Heikki Välisalmi
Juho Heikki Välisalmi (nimi vuoteen 1906 Johan Henrik Karttunen; 11. huhtikuuta 1886 Kuopio – 28. maaliskuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, toimittaja, näyttelijä ja sosiaalidemokraattien kansanedustaja. Hän käytti myös nimimerkkiä Hesekiel.
Välisalmen vanhemmat olivat poliisikonstaapeli Heikki Karttunen ja Maria Vartiainen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1907 Kuopion lyseosta ja työskenteli Otava-lehden toimittajana Kuopiossa 1905–1906, Savon Työmiehen aputoimittajana Kuopiossa 1907, Sosialistin toimitussihteerinä ja päätoimittajana Turussa 1909–1912 sekä Hämeen Voiman päätoimittajana Hämeenlinnassa 1912–1914. Vuosina 1914–1917 Välisalmi oli poliittisista syistä karkotettuna Venäjälle. Palattuaan Suomeen hän oli Hämeenlinnan poliisimestarina 1917–1918 ja lähti sitten erään yksityisen liikkeen asioissa Venäjälle palaten sieltä 1921.
1920-luvulla Välisalmi oli Sosialistin päätoimittajana Turussa 1923–1924, Uuden Auran teatteriarvostelijana Turussa 1925, Kotoa ja kaukaa -lehden päätoimittajana 1925–1926 ja Suomen Sosialidemokraatin toimittajana 1925–1928. Viimeksi hän oli Kustannus Oy Kansanvallan kirjallisena johtajana Helsingissä 1928–1935.
Näyttelijänä Välisalmi oli mukana Ida Aalbergin Unkarin-kiertueella 1907–1908. Kiertueen jälkeen hän oli Kotkan työväen teatterin johtajana 1908–1909, Turun näyttämön näyttelijänä 1910, Turun työväen näyttämön johtajana 1910–1911, Hämeenlinnan työväen näyttämön johtajana 1912–1913 ja vielä Pietarin suomalaisen teatterin johtajana 1920–1921 sekä Hämeenlinnan työväen näyttämön näyttelijänä 1922–1923. Hän näytteli 1920- ja 1930-luvuilla useissa elokuvissa. Välisalmi ohjasi sosialidemokraattisen puolueen vaalielokuvan Valveutuminen vuonna 1938.
Välisalmi oli SDP:n kansanedustajana 1917–1918 edustaen Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän oli Valtion draamallisen taiteen asiantuntijalautakunnan sihteerinä ja oli Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan varapuheenjohtaja ja Suomen näytelmäkirjailijain liiton hallituksen jäsen.
Välisalmi oli naimisissa vuosina 1910–1925 Saima Lydia Lehtisen kanssa. Avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin 1928 Amanda Aurora Heinosen kanssa.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ikeen alta. Runoyritteitä. Savon työväen sanomalehti-osuuskunta, Kuopio 1907
- Siperiaan karkoitettuna: muistelmia ja vaikutelmia. 1917
- Kärsivä kansa. Runoja. Työväen sanomalehtiosakeyhtiö, Helsinki 1922
- 40 kuukautta Neuvosto-Venäjällä, muistelmateos. 1923
- Karu kamarani. Runoja. Sosialistin kirjapaino-osakeyhtiö, Turku 1924
- Vankeja. Kertoelmia ja muistelmia. Sosialistin kirjapaino-osakeyhtiö, Turku 1924
- Savolainen "neekeri" kesäreissulla. Pakinoita kesämatkalta Turusta Savoon. Kansanvalta 1925
- Veres vanhaa veikeämpi. Maalailuja Savon maalta. Kansanvalta 1925
- Esiintyjäin avuksi. Runoa ja suorasanaista, Sos.-dem. puoluetoimikunnan iltamaohjelmia 1. Sosialidemokraattinen Puoluetoimikunta, Helsinki 1926
- Ihmisen polku. Kantaatti Suomen työväen laulu- ja soittojuhliin vuodelta 1927, Suomen Työväen musiikkiliiton nuottivarasto 7. Sävellykset Armas Maasalo. Tampere 1926 (uusia painoksia otettu vuosina 1953–1974)
- Kohtalon koura. Kansanvalta 1926
- Savolainen neekeri muilla mailla. Pikku juttuja matkalta Helsingistä Napoliin. Kansanvalta 1926
- Rautainen laki. 4-näytöksinen näytelmä. Kansanvalta 1927
- Tuhatvuotinen valtakunta. Nelinäytöksinen näytelmä. Kansanvalta 1928
- Juhlaruno Pienviljelijäpäiville v. 1929. Pienviljelijäin liitto, Helsinki 1929
- Maailman toinen puoli. Kuvauksia. Kansanvalta 1929
- Päivän paluu - Maan kutsu, runoja. Pienviljelijäpäiväin ohjelmisto 1930. Pienviljelijäin liitto, Helsinki 1930
- Raja. 5-kuvaelmainen näytelmä. Kansanvalta 1932 (yhdessä Veikko Rajakosken kanssa)
- Elämän virta. Kantaatti Helsingin Työväen mieskuoron 25-vuotisjuhlaan. Sävellykset Väinö Pesola. Maan sävel, Helsinki 1933
- Kantaatti Suomen työväen laulu- ja soittojuhliin 1935. Sävellykset Armas Järnefelt. Suomen työväen musiikkiliitto, Tampere 1934
- Hämeen raatajat, runoja. Hämeen etel. sos.dem. piiritoimikunta, Hämeenlinna 1933
- Elämän maantiellä. Kuvauksia. Karisto 1935
- Täysi päivä. Runoja. Kansanvalta 1936
- Nuorten vartio. Työläisnuorison marssi. Sävellykset Väinö Pesola. Tampereen Työväen Kirjapaino, Tampere 1937
- Toinen porras, romaani. Karisto 1940, 2. painos 1962
- Yhteisvoima. Osa kantaatista Maan sävel. Sekakuorolle.
- Hämeen jättiläinen. Kuka tietää?, runoja. Kirjoittajat Väinö Kivisalo (Hämeen jättiläinen) ja Heikki Välisalmi (Kuka tietää?)
- Desantti. 1-osainen huvinäytelmä, Propaganda-Aseveljet ry:n näytelmäsarja 11. Porvoo 1944
- Kohtalon tähdet. 5-kuvaelmainen näytelmä. 1944
- Uusi henki täyttää maan. 2-näytöksinen näytelmä, Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja 12. Porvoo 1944, Tammi 1946
- Elämän kiertokulku. Novelleja. Tammi 1946
- Mies maailman turulla : muistelmia. 1946
- Pane kirves pois. Käsikirjoitus. 1-näytöksinen näytelmä.
Elokuvaroolit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Murtovarkaus (1926)
- Muurmanin pakolaiset (1927)
- Runoilija muuttaa (1927)
- Herra Elanto (1932, myös käsikirjoittajana)
- Kahden tanssin välillä (1930)
- Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1931)
- Sininen varjo (1933)
- Voi meitä! Anoppi tulee (1933)
- Pikku myyjätär (1933)
- Syntipukki (1935)
- Valveutuminen (1938) (myös ohjaus)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Heikki Välisalmi Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia - Heikki Välisalmi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Imdb.com: Heikki Välisalmen elokuvaroolit
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vapaasti ladattavia Heikki Välisalmen e-kirjoja Projekti Lönnrotilta
- Heikki Välisalmi : Siperiassa vallankumouksen ensimmäisenä viikkona. Muutamia muistelmia 20 vuoden takaa, Suomen Sosialidemokraatti, 26.03.1937, nro 82, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
|