Olof Palme

Sven Olof Joachim Palme
Olof Palme 1970-luvun alussa
Ruotsin 26. pääministeri
14. lokakuuta 1969 – 8. lokakuuta 1976 8. lokakuuta 1982 – 28. helmikuuta 1986
Edeltäjä	Tage Erlander Thorbjörn Fälldin
Seuraaja	Thorbjörn Fälldin Ingvar Carlsson
Tiedot
Syntynyt	30. tammikuuta 1927 Östermalm, Tukholma
Kuollut	28. helmikuuta 1986 (59 vuotta) Tukholma, Ruotsi
Puolue	sosiaalidemokraatit
Ammatti	poliitikko
Puoliso	Lisbet Palme

Sven Olof Joachim Palme  kuuntele ääntämys^? (30. tammikuuta 1927 Tukholma, Ruotsi – 28. helmikuuta 1986 Tukholma, Ruotsi) oli Ruotsin pääministeri ja maansa sosiaalidemokraattisen puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja.

Elämänvaiheet

Palme syntyi yläluokkaiseen perheeseen ja varttui Östermalmilla Tukholmassa. Hänen isällään, pääjohtaja Gunnar Palmella oli hollantilais-suomalaiset ja äidillä Freiin von Knieriemillä balttilais-saksalaiset sukujuuret. Hänen isovanhempansa olivat liberaalipoliitikko Sven Theodor Palme ja suomalaissyntyinen Hanna von Born. Koulutukseltaan hän oli juristi. Palme oli naimisissa Lisbetin (o.s. Beck-Friis, s. 1931) kanssa vuodesta 1956 kuolemaansa asti. Parille syntyi pojat Joakim, Mårten ja Mattias.

Palme toimi valtiopäiväedustajana 28 vuotta (1958-1986, ensimmäisessä kamarissa vuosina 1958–1968, toisessa kamarissa vuosina 1969–1970). Vuosina 1963–1965 hän toimi kaupunginoikeudessa erikoistuneena nuorisoasioihin. Ruotsin liikenneministerinä toimiessaan (1965–1967) hän toteutti muun muassa Ruotsin siirtymisen oikeanpuoliseen liikenteeseen. Opetusministerinä hän toimi vuosina 1967–1969.

Palme oli Ruotsin pääministerinä kahteen otteeseen, 14. lokakuuta 1969 – 8. lokakuuta 1976 ja 8. lokakuuta 1982 – 28. helmikuuta 1986. Puolueensa puheenjohtaja hän oli 1969–1986.

Palme tuli kansainvälisesti tunnetuksi osallistuessaan Pohjois-Vietnamin Moskovan suurlähettilään kanssa mielenosoitukseen Yhdysvaltain Vietnamin sotaa vastaan helmikuussa 1968. Kun Palme joulukuussa 1972 leimasi Yhdysvaltain toiminnan Pohjois-Vietnamissa kidutukseksi ja vertasi sitä natsi-Saksan toisen maailmansodan aikana tekemiin joukkomurhiin, Yhdysvallat kutsui Tukholman-suurlähettiläänsä kotiin ja palautti diplomaattisuhteet normaaleiksi vasta maaliskuun lopulla 1974. Palme vaikutti osaltaan ruotsalaisen hyvinvointivaltiomallin kehittämiseen. 1960- ja 1970-lukujen taitteessa Palme ajoi tarmokkaasti yhteispohjoismaisen talousalueen muodostamiseen tähdännyttä Nordek-hanketta, joka kariutui Tanskan liittymiseen Euroopan talousyhteisön (EEC) jäseneksi vuoden 1973 alussa.

Palme oli myös aktiivinen toimija Sosialistisessa internationaalissa ja keskittyi Länsi-Saksan liittokanslerin Willy Brandtin ja Itävallan liittokanslerin Bruno Kreiskyn kanssa erityisesti kolmannen maailman kysymyksiin. Palme solmi läheiset suhteet muun miuassa Palestiinan vapautusjärjestöön PLO:hon ja sen johtajaan Jasser Arafatiin, joka 1983 vieraili Palmen kutsumana Ruotsissa. Varoen ärsyttämästä liiaksi Israelia ja Yhdysvaltoja Palme korosti tällöin ottavansa Arafatin vastaan nimenomaan Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajana eikä niinkään Ruotsin pääministerinä. Israel kuitenkin reagoi asiaan voimakkaasti esittämällä Ruotsille jyrkän paheksuntansa.

Palmen usein toistettu lause "politiikka on tahdon asia" (politik är att vilja) on peräisin vuodelta 1964.

Salamurha

Olof Palmen kuolinpaikalla oleva muistolaatta.

Palme ammuttiin Tukholmassa Sveavägenin ja Tunnelgatanin kulmassa 28. helmikuuta 1986 hänen ollessaan palaamassa elokuvista vaimonsa Lisbetin kanssa. Murhaajaa ei ole saatu selville eikä tämän motiivi ole tiedossa.

Tukholman käräjäoikeus tuomitsi teosta elinkautiseen vankeuteen Christer Petterssonin, jonka Svean hovioikeus sittemmin vapautti puutteellisten todisteiden takia. Valtakunnansyyttäjä pyysi tuomion purkamista, mutta korkein oikeus hylkäsi esityksen 28. maaliskuuta 1998. Vakavasti päihdeongelmainen Pettersson kuoli 29. syyskuuta 2004 kaaduttuaan ja lyötyään päänsä useita päiviä aiemmin. Palme-jutun tutkintaprosessi on Ruotsin kaikkien aikojen kallein ja jatkuu edelleen. Ruotsin entisen lain mukaan Palmen murha olisi vanhentunut rikoksena vuonna 2011, jolloin siitä oli kulunut 25 vuotta. 1. heinäkuuta 2010 voimaan astuneen uuden rikoslain mukaan vakavat rikokset, kuten murhat, eivät vanhene koskaan. Siksi myös Palmen murhan rikosoikeudellista tutkintaa voidaan jatkaa.

Saksalainen Focus-lehti on haastatellut Jugoslavian entistä turvallisuusupseeria, joka väittää että murhan taustalla on Jugoslavian turvallisuuspalvelu ja murhaaja asuu Zagrebissa Kroatiassa ja työskentelee yksityisen turvallisuuspalvelun leivissä.

Palmen hautajaiset järjesti Ruotsin sosialidemokraattinen puolue Tukholman kaupungintalossa 15. maaliskuuta 1986. Hautajaisiin osallistui kymmeniä valtionpäämiehiä, ja tilaisuuteen oli lähettänyt edustajansa kaikkiaan yli sata valtiota. Hautajaisissa puhuivat muun muassa YK:n pääsihteeri Javier Perez de Cuellar, Suomen pääministeri Kalevi Sorsa Pohjoismaiden edustajana, Länsi-Saksan entinen liittokansleri Willy Brandt Sosialistisen internationaalin edustajana ja Intian pääministeri Rajiv Gandhi kolmannen maailman edustajana. Sadattuhannet ruotsalaiset seurasivat Palmen ruumissaattoa halki Tukholman.

Palmen hauta joutui kesäkuussa 2011 ilkivallan kohteeksi. Tukholman keskustassa Aadolf Fredrikin kirkon hautausmaalla olevaan graniittihautakiveen oli töherretty musta graffiti.

Kirjallisuus

• Henrik Berggren, Edessä ihana tulevaisuus, suom. Heikki Eskelinen, Otava 2011
• Kjell Östberg: Olof Palme 1927−1986 − Valtiomies ja humanisti (suom. Anna-Maija Luomi). Minerva Kustannus, 2009. ISBN 978-952-492-302-6.