ETA (järjestö)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
ETAa kannattavia seinäkirjoituksia.

Euskadi ta Askatasuna eli ETA[1] (suom. Baskimaa ja Vapaus) on baskien järjestö, joka ajaa Baskimaan itsenäisyyttä Espanjasta sotilaallisin keinoin. Omasta mielestään ETAlaiset ovat vapaustaistelijoita, mutta EU, YK ja Yhdysvallat pitävät sitä terroristijärjestönä. Baskimaan itsehallintoalueen lisäksi ETAn tavoitteena on koko historiallisen Baskimaan itsenäisyys yhdistämällä Espanjan ja Ranskan alueella sijaitsevat seitsemän baskimaakuntaa.

Ideologialtaan ETA on nationalistinen ja marxilais-leninistinen. Espanja pitää Batasuna-puoluetta ETAn poliittisena siipenä ja on kieltänyt sen toiminnan. Batasuna on saanut vaaleissa noin 10–20 % kannatuksen Espanjan Baskimaan vaaleissa.

ETA:n iskuissa on kuollut yli 900 ihmistä. ETAn tyypillisimpiin toimintatapoihin kuuluvat autopommit ja salamurhat. Rahoitusta se on hankkinut mm. vaatimalla Baskimaan yrityksiltä niin sanottua vallankumousveroa. Lisäksi se on tehnyt pankkiryöstöjä ja ihmiskaappauksia lunnasvaatimuksineen[2][3]. Syyskuussa 2010 ETA ilmoitti, että se ei jatka enää aseellisia iskuja [4] ja lokakuussa 2011 järjestö ilmoitti lopettavansa asellisen toiminnan kokonaan.[5]

ETAn jäseniä vuonna 2006.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ETA:n perustivat vuonna 1959 kenraali Francon diktatuuria vastustaneen, maltilliseen vasemmistoon kuuluneen Baskien kansallispuolueen (EAJ/PNV) jäsenet, jotka pitivät puoluetta tehottomana. ETA oli alun perin sosialistinen ja nationalistinen, ja jo ensimmäisessä suurkokouksessaan (Ranskan Bayonne, 1962) ETA vaati sosialismia ja Baskimaan itsenäisyyttä, mutta vasta vuonna 1965 se ryhtyi marxilais-leniniläiseksi.

Aluksi ETA keskittyi tuhoamaan infrastruktuuria, mutta jo 1960-luvulla se aloitti salamurhat ja muun aseellisen toiminnan, jotka ovat jatkuneet lähes koko ajan ja jatkuvat yhä.

Tunnetuin veriteko on Espanjan pääministerin Luis Carrero Blancon salamurha marraskuussa 1973. Blanco oli kenraali Francon nimittämä, ja hänen kuolemansa oli kova isku vaikutusvaltaansa menettäneelle sotilashallinnolle.

Francon kuoleman jälkeen ETA torjui sille tarjotut armahdukset ja sen sijaan tappoi 235 ihmistä 1978-80.lähde?

Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2006 naamioituneet ETA-taistelijat ilmoittivat, että organisaatio jatkaisi yhä aseellista toimintaansa kunnes saavutetaan "itsenäisyys ja sosialismi Baskimaassa"[6]. Esimerkiksi kesällä 2009 ETA:n iskuissa kuoli 3 ihmistä ja kymmeniä haavoittui, myös naisia ja lapsia.

ETAn jäseniä kutsutaan Espanjassa joko nimityksillä militante tai etarra, mutta ETAn jäsenet itse nimittävät itseään baskinkielisellä gudari-sanalla, joka tarkoittaa taistelijaa tai sotilasta. ETAlla on tapana ilmoittaa iskuista etukäteen puhelinsoitolla.

ETAn poliittinen siipi Batasuna kiellettiin Espanjassa korkeimman oikeuden päätöksellä vuonna 2003. Järjestön aktiivijäsenten tai siihen myönteisesti suhtautuvien määrä ei ole tiedossa, mutta joidenkin arvioiden mukaan jäsenmäärä saattaa nousta jopa satoihin. ETAn uskotaan kuitenkin heikentyneen 2000-kymmenluvulla merkittävästi, kun monia sen korkea-arvoisia jäseniä on pidätetty. Syyskuussa 2010 ETA ilmoitti lopettavansa aseelliset iskut. Järjestö tuli lopputulokseen useiden kuukausien harkinnan jälkeen. Baskimaan johto piti ilmoitusta sekavana ja täysin riittämättömänä. Myös sanomalehti El País piti ilmoitusta vasta oikeansuuntaisena, mutta vajavaisena, sillä järjestö ei vielä suostunut laskemaan aseitaan.[4]

ETAn julistettua tulitauon Euroopan ihmisoikeustuomioistuin määräsi Espanjan viranomaiset vapauttamaan muutamia vankeina olleita ETAn jäseniä, mutta ETAn kannattajat vaativat Espanjaa vapauttamaan lisää järjestön jäseniä ja siirtämään ETAan kuuluvia vankeja eri puolilla Espanjaa olevista vankiloista Baskimaan vankiloihin lähemmäksi heidän perheitään.[7]

