Louis Pasteur
| Louis Pasteur | |
|---|---|
 Edelfeltin maalaus Louis Pasteurin muotokuva (1885) |
|
| Syntynyt | 27. joulukuuta 1822 Dole, Ranska |
| Kuollut | 28. syyskuuta 1895 (72 vuotta) Marnes la Coquette, lähellä Pariisia, Ranska |
| Tutkimusala | Kemia |
| Instituutti | ENS Strasbourgin yliopisto Lillen tiedeyliopisto |
| Tutkinnot | ENS |
| Tunnetuimmat työt | pastörointi, vesikauhurokote |
Louis Pasteur (27. joulukuuta 1822 – 28. syyskuuta 1895) oli ranskalainen mikrobiologi ja kemisti, joka osoitti bakteerien ja rokotuksen merkityksen sairauksien hoidossa. Pasteur kehitti ensimmäisen rokotteen vesikauhuun.
Louis Pasteur syntyi Dolessa, Juran departementissa, itäisessä Ranskassa. Hänet hyväksyttiin École normale supérieuren opiskelijaksi 1843, ja vuonna 1847 hän suoritti tohtorin tutkinnon. Pasteur ei aluksi menestynyt opinnoissaan, mutta lopulta hänestä tuli historian tuntema tiedemies. Vuonna 1852 hänet nimitettiin Strasbourgin yliopiston kemian apulaisprofessoriksi.[1]
Pasteurin ensimmäiset tutkimukset koskivat viinihappoa ja sen suoloja. Jo ennestään tiedettiin, että viinihapon suolat ovat optisesti aktiivisia[2], paraviinihapon suolat sen sijaan eivät. Pasteur selitti optisen aktiivisuuden johtuvan molekyylien epäsymmetrisyydestä ja osoitti, että paraviinihapolta tämä ominaisuus puuttuu, koska se kahden, valon polarisaatiotasoa vastakkaisiin suuntiin kiertävän aineen seos.[1]
Myöhemmin Pasteur siirtyi tutkimaan mikrobeja. Vuonna 1857 hän osoitti, että käymisen saavat aikaan pieneliöt sen sijaan, että sitä aikaisemmin oli pidetty puhtaasti kemiallisena tapahtumana.[1] Hän havaitsi myös, että eräät toiset mikrobit saattoivat häiritä käymisilmiötä. Tämä sai hänet päättelemään, että ne saattaisivat olla vahingollisia myös ihmisille ja eläimille. Bakteerit oli löydetty jo 1600-luvulla, ja jo ennen Pasteuria niitä oli epäilty sairauksien aiheuttajiksi, mutta vasta Pasteur sai tutkimuksillaan tiedeyhteisön asiasta vakuuttuneeksi. Tämä teki hänelle mahdolliseksi kehittää myös rokotteet paiseruttoa ja vesikauhua vastaan.[3] Pasteur osoitti myös, että mikrobit eivät synny spontaanisti elottomasta aineesta, alkusynnyn kautta, toisin kuin hänen aikaansa saakka oli oletettu.[1]
Pasteur keksi myös bakteereja tuhoavan lämpökäsittelyn, pastöroinnin.[1] Aluksi menetelmää käytettiin viinin säilymisen parantamiseksi, nykyisin tunnetuin kohde lienee maito.
Ensimmäinen Pasteurin vesikauhurokotteen pelastama ihminen, Joseph Meister (1876–1940), teki myöhemmin elämäntyönsä Pasteur-instituutin vahtimestarina. Meister eli 64-vuotiaaksi ja oli loppuun asti elävä todiste Pasteurin nerokkuudesta.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e John Hudson: Suurin tiede - kemian historiaa, s. 221-222. Suom. Kimmo Pietiläinen. Art House, 2002. ISBN 951-884-346-5.
- ↑ Joseph Gal: Louis Pasteur, Language, and Molecular Chirality. I. Background and Dissymmetry, Chirality 23 (2011) 1−16.
- ↑ Michael H. Hart: Ihmiskunnan 100 suurinta, Maailmanhistorian sata merkittävintä henkilöä tärkeysjärjestyksessä, s. 71-73. Suom. Risto Mäenpää. Art House, 1979. ISBN 951-99229-1-1.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louis Pasteur Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
