Sydneyn oopperatalo
| Sydneyn oopperatalo (The Sydney Opera House) |
|
|---|---|
| Sijainti | |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | oopperatalo |
| Valmistumisvuosi | 1973 |
| Suunnittelija | Jørn Utzon |
| Omistaja | Sydney Opera House Trust |
| Haltija | New South Wales Ministry of the Arts. |
| Rakennuttaja | Civil & Civic M.R. Hornibrook |
| Urakoitsija | Ove Arup & Partners |
| Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla | |
Sydneyn oopperatalo on vuonna 1973 valmistunut oopperatalo Sydneyssä, Australiassa. Se on yksi 1900-luvun omaperäisimmistä ja kuuluisimmista rakennuksista.
Rakennuksen on suunnitellut tanskalainen arkkitehti Jørn Utzon, joka kuitenkin jätti työn kesken kuusi vuotta ennen rakennuksen valmistumista kustannusten huiman nousun vuoksi. Rakennuksen sisätilat suunnitteli australialainen arkkitehti, ja ne osoittautuivat jo alun pitäen epäonnistuneiksi. Korjauskuluiksi on vuonna 2009 arvioitu 350 miljoonaa euroa.[1]
Oopperatalo sijaitsee Sydneyn satamassa lähellä valtaisaa Sydney Harbour Bridgeä Bennelong Pointissa, jossa se muodostaa rakennuksena ja yhdessä lähiympäristön kanssa Australian julkisen kuvan ulkomaille. Vaikka matkailijat eivät välttämättä juuri ole kiinnostuneita oopperasta, heitä käy vuosittain tuhansittain tutustumassa oopperataloon.
Vierailevien teatteri- ja balettiesityksien lisäksi oopperatalo tarjoaa kodin Australian oopperalle, Sydneyn teatterille ja Sydneyn sinfoniaorkesterille.
Oopperatalo valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2007 merkittävänä 1900-luvun monumenttina, joka edustaa luovuutta sekä arkkitehtoniselta että rakennussuunnittelun kannalta.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kuvaus
Sydneyn oopperatalossa on noin tuhat huonetilaa, mukaan lukien viisi teatterisalia, viisi harjoitustilaa, kaksi pääeteistä, neljä ravintolaa, kuusi baaria sekä useita matkamuistomyymälöitä.
Oopperatalon ulkokatossa on 1 056 000 lasitettua valkoista marmorilaattaa, jotka on tuotu Ruotsista. Vaikka tiilet on viimeistelty itsepuhdistuviksi, niitä on ajoittain huollettava ja vaihdettava. Oopperatalon sisätila on yhdistelmä australialaista vaaleanpunaista marmoria ja harjattua vaneria.
Viisi esityskäytössä olevaa salia ovat konserttisali (2 679 istumapaikkaa), oopperanäyttämö (1 547 istumapaikkaa), draamanäyttämö (544 istumapaikkaa), näytelmätalo (398 istumapaikkaa) ja studionäyttämö (364 istumapaikkaa).
Konserttisalissa sijaitsevat oopperatalon suuret urut, jotka ovat maailman suurimmat mekaaniset urut. Uruissa on yhteensä yli 10 000 pilliä.
[muokkaa] Avaus
Oopperatalon avasi virallisesti Englannin kuningatar Elisabet II 20. lokakuuta 1973. Televisioitu avajaisseremonia sisälsi muun muassa ilotulituksen ja Ludwig van Beethovenin 9. sinfonian esityksen. Ensimmäinen oopperaesitys oli Wagnerin Tannhäuser, jossa suomalaistenori Pekka Nuotio sai kunnian laulaa solistina.
[muokkaa] Lisätietoa
- Ensiesitys oli Sergei Prokofjevin Sota ja rauha 28. syyskuuta 1973.
- Rakennuskustannukset olivat 102 000 000 Australian dollaria.
- Rakennuksessa vierailee vuosittain 200 000 turistia
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Australiassa kiistellään Sydneyn oopperatalon korjauksesta Yle.fi. Viitattu 5.9.2009.
- ↑ ICOMOS: Advisory Body Evaluation UNESCO. Viitattu 28.6.2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Sydneyn oopperatalon virallinen sivu (englanniksi)
Koordinaatit:
| Australian itä-keskiosien sademetsien suojelualueet | Fossiilialueet: Naracoorte ja Riversleigh | Australian rangaistussiirtolat | Fraser Island | Iso valliriutta | Greater Blue Mountains -alue | Heard ja McDonaldinsaaret | Kakadu | Lord Howe | Macquariensaari | Purnululu | Royal Exhibition Building | Carlton Gardens | Shark Bay | Sydneyn oopperatalo | Tasmanian erämaat | Uluru-Kata Tjuta | Queenslandin tropiikki | Willandran järvialue |
Tätä sivua ei ole