Abebe Bikila

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Abebe Bikila
Abebe Bikila
Maa: Flag of Ethiopia (1897-1936; 1941-1974).svg Etiopia
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Rooma 1960 maraton
Kultaa Kultaa Tokio 1964 maraton

Abebe Bikila (7. elokuuta 1932 Mout, Etiopia25. lokakuuta 1973 Addis Abeba, Etiopia) oli etiopialainen kestävyysjuoksija ja kaksinkertainen maratonin olympiavoittaja.

Bikila oli toiminut nuoruutensa paimenena, ja hän liittyi 16-vuotiaana 1952 Haile Selassien keisarilliseen armeijaan.[1] Ruotsissa asuva suomalainen Onni Niskanen etsi Etiopian armeijasta urheiluvalmennettavia ja järjesti maratonjuoksuja Addis Abebassa. Keisarilliseen vartiokaartiin kuulunut Bikila osallistui ensimmäiseen juoksuun ja kellotti ajan 2.39.50. Seuraavassa juoksussa Bikila juoksi 2.21.23, eli yli kolme minuuttia nopeammin kuin vuoden 1956 kesäolympialaisten voittoaika.[2]

Bikila voitti 1960 armeijan mestaruuskilpailut, mutta häntä ei silti valittu Rooman olympialaisiin, jonne kelpuutettiin Etiopian tunnetuin urheilija Wami Biratu. Biratu kuitenkin loukkasi nilkkansa juuri ennen olympialaisia, ja Bikila pääsi kisoihin varamiehenä.[1] Bikila saapui Roomaan mukanaan vain yksi pari juoksukenkiä, jotka olivat kuitenkin pilalla kuukausien harjoittelun jälkeen. Ne aiheuttivat rakkoja, joten Bikila päätti juosta paljain jaloin.[3] Bikila ja Rhadi Ben Abdesselam juoksivat maratonilla pitkään yhdessä, mutta Bikila voitti loppuvetonsa ansiosta Abdesselamin 25 sekunnilla. Loppuaika 2.15.16,2 oli uusi maailmanennätys ja kahdeksan minuuttia parempi kuin Emil Zátopekin olympiaennätys.[1] Vasta myöhemmin tuli yleiseen tietoon, että Bikila oli ollut pitkän aikaa Niskasen ammattimaisessa valmennuksessa ja noudattanut tuon ajan kehittyneimpiä harjoittelumenetelmiä.

Olympialaisten jälkeen Bikila lepäsi hetken kotimaassaan mutta palasi toukokuussa 1961 kansainvälisille kilpakentille, kun hän osallistui Ateenassa järjestettyyn alkuperäisen maratonjuoksun reitille. Bikila voitti Ateenan kilpailun lisäksi heinäkuussa Osakan ja lokakuussa Košicen maratonin. Hän osallistui 1963 maanmiehensä Mamo Wolden kanssa Bostonin maratonille, jota yksikään olympiakultamitalisti ollut vielä voittanut. Bikila ja Wolde aloittivat kovaa mutta hiipuivat lopulta kramppien takia. Bikila sijoittui lopulta viidenneksi. Tämän jälkeen hän palasi takaisin Etiopiaan.[2]

Bikila juoksi 1964 Addis Abebassa olympialaisten valintamaratonilla ajan 2.16.9. Noin kuukausi ennen olympialaisten maratonia Bikilalta jouduttiin poistamaan umpilisäke. Lääkärit neuvoivat jättämään olympialaiset väliin, mutta Bikila jatkoi harjoittelua. Olympiamaratonilla hän käytti samaa taktiikkaa kuin Roomassa. Hän pysyi johtoryhmän mukana noin 15 kilometriä ja irtosi sitten. Vain Ron Clarke ja Jim Hogan seurasivat alkuun, mutta lopulta hekin tippuivat matkasta. Bikila oli tullessaan stadionille noin neljä kilometriä edellä seuraavaa juoksijaa. Maalissa hänen aikansa oli 2.12.11,2, ja se oli uusi maailmanennätys. Bikila oli maalissakin hyvävoimainen ja teki heti maalin tultuaan voimisteluliikkeitä. Hän pystyi näin ensimmäisenä urheilijana voittamaan maratanin olympiakultaa perättäisissä kisoissa.[4] Méxicon olympialaisissa 1968 Bikila kärsi vilustumisesta ja polvivammasta ja joutui keskeyttämään 17 kilometrin kohdalla.

Bikila joutui 1969 auto-onnettomuuteen, jossa hänen kuudes ja seitsemäs nikama menivät pois paikoiltaan. Hän oli väistänyt vastaan tulevaa autoa ja ajanut ojaan. Bikila halvaantui kaulasta alaspäin mutta pystyi kuntouttamisen jälkeen liikuttamaan käsiään. Hän osallistui vielä vammaisten jousiammuntaan.[4] Bikila kuoli 1973 aivoverenvuotoon.[2]

Kansallinen stadion Addis Abebassa on nimetty hänen kunniakseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Stradling, s. 106–107.
  2. a b c Benyo & Henderson, s. 36–37.
  3. Martin, Simon: 50 stunning Olympic moments No24: Abebe Bikila runs barefoot into history The Guardian. 25.4.2012. Guardian News and Media Limited. Viitattu 7.7.2012. (englanniksi)
  4. a b Stradling, s. 110–111.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]