Frederick Banting

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Frederick Grant Banting
Frederick Banting.
Frederick Banting.
Syntynyt 14. marraskuuta 1891
Alliston, Ontario, Kanada
Kuollut 21. helmikuuta 1941 (49 vuotta)
Newfoundland, Newfoundland ja Labrador, Kanada
Kansallisuus Kanada
Tutkimusala Lääketiede
Tunnustukset Nobel-palkinto Nobelin lääketieteen palkinnon (1923)

Sir Frederick Grant Banting (14. marraskuuta 189121. helmikuuta 1941) oli kanadalainen lääketieteilijä, joka sai Nobelin palkinnon yhtenä insuliinin keksijöistä 1923. Palkinnon johdosta hän sai ritarinarvon ja Sir-arvonimen.

Brittiläissyntyinen Banting muutti Torontoon, Kanadaan 1921, ja alkoi työskennellä professori John Macleodin alaisena yhdessä jatko-opiskelija Charles Bestin kanssa. Hän sitoi koe-eläiminä käytettyjen koirien haiman tiehyet niin että niihin kertyi salaperäistä "haimaeritettä", jota saatettiin käyttää diabeteksesta kärsivien koirien hoitoon.

Yhdessä James Collipin kanssa he kehittivät menetelmää edelleen niin että saatettiin käyttää tavallisten syntymättömien vasikoiden ja sikojen haimoja. Niiden "haimaeritteestä" erotettua ainetta alettiin kutsua insuliiniksi. Kokeiluvaiheessa aineen työnimi oli isletiini koska sitä eristettiin ns. saarekesoluista (engl. islet) [1]

Ajatus syntyi koska Banting maalaispoikana tiesi että maanviljelijät useinkin astuttivat teurastukseen menossa olevat lehmät ja siat koska teurastamo maksoi eläimestä kokonaispainon mukaan. Tiedemiehenä hän myös tiesi että eläin ei tarvitse ruuansulatusnesteitä sikiötilassa eli niiden haimassa olisi vain saarekesoluja joista hän saisi tarvitsemaansa ainetta. Menetelmää kehitettiin ja siitä tulikin tavanomaisin insuliinin tuotantotapa aina uuteen menetelmään asti eli bakteerikantaan kytkemiseen.

Banting ja Macleod saivat Nobelin palkinnon 1923. Banting jakoi osakkuutensa Charles Bestin kanssa, koska katsoi tämän ansainneen palkinnon Macleodin sijaan. Macleod puolestaan jakoi palkintosummansa James Collipin kanssa.

Insuliinin kehitystyö oli poikkeuksellisen nopeaa; muutamien kuukausien kuluttua alkuperäisestä ajatuksesta ainetta voitiin jo tuottaa massoittain. Ensimmäisen insuliinilla hoidetun diabetespotilaan nimi oli Leonard Thompson.

Banting menehtyi lääkintämajurin arvoisena Kanadan kuninkaallisten ilmavoimien eli RCAF:n kuljetuskoneen maahansyöksyssä Ontariossa. Best kertoo muistoartikkelissaan Bantingin jääneen eloon itse onnettomuudessa mutta käyttäneen voimansa loppuun huolehtiessaan muista onnettomuuden uhreista.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Lääk. tri Charles Best: Kuinka keksimme insuliinin, artikkeli, Valitut Palat helmikuu 1971
  2. Lääk. tri Charles Best: Kuinka keksimme insuliinin, artikkeli, Valitut Palat helmikuu 1971
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Frederick Banting.