Eero Saarinen
Sivulta puuttuu | Eero Saarinen | |
|---|---|
| Syntynyt | 20. elokuuta 1910 Hvitträsk, Kirkkonummi, Suomi |
| Kuollut | 1. syyskuuta 1961 (51 vuotta) Ann Arbor, Michigan, Yhdysvallat |
| Kansallisuus |  Suomi Yhdysvallat (vuodesta 1940) |
| Taidesuuntaus | modernismi |
| Kuuluisimpia töitä | Gateway Arch (1963–1965) JFK:n lentokentän terminaali (1959) |
Eero Saarinen (20. elokuuta 1910 Hvitträsk, Kirkkonummi – 1. syyskuuta 1961 Ann Arbor, Michigan, Yhdysvallat) oli suomalais–amerikkalainen arkkitehti. Hän loi näyttävän uran arkkitehtina ja huonekalusuunnittelijana.
Hvitträskissä syntynyt Eero Saarinen vietti paljon aikaa isänsä, arkkitehti Eliel Saarisen ateljeessa. Perhe muutti pysyvästi Yhdysvaltoihin Eeron ollessa 13-vuotias, mutta he viettivät kesiä Suomessa[1] Saarinen valmistui arkkitehdiksi 1934 Yalen yliopistosta. Hän opiskeli lyhyen aikaa myös kuvanveistoa Pariisissa Académie de la Grande Chaumieressa.[2] Valmistuttuaan arkkitehdiksi Saarinen matkusteli Euroopassa ja osallistui eri projekteihin ja kilpailuihin. Palattuaan Euroopasta hän toimi jonkin aikaa opettajana Cranbrook Academy of Art -koulussa, missä myös hänen isänsä oli opettajana.[2] Vuonna 1938 Saarinen alkoi työskennellä isänsä toimistossa ja työskenteli siellä aina tämän kuolemaan saakka. Eero Saarinen teki läpimurtonsa Jeffersonin muistomerkin (St Louis) suunnittelukilpailussa 1948[3]. Hän oli rationalistis-konstruktivistisen suunnan edustaja[3].
Vuonna 1950 hän perusti oman arkkitehtitoimiston. Itsenäisen arkkitehdin ura kesti kuitenkin vain kymmenisen vuotta, kun hän kuoli jo 51-vuotiaana. Yhdysvaltain kansalaisuuden Saarinen oli saanut vuonna 1940.
Eero Saarinen oli naimisissa kuvanveistäjä Lilian Swannin kanssa 1939–1953, sekä 1954 alkaen taide- ja arkkitehtuurikriitikko, myöhemmin televisiotoimittaja Aline Saarisen (omaa sukua Aline Bernstein, myöhemmin Louchheim) kanssa.[4]
Sisällysluettelo |
Suunnitelmat [muokkaa]
Saarinen osallistui usein ja menestyksekkäästi arkkitehtuurikilpailuihin. Varsinainen läpimurto oli voitto Yhdysvaltojen entisen presidentin Thomas Jeffersonin muistomerkin suunnittelukilpailussa vuonna 1948. Kilpailu oli myös ensimmäinen, johon Eero osallistui isänsä Elielin kanssa eri ehdotuksilla. Muistomerkki rakennettiin vasta kymmenisen vuotta myöhemmin. Muistomerkin lisäksi yksi Saarisen tunnetuimpia töitä on vuonna 1962 valmistunut Trans World Airwaysin (TWA) terminaali Kennedyn lentokentällä New Yorkissa.
Suomeen tehtyjä suunnitelmia ovat Hvitträskin muutostöiden suunnittelu vuonna 1928 ja Ruotsalaisen teatterin korjaussuunnitelma 1934.
Media ja suuri yleisö pitivät Saarisesta, mutta kriitikot suhtautuivat hänen töihinsä epäilevästi: toisin kuin monet muut modernistit, hän ei pysynyt vain yhdessä tietyssä tyylissä, vaan muutteli sitä kunkin työn vaatimalla tavalla. Monet Saarisen töistä olivat vasta rakenteilla hänen kuollessaan. Hän ei siis ollut juhlimassa suunnitelmiensa valmistumista käytännössä eikä vastaamassa arvosteluihin. Saarisen työt unohtuivat 1960- ja 1970-luvuilla niin, ettei niistä kirjoitettu paljoakaan arkkitehtuurin historiankirjoissa.[5] Saarisen arkkitehtitoimistossa työskenteli monia myöhemmin tunnetuksi tulleita arkkitehteja kuten Cesar Pelli, John Dinkeloo ja Kevin Roche[6].
Tunnetuimpia töitä [muokkaa]
- General Motorsin tekninen keskus (materiaaleina muun muassa lasi ja alumiini, kutsuttu myös "Teollisuuden Versaillesiksi"[5])
- Gateway Arch, Saint Louis, Missouri, Yhdysvallat
- TWA-terminaali, John F. Kennedyn kansainvälisellä lentoasemalla, New York, Yhdysvallat
- Kresge-auditorio, Massachusetts Institute of Technologyssä, Cambridge, Yhdysvallat
- Dullesin kansainvälinen lentoasema, Washington D.C., Yhdysvallat
- Bellin laboratorio, Holmdel, New Jersey, Yhdysvallat
- CBS:n päämaja, New York
- Yhdysvaltain suurlähetystöt Oslossa sekä Lontoossa.
- Ellinikon kansainvälinen lentoasema (purettu) Ateena, Kreikka
- Deere & Companyn (John Deere) pääkonttori, Moline, Illinois, Yhdysvallat
-
Washington-Dullesin kansainvälinen lentoasema, Washington D.C.
-
MIT kappeli, sisäkuva.
-
Tulppaanituoli.
-
Ingalls Rink, Yalen yliopisto, New Haven, Connecticut.
Muistaminen [muokkaa]
Vuonna 2010 lyötiin Saarisen kunniaksi nimellisarvoltaan 10€:n hopeinen juhlaraha. Rahan tunnuspuolella on kuvattuna St. Louisin Gateway Arch ja arvopuolella Tulppaani-tuoli.
Kirjallisuus [muokkaa]
- Timo Tuomi: Eliel ja Eero Saarinen, Ajatus Kirjat 2007, ISBN 978-951-20-7215-6
Lähteet [muokkaa]
- Otavan Iso Fokus, Kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja, Osa 6, s. 3631, Otava 1974 ISBN 951-1-01236-3
- Suomen rakennustaiteen museon arkkitehtiesittely Luettu 13.11.2006
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Eero Saarinen, Suomen rakennustaiteen museo
- ↑ a b Otavan Iso Fokus, s. 3631
- ↑ Laura Tatum, Christine Connolly, Sean Khorsandi ja Mayur Mehta, Guide to the Eero Saarinen Collection, Manuscripts and Archives, Yale University Library, 2006. Viitattu 30.9.2008.
- ↑ a b Hannu Pöppönen: Eero Saarinen rakensi mahtavaa Amerikkaa. Helsingin Sanomat 7.10.2006.
- ↑ Jokinen, Teppo ja Honkala, Liisa: Arkkitehtuurin sanakirja, s. 214. Juva: WS Bookwell Oy, 2000. ISBN 951-0-24579-8.
