Tupla-Uuno

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tupla-Uuno
Uuno Turhapuro Tupla-Uuno juliste.JPG
Ohjaaja Hannu Seikkula
Käsikirjoittaja Spede Pasanen
Tuottaja Spede Pasanen
Säveltäjä Jaakko Salo
Kuvaaja Juha Jalasti
Leikkaaja Eva Jaakontalo
Lavastaja Kristine Elo
Pääosat Vesa-Matti Loiri
Marjatta Raita
Tapio Hämäläinen
Marita Nordberg
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomen lippu Suomi
Tuotantoyhtiö Spede-Team Oy
Ensi-ilta 26. elokuuta 1988
Kesto 105 min
Alkuperäiskieli suomi
Katsojat 320 889 katsojaa
Edeltäjä Uuno Turhapuro – kaksoisagentti
Seuraaja Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Hugo naamioitu Uunoksi. Härski Hartikainen ja Sörsselssön ihailevat täydellistä lopputulosta.
Kuva DVD-julkaisusta.

Tupla-Uuno on vuonna 1988 ensi-iltansa saanut 13. Uuno Turhapuro-elokuva.

Elokuva oli vuoden 1988 katsotuin kotimainen elokuva. Elokuvateattereissa sen näki 320 889 katsojaa. Speden vaatimuksesta kaikissa Turhapuro-elokuvissa on noudatettu käsikirjoitusta muiden näyttelijöiden kohdalla sanatarkasti, paitsi Uunoa näyttelevän Vesa-Matti Loirin. Elokuvassa Loiri improvisoi kohtaukset, joissa Uuno esittelee Lydialle kaupunkia. Muista Uuno Turhapuro -elokuvista Tupla-Uuno poikkeaa sillä, että siinä Uunon hiukset ovat taakse suoraan kammatut, eivätkä sekaisin niin kuin yleensä. Paitsi elokuvan aloittavassa sketsissä, jossa hiukset ovat pystyssä. Elokuvassa ei myöskään ole alkutekstejä kuten kaikissa muissa Turhapuro-sarjan elokuvissa. Kaikki tekijät on mainittu vasta elokuvan päätyttyä.

Elokuvan DVD-julkaisu vedettiin välillä pois markkinoilta tekijänoikeudellisista syistä, jolloin myös Uuno-ilmiö 5 -DVD-boxissa tämä elokuva korvattiin Uuno Turhapuron poika -elokuvalla. DVD-julkaisu kuitenkin palautettiin markkinoille vuoden 2012 loppupuolella, jolloin myös Uuno-ilmiö 5 -boxi muutettiin ennalleen.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Vesa-Matti Loiri   … Uuno Turhapuro / Hugo Töttersberg  
 Marjatta Raita   … Elisabeth Turhapuro  
 Tapio Hämäläinen   … vuoristoneuvos Taneli Tuura  
 Marita Nordberg   … vuoristoneuvoksetar Tuura  
 Simo Salminen   … Sörsselssön  
 Spede Pasanen   … Härski Hartikainen  
 Elli Castrén   … Unelma Säleikkö, Tuuran sihteeri  
 Caron Barnes   … Lydia, FBI:n agentti  
 Pekka Autiovuori   … myyntijohtaja Huttunen  
 Juha Muje   … johtoryhmän jäsen  
 Markku Huhtamo   … johtoryhmän jäsen  
 Seppo Laine   … johtoryhmän jäsen  
 Juhani Kumpulainen   … gangsteripomo  
 Risto Aaltonen   … Seksström  
 Eija Vilpas   … sosiaaliviraston virkailija  
 Riitta Väisänen   … myyjä valokuvausliikkeessä  
 Seppo Pääkkönen   … autoilija  
 Saila Saarinen   … Irmeli, Miss Suomi  
 Saija Hakola   … tarjoilijatar terassilla  
 Timo Nurmi   … gangsteri  
 Tapio Pirttioja   … gangsteri  
 Pekka Lampela   … lähetti  

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Härski Hartikainen ja Sörsselssön näkevät ravintolassa täysin Uunon näköisen miehen, mutta siistimmän. Kaksi ja puoli viikkoa vappua viettänyt Sörsselssön väittää kovasti, että mies on Uuno, mutta Hartikainen ei usko. Sörsselssön menee jututtamaan miestä Uunona. Mies yrittää selventää, ettei ole Sörsselssönin luulema henkilö. Sörsselssön päättää kuitenkin lähteä saattamaan tätä Uunon näköistä miestä kotiin. Kadulla he tapaavat tietä rautatieasemalle kysyvän kauniin tummaihoisen naisen, Lydian. He menevät porukalla oluelle. Samalla Sörsselssönille selviää, ettei mies ole mikään Uuno vaan useamman alan professori Hugo Töttersberg. Sörsselssön jättää toisiinsa ihastuneen parin ja lähtee Härskin luokse autokorjaamolle.

Uunon appiukko vuorineuvos Tuura on päättänyt vetäytyä yhtiönsä toimitusjohtajan tehtävistä puheenjohtajaksi. Hän käskee johtoryhmänsä alkaa etsiä Tuura-yhtymälle uutta toimitusjohtajaa. Myyntijohtaja Huttunen on mukana gangsteriporukassa, joka aikoo kaapata Tuuran firman. Hän suosittelee Tuuralle toimitusjohtajaksi gangsteri Seksströmiä, jolle on väärennetty kaikki mahdolliset todistukset ja paperit.

