Sampo Pankki
| Sampo Pankki Oyj | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| Perustettu | 1887 (tuolloin Postisäästöpankki) |
| Toimitusjohtaja | Ilkka Hallavo |
| Avainhenkilöt | Ilkka Hallavo |
| Kotipaikka |  Helsinki, Suomi |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | Pankki |
| Emoyhtiö | Danske Bank |
| Kotisivu | www.sampopankki.fi |
Sampo Pankki Oyj on Danske Bank -konsernin suomalainen tytäryhtiö. Sampo-konserni myi Sampo-pankin kaikkine toimintoineen tanskalaiselle Danske Bankille vuonna 2006.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Sampo-pankin historia alkaa vuonna 1887 perustetusta valtion Postisäästöpankista, jonka tarkoitus oli edistää säästämistä. Postisäästöpankki toimi läheisessä yhteistyössä postin kanssa niin, että osasta postikonttoreita sai myös pankkipalveluita. Omia konttoreita Postisäästöpankeilla oli vain muutama. Sen toiminta oli lainsäädännön rajoitusten takia alkuvuosina vaatimatonta ja voimakas kasvu alkoi vasta 1940-luvun taitteessa, kun pankki otti postisiirron maksujärjestelmäkseen talvisodan alkaessa vuonna 1939.[1]
Vuonna 1970 pankin nimi lyhennettiin muotoon Postipankki, ja 1988 siitä tuli liikepankkeihin rinnastettava Postipankki Oy. Julkiseksi osakeyhtiöksi muuttunut pankki, Postipankki Oyj ja niin ikään valtion omistama, vuonna 1956 perustettu Suomen Vientiluotto Oyj yhdistyivät 1998 uudeksi Leonia-konserniksi, joka muodostui holding-yhtiönä toimivasta Leonia Oyj:stä (aluksi PV Yhtymä Oyj) ja sen kahdesta tytäryhtiöstä Leonia Pankki Oyj:stä ja Leonia Corporate Bank Oyj:stä. Leonia Corporate Bank muodostui entisen Vientiluoton organisaatiosta täydennettynä Postipankin suurasiakastoiminnolla. Leonia Corporate Bank keskittyi palvelemaan suuryritysasiakkaita tarjoamalla myös vientiluottoja. Leonia Pankki ja Leonia Corporate Bank sulautuivat emoyhtiöönsä Leonia Oyj:hin marraskuussa 2000.
Tammikuussa 2001 valtion omistama Leonia yhdistyi vakuutuskonserni Sampoon, jolloin valtion omistusosuus jäi alle 50 prosentin. Pankin yhteistyö postin kanssa päättyi ja Leonian nimeksi tuli Sampo Pankki Oyj. Saman vuoden helmikuussa konserniin liittyi Mandatum-pankki, jonka liiketoiminta alkoi elokuussa 1998 Interbank Osakepankin ja Mandatum & Co:n fuusiosta. Mandatum-pankki tarjosi yksityishenkilöiden varainhoitopalveluita, ja Sampo-pankki erikoistui sijoittamiseen ja säästämiseen. Vuoteen 2006 mennessä pankki toimi Suomen lisäksi kaikissa Baltian maissa.[2]
Sampo-konserni Oyj myi vuonna 2006 Sampo-pankin ulkomaan yksiköineen Danske Bankille 4,05 miljardilla eurolla. Kauppaan kuului myös Mandatum-yksityispankki, josta tuli Sampo Pankki Private Banking vuonna 2008. Yrityskauppaan liittyen Mandatum-omaisuudenhoito muuttui jo tätä aikaisemmin Danske Capitaliksi ja Mandatum-pankkiiriliike Danske Markets -nimiseksi liiketoimintayksiköksi.[1]
Vuonna 2008 pääsiäispyhien aikana pankki nousi julkisuuteen siirrettyään koko tietojärjestelmänsä yhdellä kertaa Danske Groupin yhteiseen it-alustaan [3]. Tietojärjestelmän uudistus aiheutti useita ongelmatilanteita, joiden vuoksi pankin asiakkaat eivät ajoittain voineet käyttää pankkiautomaatteja tai internet-palveluja.[4]. Yrityksen verkkopankin käytössä oli ongelmia puolen vuoden ajan.[5][6][7]. Myöhemmin pankki vahvisti menettäneensä ongelmien takia maaliskuun lopun ja heinäkuun lopun välillä 27 320 henkilöasiakasta, mikä vastasi noin kahta prosenttia kokonaisasiakasmäärästä.[8][9] Lehtitietojen mukaan verkkopankin takkuilu maksoi pankille pelkkinä hyvitettyinä palvelumaksuina yli kymmenen miljoonaa euroa.[10]
[muokkaa] Kultapossukerho
Kultapossu oli lapsille suunnattu pankin kanta-asiakasohjelma vuosina 1958–2003, johon sisältyi Kultapossukerhon jäsenyys, Kultapossulehti ja kullanvärinen (alkuaikoina lehtikullalla päällystetty) säästöpossu. Suurimmillaan siinä oli 300 000 jäsentä. Mottona oli "on hienoa olla Kultapossukerhon jäsen".[11]
Kultapossukerhon alkuperäisten sääntöjen mukaan sen tarkoituksena oli hauska ja hyödyllinen askartelu, tervehenkinen vapaa-ajanvietto ja säästäminen, joiden avulla oli tarkoitus kehittää Suomen lapsissa säästäväinen uutteruuteen kannustava mielenlaatu. Askarteluun ohjasivat ensin kerhokirjeen, myöhemmin kerholehden ja lopulta kerhon verkkosivujen ohjeet. Kerholaiset kilvoittelivat pisteiden hankkimisessa. Ensimmäiset pisteet sai säästämällä omalle tilille pankkiin ja lisää pisteitä lehdessä olleista palkintotehtävistä. Kuudella pisteellä sai onnenrahan, 18 pisteellä pääsi kerhon suurmestariksi. Kultapossukerholaisille tehtiin vuonna 1998 myös oma CD-ROM -peli, "Kultapossu ja Leo Leijona".
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Postisäästöpankista nykypäivään Sampo Pankki. Viitattu 21.8.2009.
- ↑ Historia Sampo Group. Viitattu 21.8.2009.
- ↑ http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Sampo+Pankki+uudisti+y%C3%B6ll%C3%A4+j%C3%A4rjestelm%C3%A4ns%C3%A4/1135235025429 Helsingin Sanomat 24.3.2008: Sampo Pankki uudisti yöllä järjestelmänsä.
- ↑ http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Sampo+Pankin+verkkopalvelun+ongelmat+jatkuvat/1135235062589 Helsingin Sanomat 26.3.2008: Sampo Pankin verkkopalvelun ongelmat jatkuvat
- ↑ http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Sampo+Pankki+pahoitteli+taas+ongelmia/1135235455499 Helsingin Sanomat 10.04.2008
- ↑ http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-09-23,104:4:566034,1:0:0:0:0:0: Turun Sanomat 23.09.2008
- ↑ http://www.sampopankki.fi/fi-fi/TietoaSampoPankista/media/Tiedotteet/Pages/20082810_Q3.aspx Sampo Pankin tiedote 28.10.2008
- ↑ http://www.sampopankki.fi/fi-fi/TietoaSampoPankista/media/Tiedotteet/Documents/Q2lehdistötiedote_pdf.pdf Sampo Pankin lehdistötiedote 07.08.2008
- ↑ http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Tanskalaisomistaja+Sampo+Pankin+johto+nauttii+t%C3%A4ytt%C3%A4+luottamusta/1135238419609 Helsingin Sanomat 07.08.2008
- ↑ Kauppalehti 28.10.2008.
- ↑ Leonia:5.2.1998, Kultapossukerho täyttää 40 vuotta
