Pulttibois

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pulttibois
Sarjan logo 1990-1991
Sarjan logo 1990-1991
Tyyli sketsi
Kestoaika 22 minuuttia
Tekijä Hannu Seikkula (ohjaaja)
Pääosissa Aake Kalliala
Pirkka-Pekka Petelius
Alkuperämaa Suomi
Verkko MTV,
Sub
Esitetty 13. maaliskuuta 1989 – 24. toukokuuta 1991
Jaksoja 58
Aiheesta muualla
IMDb

Pulttibois on 58-osainen sketsisarja, jota valmistettiin vuosina 1989-1991. Sen pääosissa esiintyvät Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala. Sarja on MTV:n ohjelmistoa. Sarjaa on silloin tällöin esitetty uusintana kokonaisuudessaan Subtv:llä sekä MTV3:lla. Viimeisin uusinta alkoi MTV3:lla 6. joulukuuta 2013.

Sarjan sketsit perustuivat monilta osin niissä esiintyviin hahmoihin ja hokemiin. Osa hahmoista esiintyi jo Yleisradion vuosina 1987-1988 tuottamassa viihdesarjassa Hymyhuulet.

Sarjan tuottajana toimi Pertti "Spede" Pasasen Spede-Yhtiöt. Sarjan ohjasi Hannu Seikkula. Äänittäjänä toimi Pekka Lampela ja kuvaajana Juha Jalasti. Ohjelman kuvaussihteeri oli Reija Virolainen. Irma Aaltonen, Sirkka Killström, Päivi Koivula, Helena Paavilainen ja Helena Sinkkonen hoitivat puvustuksen, Saija Hakola ja Anne Leppänen maskeerauksen. Lavastajana oli Antero Launis. Reino Laine, Essi Tolonen ja Tuomas Petelius esiintyivät usein pienissä sivurooleissa.

Sarjan tunnusmusiikkina jaksosta 14–48 lähtien oli vuonna 1987 maailmanlaajuiseksi hitiksi noussut M/A/R/R/S -yhtyeen kappale Pump Up The Volume. Tätä ennen sarjan tunnusmusiikkina oli yhdeksän ensimmäisen jakson ajan Sly & Robbien kappale Yes We Can Can, ja jaksojen 10–13 ajan Stef Meederin esittämä versio kappaleesta 'T is weer voorbij die mooie zomer. Jaksossa 49–58 alkumusiikkina on poikkeuksellisesti Tapani Pertun laulama kappale Natalie.

Keväällä 1989 sarjaa esitettiin kerran viikossa maanantaisin klo 19.35–20.00. Sarjan jatkuessa keväällä 1990 ohjelman uusi esitysaika oli perjantai klo 19.05–19.30. Keväällä 1991 aika oli sama, mutta jaksoja esitettiin vain joka toinen viikko.

Pulttiboisia tehtiin kolme tuotantokautta. Keväällä 1989 esitetty ensimmäinen tuotantokausi sisältää yhdeksän jaksoa. Keväällä 1990 esitetty toinen tuotantokausi sisältää 22 jaksoa ja syksyllä 1990 alkanut ja keväällä 1991 päättynyt kolmas tuotantokausi 27 jaksoa.

Mainosteksti vuodelta 1989: "Pulttibois eli Aake ja Pekka. Moska-Kallialan ja Piikki-Peteliuksen uusimmat".

