Baskimaa (kulttuuris-maantieteellinen alue)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kulttuurillis-maantieteellistä aluetta Espanjassa ja Ranskassa. Baskimaa on myös itsehallintoalue Espanjassa.
Euskal Herria
Baskimaa
Etelä-Ossetian lippu Euskal Herriko armarria.svg
lippu vaakuna
Baskimaan sijainti
Viralliset kielet Baski, espanja, ranska
Suurin kaupunki Bilbao
Pinta-ala 20,947 km²
Väkiluku (2004)
 – yhteensä

Noin 3,000,000

Baskimaa (baskiksi Euskal Herria) on kulttuurillis-maantieteellinen alue Pyreneiden länsiosassa Biskajanlahden pohjukassa. Se on baskien kotiseutua. Baskimaan merkittävimpiä kaupunkeja ovat Pamplona (Iruñea), Bilbao (Bilbo), San Sebastián (Donostia) ja Vitoria (Gasteiz) Espanjassa sekä Bayonne (Baiona) ja Biarritz (Biarritz tai Miarritze) Ranskassa. Baskimaa käsittää Eteläisen Baskimaan ja Navarran Espanjassa sekä Pohjoisen Baskimaan Ranskassa. Yleisesti ottaen Baskimaa on hyvin nationalistinen, ja monet vaativatkin alueen itsenäisyyttä. Baskimaassa puhutaan pääasiassa baskin kieltä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maisema San Sebastiánista, Baskimaasta.
Baskimaan kartta.

Baskimaan alue koostuu seitsemästä Espanjan ja Ranskan alueella sijaitsevasta historiallisesta alueesta, joista baskit käyttävät nimitystä Zazpiak Bat, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa ”seitsemän yhdessä”.

Eteläinen Baskimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläinen Baskimaa, jota baskit kutsuvat nimellä Hegoalde, käsittää Espanjassa sijaitsevat Baskimaan itsehallintoalueeseen kuuluvat Guipúzcoan (Gipuzkoa), Álavan (Araba) ja Vizcayan (Bizkaia) maakunnat sekä erillisen Navarran (Nafarroa) itsehallinnollisen maakunnan. Eteläisen Baskimaan tärkein ja suurin kaupunki on vauras Bilbao.

Pohjoinen Baskimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoinen Baskimaa, jota baskit kutsuvat nimellä Iparralde, käsittää Ranskan puolelta kolme valtion lounaiskolkassa Pyrénées-Atlantiquesin departementissa sijaitsevaa historiallista maakuntaa, Basse-Navarren (Nafarroa Beherea), Soulen (Zuberoa) ja Labourdin (Lapurdi).

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskimaassa asuu noin kolme miljoonaa ihmistä. Nykyään suuri osa Eteläisen Baskimaan vaurailla alueella asuvista on muuttanut muualta Espanjasta työn perässä eikä edusta baskikansallisuutta. Jopa 40 prosenttia alueen asukkaista edustaa muuta etnistä identiteettiä.[1]

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskin kieltä, Baskimaan alkuperäiskieltä, pidetään Euroopan vanhimpana elävänä kielenä. Kuitenkin maan puhutuimmat kielet ovat espanja ja ranska. Baskimaan 3,000,000 asukkaasta noin 650,000 ihmistä puhuu äidinkielenään baskia, joista 550,000 asuu Espanjan puoleisessa Baskimaassa ja loput Ranskan puoleisessa.[2]

Gipuzcoassa toimii myös baskilais-suomalainen ystävyysseura Suomitar, joka on julkaissut baski-suomi-sanakirjan 2012.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "La mezcla del pueblo vasco", Empiria: Revista de metodología de ciencias sociales, ISSN 1139-5737, Nº 1, 1998, pags. 121–180.
  2. Basque Language
  3. Suomitar: Baski-Suomi -sanakirjasta
Tämä Eurooppaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.