ETAn iskut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1961: Ensimmäinen isku, epäonnistunut yritys syöstä paikallisjuna raiteelta.
  • joulukuu 1973: Pääministeri Luis Carrero Blancon murha Madridissa.
  • 13. syyskuuta 1974: Rolando-kahvilan pommi-isku Madridissa, 12 ihmistä kuoli.
  • 1980: Pidetään ETAn verisimpänä vuotena, jolloin sen jäsenet tappoivat 118 ihmistä Espanjassa. [7]
  • Syyskuu 1985: Ensimmäinen ETAn autopommi Madridissa surmasi yhden yhdysvaltalaisen siviilin ja haavoitti 16 Guardia Civilin poliisia.
  • 14. heinäkuuta 1986: Autopommi República Dominicana -aukiolla Madridissa, 12 ihmistä kuoli ja 50 loukkaantui.
  • 19. kesäkuuta 1987: Autopommi räjähti maanalaisella pysäköintialueella Hipercor-supermarketissa Barcelonassa, 21 kuoli ja 45 loukkaantui.
  • 11. joulukuuta 1987: 250 kilon pommi räjähti autossa Guardia Civilin päämajan vieressä Zaragozassa, 11 ihmistä kuoli, 40 loukkaantui.
  • 29. toukokuuta 1991: 70 kilon autopommi räjähti Guardia Civilin päämajan vieressä Barcelonassa, 10 ihmistä kuoli ja 28 loukkaantui.
  • 21. heinäkuuta 1993: Autopommi räjähti asevoimien saattueen vieressä López de Hoyosin ja Joaquín Costan katujen välissä Madridissa, kuusi sotilasta ja yksi siviili kuoli, 20 loukkaantui.
  • 1995: Attentaattiyritys kuningas Juan Carlosia vastaan epäonnistui.
  • 19. huhtikuuta 1995: Lähes onnistunut murhayritys Espanjan silloista oppositiojohtajaa José María Aznaria vastaan. 40-kiloinen autopommi räjähti Aznarin auton vieressä, kuljettaja sai surmansa.
  • 11. joulukuuta 1995: Autopommi räjähti sotilassaattueen vieressä Madridissa, kuusi kuoli.
  • 18. joulukuuta 2000: Leioan yliopiston hissiin kätketty pommi räjähti Vizcayassa.
  • 12. toukokuuta 2001: 13 ihmistä sai surmansa, kun autopommi räjähti Madridissa.
  • 24. toukokuuta 2001: Santiago Oleaga Elejabarrieta, El Diario Vasco -sanomalehden 54-vuotias rahoitusjohtaja ammuttiin Guipúzcoassa.
  • 10. heinäkuuta 2001: Luis Ortiz de la Rosa, 33-vuotias poliisi, sai surmansa Madridissa, kun autopommi räjähti. Räjähdyksessä 12 ihmistä loukkaantui.
  • 14. heinäkuuta 2001: Jose Javier Múgica, autopommi surmasi 50-vuotiaan kaupunginvaltuutetun Leizassa.
  • 27. heinäkuuta 2001: Kolme ihmistä loukkaantui, kun voimakas pommi räjähti La Caixan pankin kohdalla Madridissa. Samana päivänä Espanjan poliisi esti autopommiräjähdyksen Málagan lentokentällä.
  • 27. elokuuta 2001: Pommi räjähti Barajasin lentoaseman terminaali 2:ssa ja pysäköintialueella Madridissa. Ketään ei kuollut räjähdyksessä.
  • 2. syyskuuta 2001: Pommi räjähti Vitoriassa olevassa elekroniikkaliikkeessä, kukaan ei kuollut.
  • 4. elokuuta 2002]: Autopommi räjähti Guardia Civilin rakennuksen edessä Santa Polassa, kaksi ihmistä kuoli, 40 loukkaantui.
  • 24. joulukuuta 2003: Pommi räjähti vilkkaalla Chamartínin rautatieasemalla Madridissa jouluaattona.
  • 3. joulukuuta 2004: Pommi-iskut viidellä huoltoasemalla Madridissa.
  • 6. joulukuuta 2004: Espanjan kansallispäivänä pommit räjähtivät ympäri Espanjaa olevissa baareissa ja kahviloissa.
  • 9. helmikuuta 2005: Pommit räjähtivät valkoisissa Renault-autoissa Madridissa. 42 ihmistä loukkaantui, kukaan ei kuollut.
  • 27. helmikuuta 2005: Pieni pommi räjähti Villajoyosan lomakohteen hotellissa. Kukaan ei kuollut eikä loukkaantunut.
  • 24. syyskuuta 2005: Autopommi räjähti Pohjois-Espanjan Ávilan maakunnassa.
  • 30. joulukuuta 2006: Autopommi räjähti Madridissa, Barajasin lentoasemalla.
  • 24. elokuuta 2007: Autopommi räjähti Durangon kaupungissa poliisiaseman lähellä. Kaksi kansalliskaartin poliisia haavoittui lievästi.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta ETA (järjestö).