Hahmot ja sketsit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. tuotantokausi
Ylioppilas Jarmo Larvanto
Anopinkouluttaja ja anoppi
Itkevät herrasmiehet baarissa
Johannes ja Kyllikki Virolainen
Lehtikriitikot
Kuvanveistäjä Lasse Salminen
Kävelyn- ja makuullemenon opettajat
Nuorisopastori Leo ja Marko
Potilas Pekka Kivinen
Huutavat upseerit
Lääkäri Ylilapio ja potilas Tuomo Takkula
Potilas Jukka Palmu
Pilailevat herrasmiehet
Proviisori ja asiakas apteekissa
Psykiatri Ilkka Paavonen ja potilas Timo Kuitunen
Riittohomo-mainos
Saamelaismiehet Naima-Aslak ja Soikiapää
Saksalaishuumoria
Taikuri Mr. Granada ja Lady Manhattan
Tietämättömät turistit Helsingissä
Tosissaan köyhä kun töihin menee
Urheilevat mummot
Urheilutoimittaja Juha Jokinen
Vaimon kesäkuntoonlaittaja
Venäläismiehet Anatoli Tarantella ja Sakari Pääsiäinen
Pikkulapset
Neil Hardwick ja Edvin Laine
2. tuotantokausi
Kierosilmäinen poliisi
Bulgarian baletti esittää
Intiaanit
Risto Räihän gallup
Heikki ja Kaija
Herra 47
Toimittaja Mika-Aarno Lättilä
Hississä hiljaa olevat miehet
Huutavat upseerit
Itkevät suomalaisurheilijat palkinnonjaossa
James Potkukelkka
Johannes ja Kyllikki Virolainen
Joulupukki ja muori
Konduktööri ja liputon matkustaja
Katkaisuhoitopotilaat
Kikkeliskokkelis-mies
Nuorisopastori Leo ja Marko
Liikennemerkkejä noudattavat isä ja poika
Bussinkuljettaja Turkinkalkkuna
Potilas Pekka Kivinen
Kenkä on hänellä päässänsä
Kultaisia muistoja Gullenburgin kartanosta
Ohikulkijaa häiritsevät miehet
Kummisetä
Aku Juppi Kaalikoski ja matkapuhelin
Romanimiehet Valde ja Arvid
Pakinoitsija Origo WC:ssä
Poliisit Pesonen ja Sojakka
Pääarkeologi Jesus-Maria Åkerblom
Rampe ja Naukkis
Roskia vievä juppi
Risto Räihän gallup
Saamelaismiehet Naima-Aslak ja Soikiapää
Savolainen juntti kertomassa tarinoita
Sibelius ja Beethoven
Suomalaisurheilijoita kannustavat miehet katsomossa
Sydämestään palomies
Teuvo Pulkkinen Munkkiniemestä
Tietoiskut
Urheilija Tommy Ekblom
Tosi ystävät
Tuote-esittelijä ja tyytymätön asiakas
Urheilutoimittaja Juha Jokinen
Uusi harrasteheittopeli
Vahingoniloiset poliisit
Vakuutustoimisto
Viikon luontoääni
Sana viikonvaihteeksi
Ylioppilas Jarmo Larvanto
Yrpä ja Illu
3. tuotantokausi
Autokorjaajat Jylppy ja Nulli
Einari Keski-Pörhölä
Elokuvan esittelijä
Heikki ja Kaija
Heikki Kinnunen ja Leo Lastumäki (Heksa ja Leksa)
Herra 47
Herrasmiehet Robert ja Busse
Hannu Seikkula -parodia
Harri ja Marja-Liisa Kirvesniemi
Pitkänenäinen uutistenlukija
Itkevät herrasmiehet baarissa
Lihava pariskunta
James Potkukelkka
Johannes ja Kyllikki Virolainen
Joulupukki ja muori
Jukka ja opettaja
Karvakenkiä käyttävät miehet Jesbas ja Stenbacka
Kikkeliskokkelis-mies
Kokit järvessä (Patakakkonen -parodia)
Kuuno Seikkulan liikenneraportti
Kultaisia muistoja Gullenburgin kartanosta
Bobby McFerrin
Nuorisopastori Leo ja Marko
Mahdollinen yhdennäköisyys
Majuri ja alokas Senjanen
Tyylikonsultti Heikki-Anneli Vateva
Marsalkka Mannerheim ja kenraali Mela
Meteorologi Erkki Nyström
Mieltään muuttava asiakas kaupassa
Romanimiehet Valde ja Arvid
Naureskelevat jutunkertojat
Niilo Tarvajärvi ja Lenita Airisto
Nuori televisiokuuluttaja
Parrakkaat juopot baarissa
Pieru-uutiset
Poliisit Pesonen ja Sojakka
Pääsiäisnoita
Radiojuontajat Ben Hur ja Doctor Zivago
Rampe ja Naukkis
Ransun keittiö
Runonlausuja
Ruotsalainen televisiojuontaja
Saamelaismiehet Naima-Aslak ja Soikiopää
Kriitikot Seppo Seponseppo ja Jukka Jukanjukka
Syvyyssukeltaja
Taikuri Mr. Granada ja Lady Manhattan
Tarjoilijaa kutsuva mies ravintolassa
Tuote-esittelijä ja tyytymätön asiakas
Tyypeillä ei ole mitään tekemistä
Urheilija Tommy Ekblom
Tosi ystävät
Urheilutoimittaja Juha Jokinen
Veikko Kilkenblad
Viulua soittava tarjoilija
Yrpä ja Illu
Heikin kaupunkituliaiset eivät koskaan miellyttäneet Kaijaa.
Valde (Pirkka-Pekka Petelius) ja Arvid (Aake Kalliala)
Kikkeliskokkelis-mies (Aake Kalliala)
Rampe & Naukkis
James Potkukelkka postimerkkiautomaatilla.

