Alkusynty

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee eliöiden syntyä elottomasta aineesta. Nykyaikaisista elämän syntyä käsittelevistä teorioista katso elämän alkuperä ja kemiallinen evoluutio.

Alkusynty, spontaani sikiäminen tai spontaani generaatio (lat. generatio spontanea) eli abiogeneesi, (kreik. a-bio-genesis, ’spontaani synty’) on vanhentunut biologinen teoria, jonka mukaan eräät eliöt syntyisivät nykyisissäkin olosuhteissa elottomasta aineesta. Teoriaa ei pidä sekoittaa nykyaikaiseen käsitykseen elämän synnystä, johon viitataan myös abiogeneesi-sanalla.[1]

Aristoteles päätteli aikoinaan, että koiperhoset syntyvät villasta ja kirput lannasta. Anaksimandros taas arveli että kaikki elävät olennot syntyvät vedestä, joka höyrystyy auringon lämmössä. Keskiajan Euroopassa ajateltiin muun muassa yhä, että kärpäsentoukat syntyvät lannasta. Italialainen lääkäri Francesco Redi osoitti tämän käsityksen erheelliseksi vuonna 1668.[1] Vasta 1600-luvun lopussa todettiin, ettei alkusyntyä tapahdu.

Kun bakteerit oli 1600-luvulla löydetty, monet tutkijat päättelivät niiden syntyvän elottomasta aineesta ja eroavan tässä suhteessa kaikista muista eliöistä. Vasta Louis Pasteur osoitti 1800-luvulla kokeellisesti, ettei edes bakteereita synny tällä tavoin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lerner, K. Lee & Lerner Wilmoth, Brenda: The Gale encyclopedia of science. Volume 4, s. 2897. 3. painos. New York: Thomson Gale, 2004. ISBN 0-7876-7558-X. (englanniksi)
  2. Tenhunen, Jukka & Ulmanen, Ismo & Ylänne, Jari: Biologia. Geeni ja biotekniikka, s. 99, 160. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.