Veriryhmä
Sivulta puuttuu Veriryhmät ovat veren punasolujen ominaisuuksiin ja seerumin vasta-aineisiin perustuvia verityyppien ryhmittelyjä. Tavallisimmin käytetyt veriryhmäjärjestelmät ovat ABO- ja reesusveriryhmäjärjestelmä.
Veriryhmällä on merkitystä muun muassa verensiirrossa, sillä verensiirrot yhteensopimattomien veriryhmien välillä voivat aiheuttaa jopa kuoleman.
Japanissa esiintyy uskomusta, että veriryhmä vaikuttaa vahvasti ihmisen persoonaan, luonteenpiirteisiin ja sosiaalisiin taitoihin.[1] Veriryhmä vaikuttaa käytännössä siellä jopa aviopuolisovalintaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] ABO
-
Pääartikkeli: ABO-veriryhmäjärjestelmä
- A-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on antigeeni A:ta, ja heidän veressään on antigeeni B:n vasta-aineita.
- B-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on antigeeni B:tä, ja heidän veressään on antigeeni A:n vasta-ainetta.
- AB-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on sekä antigeeni A:ta että B:tä eikä heillä ole veressään vasta-ainetta kummallekaan.
- O-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla ei ole kumpaakaan antigeeniä, mutta heidän veressään on vasta-ainetta molemmille antigeeneille.
[muokkaa] Reesusveriryhmä
Ihmisten veriryhmät jaetaan usein myös reesuspositiivisiin (Rh+) ja reesusnegatiivisiin (Rh–). Rh-positiivisilla esiintyy antigeeniä, jota Rh-negatiivisilla ei ole.
Kun äiti on Rh-negatiivinen ja sikiö Rh-positiivinen, ensimmäinen positiivinen lapsi on kunnossa, mutta toisen Rh-positiivisen lapsen kohdalla äiti kehittää vasta-ainetta, joka aiheuttaa lapsessa hemolyyttisen taudin. Hemolyyttinen tauti voi pahimmillaan johtaa lapsen kuolemaan, mutta yleisimmästä, Rh(D)-immunisaatiosta aiheutuvaa hemolyyttistä tautia voidaan ehkäistä ennalta.
Suomalaisista 84 % on Rh-positiivisia ja 16 % Rh-negatiivisia.
[muokkaa] Muut pinta-antigeenit
ABO- ja reesusveriryhmien veriryhmien lisäksi on kudosten soluilla muitakin pinta-antigeeneja ryhmitysperusteineen. Näistä muun muassa sikiön Kell- ja Duffy-positiivisuus aiheuttavat äitiin vaarallisia vasta-aineita, minkä vuoksi voidaan myöhempien raskauksien vuoksi joutua vastasyntyneen verenvaihtoon.[2]
[muokkaa] Yhteensopivuus
Verensiirroissa pitää sekä luovuttajan että vastaanottajien veriryhmien olla yhteensopivat. Alla olevasta taulukosta näkee, kuinka eri veriryhmien verta voi luovuttaa tai vastaanottaa. Esimerkiksi A−-veriryhmän henkilö voi vastaanottaa joko 0−- tai A−-veriryhmän verta ja luovuttaa verta AB+-, AB−-, A+- ja A−-veriryhmien henkilöille. Näiden tietojen perusteella voidaan laskea, että noin 47,92 %:n todennäköisyydellä Suomessa satunnaisesti valitulta henkilöltä otettu verinäyte ei sovellu toiselle satunnaisesti valitulle henkilölle. Ennen veriryhmien havaitsemista noin puolet potilaista kuoli verensiirtoon. Käytännössä kuitenkin saajalle pyritään antamaan oman veriryhmän verta tai veriplasmaa.
| Vastaanottaja | Luovuttaja | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 0− | 0+ | B− | B+ | A− | A+ | AB− | AB+ | |
| AB+ |  |
|
|
|
|
|
|
|
| AB− | |
 |
|
|
|
|
|
|
| A+ | |
|
|
|
|
|
|
|
| A− | |
|
|
|
|
|
|
|
| B+ | |
|
|
|
|
|
|
|
| B− | |
|
|
|
|
|
|
|
| 0+ | |
|
|
|
|
|
|
|
| 0− | |
|
|
|
|
|
|
|
[muokkaa] Periytyminen
http://www.veripalvelu.fi/uploads/Image/veriryhmienperiytyminen%20nettiversio.jpg
http://fi.wikipedia.org/wiki/ABO-veriryhmäjärjestelmä
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ http://www.veripalvelu.fi/www/2611 Kertooko veriryhmä kohtalosi?
- ↑ Hannele Sareneva, Kari Teramo, Malla Kuosmanen, Martin Renlund ja Jarl Eklund: Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio ja vastasyntyneen hemolyyttinen tauti. Suomen lääkärilehti / Suomen lääkäriliitto, 1993, 48. vsk, nro 34, s. 3368. Helsinki: Suomen lääkäriliitto. 0039-5560. (englanniksi)
