Karl Landsteiner

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karl Landsteinerin pronssinen rintakuva.

Karl Landsteiner (14. kesäkuuta 186826. kesäkuuta 1943) oli itävaltalainen biologi ja fyysikko.

Landsteiner tunnetaan vuonna 1901 veriryhmien löytämisenä ja nimeämiseen. Vuonna 1930 Landsteiner sai Nobelin lääketieteen palkinnon.[1] Landsteiner keksi veriryhmät O, A, B ja AB.

Karl Lansdsteiner syntyi Wienissä. Hänen isänsä Leopold Landsteiner oli lehtimies ja oikeuslääkäri. Karlin isä kuoli, kun poika oli vasta 6-vuotias. Landsteiner valmistui lääkäriksi Wienin yliopistosta vuonna 1891. Hänen toinen aineensa oli kemia. Hänen kemian opettajansa oli kemiannobelisti Hermann Emil Fischer.

Vuonna 1908 hänestä tuli patologian professori Wienin yliopistossa. Vuonna 1916 hän meni naimisiin Helen Wlaston kanssa. Heille syntyi yksi poika.

Kun ensimmäinen maailmansota alkoi Lansdsteinerit muuttivat puolueettomaan Alankomaihin. Vuonna 1922 hän sai töitä Rockefeller säätiön instituutista New Yorkista. Hän asui Yhdysvalloissa koko loppuelämänsä saaden Yhdysvaltain kansalaisuuden.

Karl Landsteiner kuoli sydänkohtaukseen laboratoriossaan.

Lähteet[muokkaa]

  1. The Nobel Prize in Physiology or Medicine 1930 Nobelprize.org - The Official Website of the Nobel Prize. Viitattu 12.7.2012. (englanniksi)
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.