Max Delbrück

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Max Delbrück

Max Delbrück (4. syyskuuta 19069. maaliskuuta 1981) oli saksalais-amerikkalainen biofyysikko, joka sai Nobelin lääketieteen palkinnon yhdessä Alfred D. Hersheyn kanssa 1969.[1]

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DNA icon (25x25).png
DNA:n historia
William Astbury
Oswald Avery
Herbert Boyer
Francis Crick
Erwin Chargaff
Max Delbrück
Rosalind Franklin
Phoebus Levene
Linus Pauling
Erwin Schrödinger
James D. Watson
Maurice Wilkins

Delbrück syntyi Berliinissä ja opiskeli fysiikkaa Göttingenissä. Saatuaan väitöskirjansa valmiiksi hän matkusteli Englannissa, Tanskassa ja Sveitsissä. Hän tapasi Wolfgang Paulin ja Niels Bohrin, jotka saivat hänet kiinnostumaan biologiasta. Max Delbrück palasi Berliiniin 1932 ja alkoi työskennellä Lise Meitnerin assistenttina. [1]

Vuonna 1937 Max Delbrück muutti Yhdysvaltoihin ja suuntautui biologian tutkimukseen. Hän tutki hedelmäkärpäsen geenejä ja bakteerien viruksia. 1940-luvulla hän yhdessä kollegoidensa kanssa osoitti, että joidenkin bakteerien vastustuskyky viruksia vastaan johtui mutaatiosta eikä mukautumisesta. Tämä tutkimus oli merkittävä siinä miten se käytti matemaattisia menetelmiä ennustamassa millaisia tuloksia tulisi vaihtoehtoisista teorioista. Tästä työstä hän sai lääketieteen Nobelin yhdessä Alfred D. Hersheyn kanssa vuonna 1969.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Biography The Nobel Foundation


Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.