ETA (järjestö)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
ETAa kannattavia seinäkirjoituksia.

Euskadi ta Askatasuna eli ETA[1] (suom. Baskimaa ja Vapaus) on baskien järjestö, joka ajaa Baskimaan itsenäisyyttä Espanjasta sotilaallisin keinoin. Omasta mielestään ETAlaiset ovat vapaustaistelijoita, mutta EU, YK ja Yhdysvallat pitävät sitä terroristijärjestönä. Baskimaan itsehallintoalueen lisäksi ETAn tavoitteena on koko historiallisen Baskimaan itsenäisyys yhdistämällä Espanjan ja Ranskan alueella sijaitsevat seitsemän baskimaakuntaa.

Ideologialtaan ETA on nationalistinen ja marxilais-leninistinen. Espanja pitää Batasuna-puoluetta ETAn poliittisena siipenä ja on kieltänyt sen toiminnan. Batasuna on saanut vaaleissa noin 10–20 % kannatuksen Espanjan Baskimaan vaaleissa.

ETA:n iskuissa on kuollut yli 900 ihmistä. ETAn tyypillisimpiin toimintatapoihin kuuluvat autopommit ja salamurhat. Rahoitusta se on hankkinut mm. vaatimalla Baskimaan yrityksiltä niin sanottua vallankumousveroa. Lisäksi se on tehnyt pankkiryöstöjä ja ihmiskaappauksia lunnasvaatimuksineen[2][3]. Syyskuussa 2010 ETA ilmoitti, että se ei jatka enää aseellisia iskuja [4] ja lokakuussa 2011 järjestö ilmoitti lopettavansa asellisen toiminnan kokonaan.[5]

ETAn jäseniä vuonna 2006.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ETA:n perustivat vuonna 1959 kenraali Francon diktatuuria vastustaneen, maltilliseen vasemmistoon kuuluneen Baskien kansallispuolueen (EAJ/PNV) jäsenet, jotka pitivät puoluetta tehottomana. ETA oli alun perin sosialistinen ja nationalistinen, ja jo ensimmäisessä suurkokouksessaan (Ranskan Bayonne, 1962) ETA vaati sosialismia ja Baskimaan itsenäisyyttä, mutta vasta vuonna 1965 se ryhtyi marxilais-leniniläiseksi.

Aluksi ETA keskittyi tuhoamaan infrastruktuuria, mutta jo 1960-luvulla se aloitti salamurhat ja muun aseellisen toiminnan, jotka ovat jatkuneet lähes koko ajan ja jatkuvat yhä.

Tunnetuin veriteko on Espanjan pääministerin Luis Carrero Blancon salamurha marraskuussa 1973. Blanco oli kenraali Francon nimittämä, ja hänen kuolemansa oli kova isku vaikutusvaltaansa menettäneelle sotilashallinnolle.

Francon kuoleman jälkeen ETA torjui sille tarjotut armahdukset ja sen sijaan tappoi 235 ihmistä 1978-80.lähde?

Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2006 naamioituneet ETA-taistelijat ilmoittivat, että organisaatio jatkaisi yhä aseellista toimintaansa kunnes saavutetaan "itsenäisyys ja sosialismi Baskimaassa"[6]. Esimerkiksi kesällä 2009 ETA:n iskuissa kuoli 3 ihmistä ja kymmeniä haavoittui, myös naisia ja lapsia.

ETAn jäseniä kutsutaan Espanjassa joko nimityksillä militante tai etarra, mutta ETAn jäsenet itse nimittävät itseään baskinkielisellä gudari-sanalla, joka tarkoittaa taistelijaa tai sotilasta. ETAlla on tapana ilmoittaa iskuista etukäteen puhelinsoitolla.

ETAn poliittinen siipi Batasuna kiellettiin Espanjassa korkeimman oikeuden päätöksellä vuonna 2003. Järjestön aktiivijäsenten tai siihen myönteisesti suhtautuvien määrä ei ole tiedossa, mutta joidenkin arvioiden mukaan jäsenmäärä saattaa nousta jopa satoihin. ETAn uskotaan kuitenkin heikentyneen 2000-kymmenluvulla merkittävästi, kun monia sen korkea-arvoisia jäseniä on pidätetty. Syyskuussa 2010 ETA ilmoitti lopettavansa aseelliset iskut. Järjestö tuli lopputulokseen useiden kuukausien harkinnan jälkeen. Baskimaan johto piti ilmoitusta sekavana ja täysin riittämättömänä. Myös sanomalehti El País piti ilmoitusta vasta oikeansuuntaisena, mutta vajavaisena, sillä järjestö ei vielä suostunut laskemaan aseitaan.[4]

ETAn julistettua tulitauon Espanjan viranomaiset pakotettiin vapauttamaan muutamia vankeina olleita ETAn jäseniä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimesta, mutta ihmiset, jotka tuntevat sympatiaa ETAta kohtaan pyytävät Espanjaa vapauttamaan lisää järjestön jäseniä ja siirtämään ETAhan kuuluvia vankeja eripuolilla Espanjaa olevista vankiloista Baskimaan vankiloihin lähemmäksi heidän perheitään. [7]

ETAn iskut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta ETA (järjestö).