Sketsien ja hahmojen esittelyä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asioidenhoitotoimisto Veikko Kilkenblad[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikko Kilkenblad (Kalliala) on rap-musiikkia kuunteleva asianajaja, joka toistaa usein laulaen satunnaisia sanoja tai tavuja. Hahmon silminä on silmäluomien päälle piirretyt silmät. Hänen vakioasiakkaanaan on Olli Kuhta. Riippumatta asiasta, mistä asiakas kysyy neuvoa, hän kehottaa asiakasta menemään "Pärnäsen korjaamolle-molle-molle". Viimeisimmissä sketseissä taustalla soiva rap-kappale on Ice MC:n kappale Dolce Vita.

Autokorjaajat Jylppy ja Nulli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jylppy ja Nulli ovat autokorjaajia. Jokaisessa sketsissä Nulli tekee jotain Jylpylle, josta aiheutuu harmia tai mikä satuttaa tätä (esimerkiksi laittaa auton oven kiinni, kun Jylpyn käsi on välissä). Jylppy ei koskaan varsinaisesti suutu Nullille, vaan hän kysyy tältä joka kerta, käskikö hän Nullin tehdä niin. Sketsit loppuvat Jylpyn sanoihin "että tämmönen tapaus".

Johannes ja Kyllikki Virolainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sketseissä pariskunta nolaa itsensä esimerkiksi pelleilemällä golfkentällä ja laskettelurinteessä tai huutamalla rivoja urheilukatsomossa. Sketseissä Johannes puhuu usein jotain kaksimielistä ja sopimatonta, mistä Kyllikki aina suuttuu. Pariskunta riitelee vähän väliä ja varsinkin Kyllikki häpesi miestään, yrittäen käyttäytyä asiallisesti. Kyllikki toisti usein sketseissä lausetta "Hyi, oletkos siinä!", kun Johannes teki jotain sopimatonta. Sketsien tarkoitus ei ollut loukata henkilökohtaisesti Johannes ja Kyllikki Virolaista ja he ottivatkin sketsit huumorilla.

Marsalkka Mannerheim[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenraali Mela ja Mannerheim riitelevät sketseissä heidän hyökkäyssuunnitelmistaan. Mannerheim yrittää tuloksetta opettaa Melalle iskulausetta "Me emme pane miekkaa tuppeen ennen kuin Aunus on kokonaan meidän", jonka Mela lausuessaan muuttaa toistuvasti vääräksi. Sketsien lopussa jompikumpi häätä toisen muualle miettimään huonoa suunnitelmaansa.

Pilailevat herrasmiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet istuvat juhlapöydän ääressä. He pilailevat toisilleen säikäyttelemällä ja jopa satuttamalla toisiaan. Kun toinen säikähtää pilailusta, pilailija ratkeaa kovaan nauruun ja toteaa toiselle: "Olisitpa nähnyt ilmeesi!".

Sketsin aikana soiva kappale on Antonio Vivaldin säveltämästä "Neljä vuodenaikaa" -konsertosta Kevät-osio.

Poliisit Pesonen ja Sojakka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesonen on olemukseltaan veltto ja ailahteleva poliisi, jolle Sojakka yleensä määrää tehtävän. Pesonen tottelee joka kerta häntä ja lähtee suorittamaan tehtävää. Pesoselle tapahtuu kuitenkin aina kesken tehtävän jokin paha tapaturma tai onnettomuus, josta hän ei kaikesta huolimatta saa mitään vammoja. Hän on aina täysin voimissaan, vaikka hän tippuu milloin ikkunasta, milloin moottorikelkan kyydistä maahan. Kun lopussa Sojakka kysyy Pesoselta, että onnistuiko tehtävä, Pesonen väittää tehtävän olevan kunnolla suoritettu, eli asian olevan aivan "kuitti".

