Ilja Metšnikov
Sivulta puuttuu 
Ilja Iljitš Metšnikov (ven. Илья́ Ильи́ч Ме́чников, 15. toukokuuta 1845 Ivanovkan kylä Harkovan lähellä – 15. heinäkuuta 1916 Pariisi[1]) oli venäläinen mikrobiologi. Hän teki merkittävää tutkimustyötä immuunijärjestelmän tutkimuksessa. Hän sai Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1908 työstään fagosytoosin alalla.[2]
Metšnikov syntyi vauraan maanomistajan perheeseen. Hän valmistui vuonna 1864 Harkovan yliopistosta, jatkoi opintojaan Gießenin, Göttingenin ja Münchenin yliopistoissa ja suoritti tutkimustyötä Italiassa. Vuonna 1868 hän väitteli tohtoriksi Pietarin yliopistossa.[1]
Vuosina 1870–1882 Metšnikov toimi Odessan Novorossijskin yliopiston professorina. Hän erosi virastaan protestina hallituksen taantumuksellista koulutuspolitiikaa vastaan.[3] Vuonna 1886 hän perusti yhdessä Nikolai Gamalejan kanssa Venäjän ensimmäisen bakteriologisen tutkimusaseman. Vuonna 1887 Metšnikov muutti Pariisiin, jossa hän vuodesta 1888 lähtien toimi Pasteur-instituutin laboratorion johtajana ja vuodesta 1905 instituutin varajohtajana.[1]
Metšnikov tutki mm. merieläinten alkionkehitystä ja havaitsi fagosytoosia meritähtien toukkavaiheessa.[2]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b c Entsiklopedija ”Krugosvet” Viitattu 18.3.2010. (venäjäksi)
- ↑ a b Ilya Mechnikov Nobelprize.org. Viitattu 16.8.2009. (englanniksi)
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija Viitattu 18.3.2010. (venäjäksi)
1901: Behring | 1902: Ross | 1903: Finsen | 1904: Pavlov | 1905: Koch | 1906: Golgi, Ramón y Cajal | 1907: Laveran | 1908: Metšnikov, Ehrlich | 1909: Kocher | 1910: Kossel | 1911: Gullstrand | 1912: Carrel | 1913: Richet | 1914: Bárány | 1915–18: Ei jaettu | 1919: Bordet | 1920: Krogh | 1921: Ei jaettu | 1922: Hill, Meyerhof | 1923: Banting, Macleod | 1924: Einthoven | 1925: Ei jaettu
Kaikki | 1901–1925 | 1926–1950 | 1951–1975 | 1976–2000 | 2001–
