Uuno Turhapuro
| Uuno Eero Turhapuro (Uuno Daavid Goljat Turhapuro) | |
|---|---|
Uuno Turhapuro elokuvassa Kaksoisagentti vuonna 1987. |
|
| Luoja(t) | Spede Pasanen Vesa-Matti Loiri |
| Näyttelijä(t) | Vesa-Matti Loiri |
| Ensiesiintyminen | 1971 Spede Show -sarjassa |
| Kustantaja | Spede-Yhtiöt / Ere Kokkonen Oy |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Uuno Eero Turhapuro (Uuno Daavid Goljat Turhapuro) |
| Status | johtaja |
| Ikä | 65 (Syntynyt sanojensa mukaan 6. käskyn kohdalla, Heinolan maalaiskunnassa vuonna 1946) |
| Kotipaikka | Heinolan mlk |
| Asuinpaikka | Helsinki |
| Luonteenpiirteet | laiskuus, ylensyönti, rahanhimo, puheliaisuus, rähjäisyys |
| Suhteet | |
| Muut sukulaiset |
isä Hugo Turhapuro äiti Gunhild Donnerstotterkaksoisveli George Turhapuro veli Tarmo Turhapuro pikkuveli Peni Jeremias Turhapuro vaimo Elisabeth Turhapuro appiukko Vuorineuvos Tuura anoppi Reetta Tuura |
| Tutut | Härski Hartikainen Sörsselssön Reiska |
Uuno Turhapuro on Vesa-Matti Loirin esittämä ja Pertti "Spede" Pasasen luoma Uuno Turhapuro -elokuvien päähenkilö. Hahmo esiintyi Spede Show -viihdeohjelmassa vuosina 1971–1976 ja 19-osaisessa elokuvasarjassa vuosina 1973–2004.
Sisällysluettelo |
Yleistä [muokkaa]
Uuno Turhapuro on epäsiisti ja luonteeltaankin omalaatuinen mies, jonka tunnusmerkkejä ovat rikkinäinen verkkopaita, harva, osaksi musta hammasrivi (Häpy Endkö?-elokuvassa näytetään kuitenkin, että Tuura lyö Uunon hammasrivin harvaksi), likaiset kasvot ja d:n ääntäminen t:ksi. Hänen vaimonsa Elisabeth Turhapuro (Marjatta Raita) on rikkaan vuorineuvos Tuuran (Tapio Hämäläinen, Pehr-Olof Sirén, Heikki Nousiainen) tytär. Ensimmäisen elokuvan alussa näytetään, miten Uuno oli vielä pariskunnan häissä siisti ja sliipattu, mutta rähjääntyi ja laiskistui välittömästi päästyään rikkaisiin naimisiin. Uunon pääasialliset harrastukset ovat sohvalla löhöäminen ja ylensyöminen sekä appiukon perinnön kärkkyminen. Hänen suurin avunsa ovat uskomattomat puhelahjat, joita hän käyttää niin aviollisten ongelmiensa selvittämiseen, ilmaisten lihapiirakoiden pummaamiseen grilliltä kuin vieraiden naisten vikittelemiseenkin.
Nimi [muokkaa]
Spede Show’n sketseissä Uunolla ja tämän vaimolla ei vielä ollut mitään vakiintunutta nimeä. Marjatta Raita sanoo syyksi, ettei kukaan muistanut mitkä nimet edellisellä kerralla oli valittu.[1] Sarjan ensimmäisessä elokuvassa Uuno Turhapuro (1973) Uunon koko nimeksi mainitaan Uuno Eero Turhapuro. Toisessa elokuvassa Professori Uuno D. G. Turhapuro (1975) nimi on kuitenkin Uuno Daavid Goljat Turhapuro. Kolmannessa elokuvassa Lottovoittaja UKK Turhapuro (1976) Uuno muuttaa nimensä virallisesti muotoon Uuno Kaavit Koljat Turhapuro saadakseen samat nimikirjaimet kuin presidentti Urho Kaleva Kekkosella. Uuno kutsuu itse itseään tittelillä johtaja Uuno Turhapuro, vaikka on tavallisesti joko lyhytaikaisissa hanttihommissa tai kokonaan työtön. Elokuvassa Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla (1990) selviää, että Uunon isä kutsuu poikaansa "johtaja Uuno Turhapuroksi" jo ennen tämän syntymää. Uunon englanninkielinen nimi on Numbskull Emptybrook.[2] Nimen Uuno esikuvana on toiminut Spede Pasasen lukioaikainen saksan opettaja Uuno Hiltunen.
