ABO-veriryhmäjärjestelmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

AB0-veriryhmäjärjestelmä on ihmisen veriryhmän luokittelujärjestelmä.

  • A-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on antigeeni A:ta, ja heidän veressään on antigeeni B:n vasta-aineita.
  • B-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on antigeeni B:tä, ja heidän veressään on antigeeni A:n vasta-ainetta.
  • AB-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on sekä antigeeni A:ta että B:tä eikä heillä ole veressään vasta-ainetta kummallekaan.
  • 0-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla ei ole kumpaakaan antigeeniä, mutta heidän veressään on vasta-ainetta molemmille antigeeneille. [1]

Yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

0-veriryhmä on maailmassa yleisin veriryhmä, vaikka esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa A on yleisin. A on yleisesti ottaen yleisempi kuin B, ja koska AB-veriryhmään tarvitaan molempia antigeeneja koodaavat geenit, AB on harvinaisin.

Veriryhmä Yleisyys
maailmassa (%)
Yleisyys
Suomessa (%)
0 45 33
28 (Rh+) 5 (Rh-)
A 40 42
37 (Rh+) 5 (Rh-)
B 11 17
15 (Rh+) 2 (Rh-)
AB 4 8
7 (Rh+) 1 (Rh-)

[2]

Periytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AB0-veriryhmä riippuu yhdestä geenistä, joka sijaitsee yhdeksännessä kromosomissa[3]. Tästä geenistä esiintyy kolme alleelia, joista käytetään myös merkintöjä 0, A ja B. Näistä 0 on väistyvä, molemmat muut dominoivia.[3] Jokainen lapsi perii tästä geenistä molemmilta vanhemmiltaan jonkin alleelin. Jos hän perii molemmilta vanhemmiltaan alleelin 0, veriryhmäksi tulee 0. Jos hän perii toiselta vanhemmaltaan alleelin A, toiselta alleelin B, veriryhmäksi tulee AB. Muussa tapauksessa jos hän perii ainakin jommaltakummalta vanhemmaltaan alleelin A, veriryhmäksi tulee A, ja vastaavasti jos hän perii ainakin jommaltakummalta vanhemmaltaan alleelin B, veriryhmäksi tulee B. Täten geenien alleelien eri yhdistelmät eli genotyypit vastaavat seuraavia veriryhmiä, fenotyyppejä:

Fenotyyppi Genotyyppi
A AA tai A0
B BB tai B0
AB AB
0 00

Tästä seuraa myös, että kun vanhemmilla on tietyt veriryhmät, lapsilla mahdolliset veriryhmät ovat seuraavat:

Veriryhmien periytyminen
Isä/Äiti 0 A B AB
0 0 0, A 0, B A, B
A 0, A 0, A 0, A, B, AB A, B, AB
B 0, B 0, A, B, AB 0, B A, B, AB
AB A, B A, B, AB A, B, AB A, B, AB

Veriryhmiä onkin käytetty lapsen isyyden selvittämiseen. Niiden avulla ei kuitenkaan voida varmuudella todistaa ketään lapsen isäksi, mutta useissa tapauksissa voidaan todistaa, että joku tietty mies ainakaan ei ole lapsen isä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 2 - Solu ja perinnöllisyys, s. 106. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34308-1.
  2. Veripalvelu (viitattu 2.4.2010)
  3. a b Matt Ridley: Perimä, Ihmisen historia 23 kappaleessa, suom. Susanne Somersalo, Art House 2000, ISBN 951-884-283-3