Vanhoja kaunoja Uunoa kohtaa poteva Tuuran sihteeri Unelma Säleikkö soittaa Uunolle ja kertoo, että Tuura haluaa Uunon toimitusjohtajaksi firmaan. Uuno suostuu tietämättä, että Tuura ja sihteeri huijaavat häntä. Tuura ostaa kameran ja käskee sihteerin ottaa kuvan, kun hän poseeraa yhtymän ovella Uunon kanssa. Tuura antaa potkun Uunolle takamukseen, ja sihteeri ottaa valokuvan. Uuno menee sosiaalivirastoon ja kertoo kohtalostaan, elää nälässä ja pahoinpideltävänä. Henkilökuntavajauksen vuoksi Uuno pääsee sosiaalivirkailijaksi tutkimaan itse omaa tapaustaan. Kotona hän hämmästyttää vaimoaan selvittämällä virallisesti omia elinolojaan.

Uusi toimitusjohtaja on tarkoitus valita kahden viikon kuluttua kahdesta ehdokkaasta, jotka ovat Seksström ja Uuno Turhapuro. Uuno pyytää apua kavereiltaan Hartikaiselta ja Sörsselssöniltä toimitusjohtaja-asiassa. Härski muistaa Uunon kaksoisolennon ja soittaa tämän auttamaan Uunoa toimitusjohtajaksi pääsemisessä. Hugo Töttersberg suostuu, koska on kiitollisuuden velassa Sörsselssönille, jonka ansiosta hän tapasi Lydian. Hugo naamioituu Uunon näköiseksi ja lähtee Sörsselssönin kanssa tutustumaan Tuura-yhtymään. Paikan päällä vale-Uuno tutkii firman kirjanpitoa ja huomaa, että kaikki ei ole aivan oikein. Johtoryhmä naureskelee Uunolle tietämättä, ettei mies ole Uuno. Lopulta johtoryhmä hermostuu ja ajaa Uunon ja Sörsselssönin ulos.

Tuura on vetäytynyt kesähuvilalleen vaimonsa ja tyttärensä Elisabethin kanssa. Elisabeth ja anoppi ovat sitä mieltä, että Uunon täytyy saada yrittää firmassa toimitusjohtajana. Aluksi Tuura on tätä kovasti vastaan, kunnes keksii, että toimitusjohtajana Uuno tuhlaisi hetkessä hänen rahansa ja samalla itse tuhoaisi tulevan perintönsä. Naureskellen Tuura päättää tehdä Uunosta toimitusjohtajan, jolla on täydet valtuudet ja kaikki firman rahat käytössään. Hän soittaa sihteerilleen, joka on parasta aikaa selvittämässä Uunolle, että sosiaalivirkailijan nimitys on laiton, eikä hän voi tutkia omaa tapaustaan. Tuura kertoo sihteerilleen, että Uuno on nyt firman toimitusjohtaja. Johtoryhmä on päätöstä suuresti vastaan, kun he näkevät, kuinka Uuno käy tyhjentämässä firman kassalippaan taskuihinsa. Uuno päättää laittaa erottamisuhalla jupisevan johtoryhmän suorittamaan työpaikkaliikuntaa ja kehittää heille laulujumppaleikin, jonka suorittamista sihteeri jää valvomaan. Uuno sen sijaan lähtee rahoineen kaupungille, jossa hän tapaa sattumalta Lydian. Lydia luulee Uunoa Hugoksi. Uuno pysäyttää avoautolla ajavan miehen ja ostaa tämän auton. Hän lähtee näyttämään Lydialle kaupunkia. Uuno ostaa myös pikaveneen, jolla he käyvät ajelemassa. Lopulta he menevät rannalle viltille ottamaan aurinkoa. Uuno nukahtaa.

Vale-Uuno ja Sörsselssön saapuvat Tuuran kesähuvilalle. Hugo hurmaa naiset kohteliaalla käytöksellään ja ahkerasti puita pilkkomalla. Tuura ei usko, että mies on Uuno. Lopulta Tuura on kuitenkin sitä mieltä, ettei kahta Uunon näköistä miestä voi olla olemassa. Hugo ja Sörsselssön lähtevät takaisin firmaan tutkimaan lisää tilien epäselvyyksiä. Tuura lähtee heidän peräänsä. Toimistolle tultaessa Tuura näkee väsyneen ja hikisen johtokunnan jumppaamassa. Kuultuaan tilien epäselvyyksistä Tuura erottaa myyntijohtaja Huttusen.

Viimeisenä keinonaan gangsteripomo päättää kidnapata Uunon. Tämän kätyrit hyökkäävät rannalla Lydian kimppuun, joka voittaa konnat hetkessä. Uuno herää unestaan. Ludia kertoo Uunolle, että hän on FBI:n agentti, ja hänet on lähetetty suojelemaan tätä, koska tämä on kuuluisa tietokonekeksijä. Lydialle paljastuu, ettei Uuno ole Hugo, ja Lydia juoksee pois paikalta. Uuno lähtee takaisin Tuura-yhtymään, jonne ovat palaamassa kesähuvilalta Sörsselssön ja Hugo. Pihalla Lydia tulee Hugon luokse, ja he lähtevät autolla jättäen Sörsselssönin kadulle. Lydia kertoo Hugolle suojelevansa tätä ja vievänsä hänet turvaan ulkomaille.

Koko perhe ja johtoryhmä ovat kokoontuneet Tuuran huvilalle Uunon toimitusjohtajaksi nimittämistilaisuuteen. Tuura nimittää Uunon yhtiönsä toimitusjohtajaksi. Samalla Uuno ilmoittaa, että on hakeutunut varhaiseläkkeelle, eikä näin ollen ole enää käytettävissä.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
1987: Uuno Turhapuro – kaksoisagentti
Suomen katsotuin elokuva 1988 Seuraaja:
1989: Talvisota