Uunon perhe [muokkaa]
Uunolla on isä nimeltään Hugo Turhapuro (Olavi Ahonen), joka kasvatti hänet lapsena. Uuno tapaa vasta myöhemmin äitinsä Gunhild Donnersdotterin (Hannele Lauri) ja lähtee hänen kanssaan Helsinkiin sivistymään. Uunolla on elokuvissa kerrottu olevan useita veljiä, kuten Jeremias ja Veijo (Uuno Turhapuro muuttaa maalle), Peni (Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies), "johtaja" Tarmo Turhapuro (Uuno Turhapuron veli) sekä mr George Turhapuro (Uunon Amerikassa asuva veli Rautakauppias-elokuvasta), kuitenkin Uuno Turhapuro Juhlakirjan mukaan Jeremias ja Peni olisivat sama henkilö. Uunon nuorempien veljien (kuten Jeremiaksen) äiti on kauppias Rentukka (Mirjam Himberg). Perheeseen kuului isoäitikin, jonka Tarmo myi orjaksi afrikkalaiselle kauppavaltuuskunnalle. Isoäiti oli myöhemmin kirjoittanut Tarmolle ja kiittänyt paljon, että hänet myyttiin orjaksi, sillä hän tykkäsi enemmän ulkomaalaisista kuin suomalaisista miehistä.
Uunon ammatit [muokkaa]
- johtaja (syntyperäinen)
- diplomiviulisti (kirjekurssilta)
- elokuvanäyttelijä (vain pääosat)
- kaksoisagentti
- kapellimestari
- kartanonherra
- katsastusmies
- kokoomuksen kommunistiehdokas (pyydetty)
- kunnanjohtaja (jollei kiihkeä rakkaus olisi estänyt)
- lastenvahti
- linnunpelätin
- lääketieteen kandidaatti (Tuuran näkemä uni)
- majuri
- matkailumatkojen opas
- paikallisradion toimittaja eli reporttieeri
- poliisikoira
- presidenttiehdokas Tömisevän kampanjapäällikkö
- professori
- rautakauppias
- seiväshyppääjä (kirjekurssilta)
- sosiaalitarkastaja täysin poliisivaltuuksin
- Suomen Tasavallan Herra Presidentti (unta)
- tarjoilija
- tennisvalmentaja
- terveystarkastaja (itse nimitetty)
- teurastaja
- toimitusjohtaja
- valtion virkamies (maanmittaustehtävissä)
- veroviraston erikoistarkastaja
- ylimääräinen ei-kiireellisten asiain valiokuntamietintöjen jatkotoimenpiteistä huolehtivan osaston vara-alivaltiosihteeri (lyhytaikainen)
Elokuvien perusidea ja keskeiset henkilöt [muokkaa]
Elokuvien tavallinen juoni perustuu Uunon ja hänen appiukkonsa väliseen jännitteeseen; sotkuista vävyään inhoava vuoristoneuvos Tuura törmää urallaan toistuviin vastoinkäymisiin, kun Uuno tupsahtelee esiin väärissä paikoissa. Uuno myös toistuvasti voittaa appiukkonsa kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Kun puolustusministeriksi nimitetty Tuura määrää Uunon armeijaan (Uuno Turhapuro armeijan leivissä), tästä tulee parissa päivässä majuri. Kun Tuura osallistuu presidenttikilpaan (Uuno Turhapuro herra Helsingin herra), Uunosta tulee puolivahingossa tasavallan presidentti. Uunon vakituiset apurit ovat hänen autonkorjaajakaverinsa Härski Hartikainen (Spede Pasanen) ja insinjööri Sörsselssön (alussa Lettunen ja välillä Lörsson, Simo Salminen). Uuno-elokuvien keskeisiin henkilöihin kuuluu myös Uunon anoppi (Marita Nordberg, Anja Pohjola, Ritva Valkama) Yksi Uuno Turhapuro-elokuvien sivuhahmo on neljässä elokuvassa esiintynyt Uunon isä, Hugo Turhapuro (Olavi Ahonen). Muita merkittäviä näyttelijöitä Uuno-elokuvissa olivat muun muassa Elli Castrén, Helge Herala, Hannele Lauri, Juhani Kumpulainen ja Marja Korhonen. Marjatta Raita on ainoa, joka on esiintynyt jokaisessa elokuvassa, mikäli mukaan lasketaan epäviralliseksi elokuvaksi luokiteltu Uuno Turhapuron veli.[3]
Elokuvien taustaa [muokkaa]
Uuno Turhapuro -elokuvia tehtiin vuosina 1973–2004 kaikkiaan 19 kappaletta. Alun perin elokuvia oli tarkoitus tehdä vain yksi, mutta suuren suosion ansiosta elokuvia tehtiin lisää. Uuno on Vesa-Matti Loirin ja Spede Pasasen kehittämä hahmo. Elokuviin päätyi materiaalia oikeasta elämästä, esimerkiksi Loirin harrastamia käytännön piloja.[1]