Psykiatri Ilkka Paavonen ja potilas Timo Kuitunen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mies tulee psykiatrille kertomaan ongelmistaan ja valittaa huonoa oloaan. Psykiatri kuitenkin toteaa kaikkien näiden ongelmien olevan pelkkää luulosairautta ja miehen olevan täysin terve. Mies ilahtuu tästä ja lähtee innoissaan pois samalla todeten, että "Heti tuli paljon reippaampi olo!"

Savolainen juntti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savolainen juntti kertoo jostakin ikävästä tapauksesta, joka hänelle on tapahtunut. Hahmo aloittaa kertomuksensa sanoilla "Sitähän miä vaan tulin puhumaan..." ja lopettaa sanoihin "Kyllä sillon otti pattiin!" tai "Sillon ei ottana pattiin!". Sketsin tarinat perustuvat tositapahtumiin. Hahmo on saanut inspiraationsa samanlaisesta tarinoita kertovasta miehestä, jonka Kalliala tiesi Mikkelistä.

Urheilevat mummot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhat naiset kutovat sketsin alussa sukkaa ja samalla keskustelevat siitä, lähtisivätkö he kirkkoon vai kokeilemaan jotakin urheilulajia. He päättävät ruveta urheilemaan ja he alkavat liikkua vauhdikkaasti ja energisesti. He ovat muun muassa pelanneet jalkapalloa, hypänneet pituutta ja ajaneet krossipyörillä. Sketseissä äänet ja kuva on aina nopeutettu, lukuun ottamatta ensimmäisen sketsin puheosuutta. Sketsin taustalla soiva musiikki (Journey Through the Classics) on eräänlainen moderni yhteenmiksaus klassista musiikkia.

James Potkukelkka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

James Potkukelkka jäi aina jumiin jonnekin ja Kallialan hahmo tuli pelastamaan hänet repliikkinään "Älä hermoile, kyllä sä sieltä selviät". Kallialan repliikki on otettu televisiossa 60-luvulla esitetystä heikoista jäistä varoittavasta tietoiskusta. "APUVA!"-huuto piti muuttaa muotoon "HELPPIVÄ" koska alettiin pelätä oikeiden avunhuutojen jäävän sketsihahmon huudon takia huomiotta.

Upseerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Upseerit kommunikoivat keskenään lähes yksinomaan huutavalla, karjuvalla äänellä ja usein vieläpä täysin väärässä paikassa, kuten kirjastossa tai kalastaessa järven rannalla. Tavallisesti heidän keskustelunsa etenee tervehtimisestä kuulumisten kertomiseen ja yleensä he sopivat tapaamisestaan "kerholla".

Kikkeliskokkelis-mies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kikkeliskokkelis-mies on hahmo, joka usein seisoskelee esimerkiksi bussipysäkillä. Kikkeliskokkelis-mies hihittää ja naureskelee itsekseen ja toistaa samoja lauseita kuten: "Mitäs läksit?", "Kikkeliskokkelis!", "Tää on tää maailma.", "Sul on mun luonto", "Suu hevosenkengälle!", "Sit en varasta!", "Ota riehumalla hiki" ja "Heko keko kikkelis kokkelis ympäri suomenmaata". Joka sketsissä vaihtuva sivuhenkilö pelästyy aina Kikkeliskokkelis-miehen ulkonäköä ja olemusta ja alkaa tarkkailla häntä. Hän ihmettelee tovin, kunnes lähtee paikalta pois ällistyneenä. Usein sivuhenkilöt toistavat lausetta "Jatkamme, saamme kenties elää." Bussipysäkin lisäksi Kikkeliskokkelis-mies on oleskellut muun muassa saunassa, puistonpenkillä ja toiminut lääkärinä nimellä Hartikainen.

Jukka ja opettaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukka on nuori, opettajaa kiusaava oppilas, joka usein riehuu tai vastaa typerästi opettajan esittämiin kysymyksiin. Joka kerta opettajalla menee hermot oppilaansa kanssa ja lopussa hän vetää Jukkaa korvasta ja vie tämän pois luokasta. Ainoa poikkeus on viimeisessä osassa; tässä Jukka raahaa vastavuoroisesti opettajan ulos (kyseinen osa oli viimeisen jakson (58) viimeinen sketsi).

