António Egas Moniz

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
António Egas Moniz

António Caetano de Abreu Freire Egas Moniz (29. marraskuuta 187413. joulukuuta 1955) oli portugalilainen neurologi. Hän opiskeli lääketiedettä Coimbran yliopistossa ja myöhemmin neurologiaa Bordeaux'ssa ja Pariisissa.

Monizilla oli myös poliittinen ura. Hän istui Portugalin parlamentissa 19031917 ja toimi mm. ulkoministerinä 1918 sekä suurlähettiläänä Espanjassa. Jätettyään politiikan hän toimi vuosina 19211944 neurologian professorina Lissabonin yliopistossa.

Nykymaailma muistaa Monizin ensimmäisen lobotomian suorittajana (1936). Hän kutsui leikkausta "etuotsalohkon leukotomiaksi". Moniz suoritti leikkauksen heti kahdellekymmenelle potilaalle, joista joillakin oli ahdistusta ja masennusta, joillakin taas krooninen skitsofrenia. Tulokset, joita hän väitti saaneensa, herättivät suurta kiinnostusta, kun hänen kirjansa julkaistiin 1936, ja hänen epätarkkuutensa, törkeä huolimattomuutensa ja ehkä myös epärehellisyytensä ohitettiin terapeuttisen innostuksen huumassa. Monizin työ johti "psykokirurgian" (hänen itsensä keksimä termi) räjähdysmäiseen kasvuun kaikkialla maailmassa, muun muassa Brasiliassa, Isossa-Britanniassa ja erityisesti Italiassa. Suurinta vastakaikua psykokirurgia sai Yhdysvalloissa, missä neurologi Walter Freeman keksi uuden kirurgisen menetelmän, jota hän kutsui transorbitaaliseksi lobotomiaksi. Vuoteen 1949 mennessä Yhdysvalloissa oli tehty yli 10 000 tällaista leikkausta, ja seuraavat 10 000 tehtiin seuraavan kahden vuoden aikana. Monizille myönnettiin Nobelin lääketieteen palkinto 1949.

Psykiatrinen potilas ampui Monizia vuonna 1939, mutta hän selvisi ja menehtyi luonnollisista syistä Lissabonissa 1955.


Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.