Biologi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Biologi on luonnontieteilijä, jonka työ liittyy biologiaan eli elävään luontoon. Biologia on hyvin laaja-alainen tieteenala ja usein puhutaankin biotieteistä. Biologeja työskentelee hyvin monipuolisesti erilaisissa tehtävissä useimpien erilaistuessa johonkin tiettyyn biologian osa-alueeseen. Biologit työskentelevät asiantuntijatehtävissä mm. tutkimuksen, opetuksen ja hallinnollisen työn parissa.[1]

Biokemistit Carl ja Gerty Cori (kuvassa) saivat Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon vuonna 1947 yhdessä fysiologi Bernardo Houssayn kanssa.[2]

Erikoistuneita biologeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hydrobiologit tutkivat vesieliöitä, vesiympäristöjen eliöyhteisöjä sekä niiden vuorovaikutusta elinympäristönsä kanssa. Limnologit tutkivat suolattomia sisävesiä, meribiologit murtovesiä ja meriä ja kala- ja kalastusbiologit ensisijaisesti kalojen ekologiaa ja vesien luonnonvarojen käyttöä.[3]

Carl von Linné, yksi tunnetuimista modernin biologian uranuurtajista.

Biokemistit tutkivat erilaisten biomolekyylien kuten proteiinien, lipidien, hiilihydraattien ja nukleiinihappojen rakennetta ja toimintaa pyrkien ymmärtämään mm. erilaisten biologisten prosessien ja sairauksien mekanismeja kemiallisella tasolla.[4]

Mikrobiologit tutkivat mikrobien kuten bakteerien, virusten, levien, sienten sekä alkueläinten elintoimintoja, rakennetta ja niiden käyttöä biotekniikassa. Mikrobiologia on monipuolinen biologian ala. Virologit ovat viruksia tutkivia mikrobiologeja. Mikrobiekologia tutkii mikrobien vuorovaikutuksia elinympäristönsä kanssa ja lääketieteellinen mikrobiologia taudinaiheuttajamikrobeja.[5] Muita mikrobiologian osa-alueita ovat mm. elintarvikemikrobiologia ja ympäristömikrobiologia.

Perinnöllisyystieteilijät eli geneetikot tutkivat eliöiden perinnöllisyyttä ja perintötekijöiden eli geenien rakennetta, toimintaa ja muuntelua. Tutkimuskohteiden kirjo on laaja vaihdellen molekyylitasolta soluihin ja yksilöihin sekä edelleen populaatiosta kokonaisiin lajeihin.[6]

Biologit voivat erikoistua edellä mainittujen alojen lisäksi myös mm. kehitysbiologiaan, eläintieteeseen, kasvitieteeseen, fysiologiaan, anatomiaan, molekyylibiologiaan, biotekniikkaan, astrobiologiaan, ekologiaan, evoluutiobiologiaan tai ympäristöbiologiaan.

Tunnettuja biologeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Maa Elinaika Tutkimusalue, kommentteja
Carl von Linné Ruotsi 17071778 Kehitti modernin taksonomian perusteet
Charles Darwin Englanti 18091882 Kehitti evoluutioteorian
Karl Wilhelm von Nägeli Sveitsi 18171891 Löysi kromosomit ensimmäisenä
George Emil Palade Romania 19122008 Löysi monia soluelimiä, mm. mitokondriot
Jean-Baptiste Lamarck Ranska 17441829 Kilpaileva teoria Darwinin teorialle, vakiinnutti monia biolog. termejä
Konrad Lorenz Itävalta 19031989 Modernin etologian kehittäjä
Friedrich Miescher Saksa 18441895 Eristi DNA:n ensimmäisen kerran

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ammattinetti.fi: Biologia. Työ- ja elinkeinoministeriö, 2013. Viitattu 23.12.2013
  2. Ammattinetti.fi: Biologia. Työ- ja elinkeinoministeriö, 2013. Viitattu 23.12.2013
  3. Akvaattiset tieteet. Helsingin yliopisto, 2006. Viitattu 23.12.2013
  4. Biokemia. Helsingin yliopisto, 2006. Viitattu 23.12.2013
  5. Yleinen mikrobiologia. Helsingin yliopisto, 2006. Viitattu 24.12.2013
  6. Perinnöllisyystiede. Helsingin yliopisto, 2006. Viitattu 24.12.2013
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.