Baskit
Sivulta puuttuu |
|
|||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Zumalacárregui • D'Abbadie • Gayarre • Sarasate • Pío Baroja • Balenciaga Oteiza • Cenarrusa • Chillida • Ibárruri • Garamendi • Atxaga Eyharts • Indurain • Olazábal • Pasaban • Harinordoquy • Xabi Alonso |
|||||||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||||||||
| Kielet | baski, espanja, ranska | ||||||||||||
| Uskonnot | katolilaisuus | ||||||||||||
Baskit eli baskilaiset (baskiksi euskaldunak, esp. vascos, ransk. Les Basques) on Biskajanlahden rannalla Akvitaniassa Lounais-Ranskassa ja Pohjois-Espanjan Baskimaassa ja Pohjois-Navarrassa asuva kansa. Baskit puhuvat baskin kieltä, jolla ei ole tunnettuja sukulaiskieliä.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Baskien kieli lienee jäännettä muinaisista kielistä, joita esihistoriassa puhuttiin Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä.
Baskien alueita hallitsivat osittain ensin Rooman valtakunta ja sittemmin frankit ja maurit, mutta mikään näistä voimista ei pystynyt hallitsemaan baskeja tehokkaasti.[1]
Baskien alueelle syntyi laaja Vasconian herttuakunta 600-luvulla. 800-luvulla se kuitenkin kutistui baskien nykyisiä alueita vastaavaksi Pamplonan kuningaskunnaksi ja tuli myöhemmin tunnetuksi Navarren kuningaskuntana. Baskien alueet liittyivät Kastiliaan 1200-luvulla. Espanjan ja Ranskan välinen sota vuonna 1513 johti siihen, että osa baskialueesta liitettiin Ranskaan. Baskialueilla oli itsehallinnollinen asema Espanjan sisällä vuoteen 1839.
Baskilainen nationalismi syntyi baskialueen teollistuessa ja sinne tulleiden maahanmuuttajien myötä. Vuonna 1895 Sabino Arana perusti baskien kansallisen puolueen nimeltä Partido Nacionalista Vasco. Espanjan sisällissodan aikaan tasavaltalaiset säätivät baskialueiden autonomiasta, ja baskit taistelivat suurimmaksi osaksi tasavaltalaisten puolella. Baskialueet kärsivät voimakkaasti sodasta ja noin 21 000 pakeni maasta. Nationalistien voitettua baskin kieli kiellettiin ja Partido Nacionalista Vasco perusti pakolaishallituksen Ranskaan. Vuonna 1959 perustettiin Euskadi Ta Askatasuna eli ETA. ETA ryösti pankkeja ja murhasi poliittisia vastustajiaan, mikä johti poikkeustilan julistamiseen vuonna 1968. Vuonna 1973 ETA murhasi Francon pääministerin ja mahdollisen seuraajan Luis Carrero Blancon.
Francon kuoltua ETA vaati täyttä itsenäisyyttä, ja kun tähän ei suostuttu, terrori jatkui. ETA on jatkanut iskujaan edelleen, vaikka iskujen kannatus onkin laskenut baskien keskuudessa.[2]
Tunnettuja baskeja [muokkaa]
- tutkimusmatkailija Elkano, joka komensi ensimmäistä maailmanympäripurjehdusta Magalhãesin kuoltua Filippiineillä.
- maantiekilpapyöräilijä Miguel Indurain
- filosofi ja kirjailija Miguel de Unamuno
- viulisti Pablo Sarasate
- kuvanveistäjä Eduardo Chillida
- Jesuiittojen perustaja Ignatius Loyola
- Bernardo Atxaga, tunnetuin nykyinen baskikirjailija, jonka kirjoja on suomennettukin. Hänen teoksiaan on muiden muassa Obabakoak.
- säveltäjä Maurice Ravelin äiti oli baski
- valokuvauksen keksijä Louis Daguerre oli ranskalainen, mutta baskisukua
- jalkapalloilija Gaizka Mendieta
- jalkapalloilija Xabi Alonso
- jalkapalloilija Mikel Arteta
Muuta [muokkaa]
- Espanjan pääsarjassa pelaavan jalkapalloseura Athletic Club Bilbaon pelaajisto koostuu pelkästään baskeista.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ History and Cultural Relations Everyculture.com. Viitattu 9.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Basques World Directory of Minorities and Indigenous Peoples. UNHCR. Viitattu 9.3.2011. (englanniksi)
