Louis Pasteur

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Louis Pasteur
Edelfeltin maalaus Louis Pasteurin muotokuva (1885)
Edelfeltin maalaus Louis Pasteurin muotokuva (1885)
Syntynyt 27. joulukuuta 1822
Dole, Ranska
Kuollut 28. syyskuuta 1895 (72 vuotta)
Marnes la Coquette, lähellä Pariisia, Ranska
Tutkimusala Kemia
Instituutti ENS
Strasbourgin yliopisto
Lillen tiedeyliopisto
Tutkinnot ENS
Tunnetuimmat työt pastörointi, vesikauhurokote

Louis Pasteur (27. joulukuuta 182228. syyskuuta 1895) oli ranskalainen mikrobiologi ja kemisti, joka osoitti bakteerien ja rokotuksen merkityksen sairauksien hoidossa. Pasteur kehitti ensimmäisen rokotteen vesikauhuun.

Louis Pasteur syntyi Dolessa, Juran departementissa, itäisessä Ranskassa. Hänet hyväksyttiin École normale supérieuren opiskelijaksi 1843, ja vuonna 1847 hän suoritti tohtorin tutkinnon. Pasteur ei aluksi menestynyt opinnoissaan, mutta lopulta hänestä tuli historian tuntema tiedemies. Vuonna 1852 hänet nimitettiin Strasbourgin yliopiston kemian apulaisprofessoriksi.[1]

Pasteurin ensimmäiset tutkimukset koskivat viinihappoa ja sen suoloja. Jo ennestään tiedettiin, että viinihapon suolat ovat optisesti aktiivisia[2], paraviinihapon suolat sen sijaan eivät. Pasteur selitti optisen aktiivisuuden johtuvan molekyylien epäsymmetrisyydestä ja osoitti, että paraviinihapolta tämä ominaisuus puuttuu, koska se on kahden, valon polarisaatiotasoa vastakkaisiin suuntiin kiertävän aineen seos.[1]

Myöhemmin Pasteur siirtyi tutkimaan mikrobeja. Vuonna 1857 hän osoitti, että käymisen saavat aikaan pieneliöt sen sijaan, että sitä aikaisemmin oli pidetty puhtaasti kemiallisena tapahtumana.[1] Hän havaitsi myös, että eräät toiset mikrobit saattoivat häiritä käymisilmiötä. Tämä sai hänet päättelemään, että ne saattaisivat olla vahingollisia myös ihmisille ja eläimille. Bakteerit oli löydetty jo 1600-luvulla, ja jo ennen Pasteuria niitä oli epäilty sairauksien aiheuttajiksi, mutta vasta Pasteur sai tutkimuksillaan tiede­yhteisön asiasta vakuuttuneeksi. Tämä teki hänelle mahdolliseksi kehittää myös rokotteet paiseruttoa ja vesikauhua vastaan.[3] Pasteur osoitti myös, että mikrobit eivät synny spontaanisti elottomasta aineesta, alku­synnyn kautta, toisin kuin hänen aikaansa saakka oli oletettu.[1]

Pasteur keksi myös bakteereja tuhoavan lämpö­käsittelyn, pastöroinnin.[1] Aluksi menetelmää käytettiin viinin säilymisen parantamiseksi, nykyisin tunnetuin kohde lienee maito.

Ensimmäinen Pasteurin vesikauhurokotteen pelastama ihminen, Joseph Meister (1876–1940), teki myöhemmin elämäntyönsä Pasteur-instituutin vahtimestarina.lähde? Meister eli 64-vuotiaaksi ja oli loppuun asti elävä todiste Pasteurin nerokkuudesta.kenen mukaan?

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e John Hudson: Suurin tiede - kemian historiaa, s. 221-222. Suom. Kimmo Pietiläinen. Art House, 2002. ISBN 951-884-346-5.
  2. Joseph Gal: Louis Pasteur, Language, and Molecular Chirality. I. Background and Dissymmetry, Chirality 23 (2011) 1−16.
  3. Michael H. Hart: Ihmiskunnan 100 suurinta, Maailmanhistorian sata merkittävintä henkilöä tärkeysjärjestyksessä, s. 71-73. Suom. Risto Mäenpää. Art House, 1979. ISBN 951-99229-1-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.