Suurimman osan elokuvista on ohjannut Ere Kokkonen ja käsikirjoittanut Spede Pasanen. Vuonna 1984 ilmestyneestä Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuvasta lähtien Kokkonen on käsikirjoittanut itse kaikki ohjaamansa Turhapurot. Kun MTV osti Spede Pasasen yritykset ja elokuvat 1980-luvun puolivälissä, Pasanen laittoi itse ehdoksi, että Kokkosen on tultava tuotantopäälliköksi ja ohjaajaksi, jolloin Kokkonen suostui vain jos pääsisi tulevien Uunojen käsikirjoittajaksi, sillä hänen mielestään Uunosta oli ajan myötä tullut liian ilkeä (mitä hän ei missään tapauksessa saisi olla) ja hän halusi pehmentää tämän luonnetta.[4] Vuosina 1987–1990 sekä 1993 Pasanen asettui vaihteeksi taas itse käsikirjoittajan penkille riitaannuttuaan Ere Kokkosen kanssa, toimien Hannu Seikkulan ja Pertti Melasniemen ohessa myös ohjaajana. Elokuvien juoni ja monet yksittäiset vitsitkin ovat kuitenkin Pasasen, Kokkosen, Loirin ja joskus myös Simo Salmisenkin yhdessä kehittelemiä kunkin tuoden mukaan omia ideoitaan. Niistä on sitten lopullinen käsikirjoitus koottu, milloin Pasasen ja milloin puolestaan Kokkosen toimesta.
Spede Pasasen vetäytyessä elokuvien teosta vuonna 1998 hän myi Ere Kokkoselle tuotanto-oikeudet Turhapuro-elokuviin 1990-luvulla. Kaksi viimeisintä Uunoa ovat Ere Kokkosen ohjaamia, tuottamia, joista toinen Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies (1998) yhteistyössä Spede-tuotannon kanssa.
Vuonna 2003 Kokkonen ja Loiri alkoivat suunnitella viimeisen Turhapuro-elokuvan tekemistä Spede Pasasen muistoksi. Uuno Turhapuro – This is my Life (2004) perustuu Speden ja Ere Kokkosen kehittelemään ideaan, jossa Uuno soluttautuu rikkaille tarkoitettuun vanhainkotiin ja pääsee television tosi-tv-ohjelmaan muistelemaan elämänvaiheitaan. Viimeinen Turhapuro-elokuva tehtiin vanhan työryhmän voimin. Tässä elokuvassa Tapio Hämäläinen palasi näyttelemään vuori(sto)neuvos Tuuraa.
Vastaanotto [muokkaa]
Heti alusta alkaen kriitikot pitivät Uuno-elokuvia todella huonoina: niitä kutsuttiin esimerkiksi rakenteettomaksi mössöksi ja ylipitkien sketsien kokoelmaksi.[5] Myös hahmon rumuutta ihmeteltiin.[1]
Katsojat pitivätkin sitten Uunoista kriitikoita enemmän. Jo heti ensimmäinen elokuva sai jo 600 000 katsojaa, mutta menestystä ei kuitenkaan ollut osattu odottaa.[5] Suosituin Uuno-elokuva on Uuno Turhapuro armeijan leivissä vuodelta 1984, joka sai elokuvateattereissa yli 750 000 katsojaa. Se oli koko vuosikymmenensä katsotuin elokuva Suomessa (mukaan lukien ulkomaalaiset elokuvat) ja edelleenkin Suomen katsotuin kotimainen elokuva sitten vuoden 1968. Elokuva Uuno Turhapuro – This is my Life sai 145 000 katsojaa ja oli vuoden 2004 kolmanneksi katsotuin elokuva.[6]
Hahmon filmografia [muokkaa]
Viralliset Uuno Turhapuro -elokuvat [muokkaa]
| Elokuva | Vuosi | Käsikirjoittaja | Ohjaaja | Katsojat |
|---|---|---|---|---|
| Uuno Turhapuro | 1973 | Spede Pasanen | Ere Kokkonen | 613 409 |
| Professori Uuno D. G. Turhapuro | 1975 | Spede Pasanen | Ere Kokkonen | 455 739 |
| Lottovoittaja UKK Turhapuro | 1976 | Spede Pasanen | Ere Kokkonen | 480 083 |
| Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon | 1977 | Spede Pasanen | Ere Kokkonen | 407 877 |
| Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy | 1978 | Spede Pasanen | Ere Kokkonen | 356 953 |
| Uuno Turhapuron aviokriisi | 1981 | Spede Pasanen | Ere Kokkonen | 452 656 |
| Uuno Turhapuro menettää muistinsa | 1982 | Spede Pasanen | Ere Kokkonen | 572 488 |
| Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin | 1983 | Spede Pasanen | Ere Kokkonen | 381 181 |
