) vaikutti muun muassa sosialidemokraattisessa naisliitossa ja kuului Mikkelin Työväen Teatterin henkilökuntaan.[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nimenmuutoksia. Keski-Savo, 12.5.1906, nro 53, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ a b c Anshelm Kannisto Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 16.4.2007.
- ↑ Punaset II : v. 1908 valittujen sosialidemokratisten edustajien kuvat ja elämäkerrat, s. 7. Helsinki: Työväen Sanomalehti, 1908. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b c † A. A. Kannisto. Vapaus, 15.3.1930, nro 32, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ Seppänen, Aleks: Savonlinnan työväenyhdistys vuosilta 1887-1927, s. 57. Savonlinna: Savonlinnan työväenyhdistys, 1927. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Mikkeli-Heinola ja ympäristö : Mikkelin läänin elintarvikekomitea. Vapaus, 1.6.1917, nro 59, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ Mikkelin seudulta : Vaalipiirimme kansanedustajat. Mikkelin Sanomat, 4.11.1918, nro 117, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ Vapaustaistelu. Länsi-Savo, 20.2.1918, nro 12, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ a b Omalta alueelta : Asioitsija A. A. Kanniston valtiopetosjuttua. Länsi-Savo, 21.8.1918, nro 85, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ Mikkelin kapinallisten johtajat tuomioistuimen edessä. Mikkelin Sanomat, 21.8.1918, nro 85, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ Oikeusasioita. Itä-Savo, 24.8.1918, nro 96, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ A. A. Kannisto. Täytti eilen 45 vuotta. Vapaus, 7.3.1921, nro 26, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ A. A. Kannisto †. Mikkelin Sanomat, 15.3.1930, nro 31, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ † Maria Hokkanen. Vapaus, 28.3.1936, nro 35, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2022.
| ||||||
| ||||||
| ||||||
|
