Bruno Kreisky

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bruno Kreisky
Bruno Kreisky
Itävallan liittokansleri
21. huhtikuuta 197024. toukokuuta 1983
Presidentti Franz Jonas
Rudolf Kirchschläger
Varaliittokansleri Rudolf Häuser
Hannes Androsch
Fred Sinowatz
Edeltäjä Josef Klaus
Seuraaja Fred Sinowatz
Itävallan ulkoministeri
16. heinäkuuta 195919. huhtikuuta 1966
Edeltäjä Leopold Figl
Seuraaja Lujo Tončić-Sorinj
Tiedot
Syntynyt 22. tammikuuta 1911
Itävalta-Unkarin lippu Wien, Itävalta-Unkari (nykyään Itävalta)
Kuollut 29. heinäkuuta 1990 (79 vuotta)
Itävallan lippu Wien, Itävalta
Puolue SPÖ
Uskonto juutalaisuus / agnosti

Bruno Kreisky (22. tammikuuta 1911 Wien29. heinäkuuta 1990) oli itävaltalainen poliitikko, toimi Itävallan kanslerina 19701983.

Elämä ja poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreisky syntyi Wienissä varakkaan juutalaisen vaatturin poikana[1] . Hän liittyi 15-vuotiaana Itävallan sosiaalidemokraattisen puolueen nuoriso-osastoon[2] ja toimi aktiivisesti politiikassa opiskellessaan lakia Wienin yliopistossa. Vuonna 1934, kun Sosialistipuolue kiellettiin diktaattori Engelbert Dollfussin toimesta, hän liittyi maanalaiseen poliittiseen työhön. Hän oli vangittuna tammikuusta 1935 lähtien syytettynä maanpetoksesta, mutta heinäkuussa 1936 hänet vapautettiin.

Maaliskuussa 1938 Itävallan valtio oli lakkautettu Saksassa, ja syyskuussa Kreisky muutti poliittisena pakolaisena Tukholmaan, missä hän toimi vuoteen 1945 saakka osuustoiminnallisen liikkeen tehtävissä.[2] Vuonna 1942 hän avioitui Vera Furthin kanssa. Hän muutti Itävaltaan 1946, mutta palasi pian Tukholmaan lähetystötehtäviin. Vuonna 1951 hän muutti takaisin Wieniin, missä liittopresidentti Theodor Körner valitsi hänet poliittiseksi avustajaksi. Vuonna 1953 hänet oli valittu Ulkomaansuhteiden osastoon. Tässä asemassa hän otti osaa Itävallan valtion itsenäisyysneuvotteluihin 1955.

Kreisky oli valittu Itävallan parlamentin, valtiopäiville sosialistina 1956 vaaleissa. Hänet oli valittu puoluejohtoon muun muassa Bruno Pittermannin kanssa. Vuoden 1959 vaalien jälkeen hänestä tuli ulkoministeri.[2] 1966 hän jätti viran. Kreisky valittiin sosialistipuolueen puheenjohtajaksi 1967. Maaliskuussa 1970, sosialistit voittivat vaaleissa ja Kreiskysta tuli kansleri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.wieninternational.at/en/content/100th-anniversary-birth-bruno-kreisky-en
  2. a b c Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 104. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kreisky, Bruno: Eurooppalaisen muistelmat. (Zwischen den Zeiten: Erinnerungen aus fünf Jahrzehnten, 1986; Im Strom der Politik: Erfahrungen eines Europäers, 1988.) Lyhentäen suomentanut Taisto Nieminen. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-3338-8.
Itävallan valtiolippu Itävallan toisen tasavallan liittokanslerit (1945–)
Karl Renner (1945) | Leopold Figl (1945–1953) | Julius Raab (1953–1961) | Alfons Gorbach (1961–1964) | Josef Klaus (1964–1970) | Bruno Kreisky (1970–1983) | Fred Sinowatz (1983–1986) | Franz Vranitzky (1986–1997) | Viktor Klima (1997–2000) | Wolfgang Schüssel (2000–2007) | Alfred Gusenbauer (2007–2008) | Werner Faymann (2008–)
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.