| Uuno Turhapuro armeijan leivissä | 1984 | Ere Kokkonen | Ere Kokkonen | 750 965 |
| Uuno Epsanjassa | 1985 | Ere Kokkonen | Ere Kokkonen | 607 939 |
| Uuno Turhapuro muuttaa maalle | 1986 | Ere Kokkonen | Ere Kokkonen | 556 519 |
| Uuno Turhapuro – kaksoisagentti | 1987 | Spede Pasanen | Spede Pasanen | 352 205 |
| Tupla-Uuno | 1988 | Spede Pasanen | Hannu Seikkula | 245 883 |
| Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla | 1990 | Spede Pasanen | Pertti Melasniemi | 233 485 |
| Uuno Turhapuro herra Helsingin herra | 1991 | Ere Kokkonen | Ere Kokkonen | 383 706 |
| Uuno Turhapuro – Suomen tasavallan herra presidentti | 1992 | Ere Kokkonen | Ere Kokkonen | 283 118 |
| Uuno Turhapuron poika | 1993 | Spede Pasanen | Spede Pasanen | 123 858 |
| Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies | 1998 | Ere Kokkonen | Ere Kokkonen | 73 581 |
| Uuno Turhapuro – This Is My Life | 2004 | Ere Kokkonen | Ere Kokkonen | 154 000 |
Epäviralliset Uuno Turhapuro -elokuvat [muokkaa]
| Elokuva | Vuosi | Ohjaaja | Katsojat |
|---|---|---|---|
| Uuno Turhapuron veli | 1994 | Hannu Seikkula | 20 597 |
Vierailut muissa elokuvissa [muokkaa]
| Elokuva | Vuosi | Ohjaaja | Katsojat |
|---|---|---|---|
| Koeputkiaikuinen ja Simon enkelit | 1979 | Spede Pasanen | 490 439 |
| Tup-akka-lakko | 1980 | Spede Pasanen | 317 185 |
| Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet | 1991 | Ere Kokkonen | 202 034 |
Tv-sarjat [muokkaa]
- Spede Show (1971–1976, 1984)
- Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1986, elokuva 7-osaisena laajennettuna televisiosarjana)
- Uuno Turhapuro (1996)
- Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies (1999, elokuva 5-osaisena laajennettuna televisiosarjana)
- Uuno Turhapuro – This Is My Life (2006, elokuva 5-osaisena laajennettuna televisiosarjana)
Oheistuotteet [muokkaa]
- Sihvonen, Jukka (toim.): UT: Tutkimusretkiä Uunolandiaan. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1991. ISBN 951-692-279-1. Yliopistotutkimus Uuno Turhapurosta.
- Uuno Turhapuro – Juhlakirja (toim. Tuomas Marjamäki). Vuonna 1998 julkaistu kirja Uuno Turhapuron historiasta.
- Uuno Turhapuron mietelmät (toim. Stiina Ikonen ja Tuomas Marjamäki) Vuonna 2006 julkaistu kirja Uuno Turhapuron leffalausahduksista ja Uuno-triviasta.
- Uuno on numero yksi! – Jaakko Salon musiikkia Uuno Turhapuro elokuviin 1973–1998 (2003) CD-levyllä elokuvien alkuperäistä musiikkia.
- Uuno Turhapuro muuttaa maalle -elokuvasta on julkaistu samanniminen tietokonepeli Commodore 64 -kotitietokoneelle vuonna 1986. Pelin toteuttivat Pasi Hytönen ja Jori Olkkonen, ja sen julkaisi Amer-yhtymään kuulunut AmerSoft.
Lähteet [muokkaa]
- Ere Kokkonen: Tarinoita Turhapurosta -DVD-haastattelu
- Tuomas Marjamäki: Uuno Turhapuro Juhlakirja. Ere Kokkonen Oy, 1998.
- Tuomas Marjamäki: Naurattajat. Suomalaisen komiikan tekijät 2007-1907. Edita, 2007.
- Tommi Aitio: Spede. Tammi, 2002.
Viitteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
Viralliset Uuno Turhapuro -elokuvat:
Uuno Turhapuro • Professori Uuno D. G. Turhapuro • Lottovoittaja UKK Turhapuro • Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon • Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy • Uuno Turhapuron aviokriisi • Uuno Turhapuro menettää muistinsa • muisti palailee pätkittäin • armeijan leivissä • Uuno Epsanjassa • Uuno Turhapuro muuttaa maalle • kaksoisagentti • Tupla-Uuno • Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla • Uuno Turhapuro herra Helsingin herra • Suomen tasavallan herra presidentti • Uuno Turhapuron poika • Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies • This Is My Life
Epäviralliset Uuno Turhapuro -elokuvat: