Karl Landsteiner

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karl Landsteinerin pronssinen rintakuva.

Karl Landsteiner (14. kesäkuuta 1868 Wien26. kesäkuuta 1943 New York) oli itävaltalainen biologi ja fyysikko.[1]

Landsteiner tunnetaan parhaiten veriryhmien löytämisestä vuonna 1900 ja niiden nimeämisestä seuraavana vuonna. Hän nimesi ryhmät kirjaimilla A, B ja C. Nykyään ne tunnetaan kirjaimilla A, B ja O. Löytönsä johdosta Landsteiner palkittiin 10. joulukuuta 1930 Nobelin lääketieteen palkinnolla.[1][2]

Karl Lansdsteiner syntyi Wienissä. Hänen isänsä Leopold Landsteiner oli lehtimies ja oikeuslääkäri. Karlin isä kuoli, kun poika oli vasta 6-vuotias. Landsteiner valmistui lääkäriksi Wienin yliopistosta vuonna 1891. Hänen toinen aineensa oli kemia, jossa hänen opettajanaan toimi kemiannobelisti Hermann Emil Fischer.

Vuonna 1908 hänestä tuli patologian professori Wienin yliopistoon. Vuonna 1916 hän meni naimisiin Helen Wlaston kanssa. 8. huhtikuuta 1917 heille syntyi heidän ainoa lapsensa, Ernest Karl Landsteiner.[1]

Kun ensimmäinen maailmansota alkoi Lansdsteinerit muuttivat puolueettomaan Alankomaihin. Vuonna 1923 hän sai töitä Rockefeller säätiön instituutista New Yorkista.[1] Hän asui Yhdysvalloissa koko loppuelämänsä saaden Yhdysvaltain kansalaisuuden.

24. kesäkuuta 1943 Karl Landsteiner sai sydänkohtauksen laboratoriossaan. Hän kuoli sairaalassa kaksi päivää myöhemmin.[1]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e LabMedicine: Karl Landsteiner, MD - Transfusion Medicine
  2. The Nobel Prize in Physiology or Medicine 1930 Nobelprize.org - The Official Website of the Nobel Prize. Viitattu 12.7.2012. (englanniksi)
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.