Heikki ja Kaija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikki ja Kaija on parodia samannimisestä televisiosarjasta 1960- ja 1970-luvulta. Sketseissä Kaija istuu keittiön pöydän ääressä tuoreen pullan ja kahvin kera odottamassa Heikkiä tämän kaupunkireissulta. Kun Heikki vihdoin saapuu kotiin, hän ja Kaija käyvät keskustelun, jossa he kauhistelevat jotain kokemaansa tai näkemäänsä tapahtumaa, joka itse asiassa on aivan harmiton (esimerkiksi pariskunta kauhistelee kovaan ääneen, kuinka eräs tuttu ei ottanut lakkia pois päästään sisällä kun taas esimerkiksi tutun eläkeläispariskunnan tekemä itsemurha kerrostalon katolta kuitataan vain Heikin lausahduksella "Jaa. No annaksää mulle kaffetta?"). Keskustelua värittävät lukuisat "nääs nääs" -lausahdukset kädenliikkeillä ja päänpudistuksilla vahvennettuna. Voivottelujen pituudet vähitellen kasvavat ja tulevat jopa raivokkaiksi. Lopussa Heikki antaa Kaijalle lahjan, joka on sinänsä ihan kelpo, mutta saa hänet raivon valtaan. Heikin lähdettyä pakoon vihaista vaimoaan tämä jää yksin keittiöön ja alkaa lopulta katua kiukunpuuskaansa. Eräässä sketsissä Heikki antoi Kaijalle lahjaksi "pakit", josta Kaija raivostui, ja antoi itse Heikille "rukkaset". Tämän jälkeen keittiöstä ei poistunutkaan Heikki, vaan Kaija, joka vannoi, ettei palaa ikinä takaisin. Sen jälkeen Heikki, kuten Kaija, jäi yksin keittiöön katumaan omaa raivokohtaustaan. Heikki ja Kaija ovat esittäneet myös eräässä jaksossa oman laulunsa Tampere, joka myös levytettiin. Tämä on ainoa sketsi, jossa Kaija ei suutu Heikin antamasta lahjasta, tällä kertaa naulapaketista.

Herrasmiehet Robert ja Busse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert ja Busse ovat herrasmiehiä, jotka asioivat ravintolassa. Busse on näkövammainen mies, jolle Robert joka kerta suuttuu hänen tehdessä jonkin pienen virheen. Kun Busse esimerkiksi laittaa veitsen suuhunsa, Robert saa äkillisen raivokohtauksen ja alkaa haukkua kaveriansa. Robert saattaa jopa näyttää keskisormea ravintolan muille asiakkaille, jos he esimerkiksi tuijottavat heitä. Kun Robert on hetken aikaa raivonnut, hän lopettaa huutamisensa ja kuiskii hiljaa Busselle ja muille asiakkaille: "Anteeks, anteeks". Myös Busse kuiskii Robertille samaa asiaa. Sen jälkeen he jatkavat asiointiansa rauhallisina kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, kunnes Busse tekee seuraavan kerran virheen. Sketsi päättyy lopulta siihen, että Busse karjaisee Robertille erittäin kovaan ääneen "HILJAA!!!".

Tyylikonsultti Heikki-Anneli Vateva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikki-Anneli Vateva on homoseksuaalinen mallikoulun opettaja, jonka vakioasiakkaana käy Martti Pylkkänen. Opettaja puhuu todella paljon, useimmiten täysin eri asioista mistä hänen pitäisi antaa opetusta. Hän usein myös keskeyttää Martin puheen ja alkaa kiinnittää huomiota enemmän Martin kertomien juttujen yksityiskohtiin kuin opettamiseen. Vateva puhuu myös paljon vihjailevia juttuja Martille, mistä hänet voi tunnistaa homoseksuaaliksi. Opettajalla on iso nenä, poninhäntä, pussihousut ja hän käyttää kynsilakkaa. Vateva on opettanut Martille muun muassa puheen pitämistä juhlissa. Heikki-Anneli yrittää myös toistuvasti flirttailla tuloksetta asiakkaidensa kanssa. Hahmo toistaa joka sketsissä lausetta "Ettäs kehtaat!". Hahmo esiintyi myös Ransun keittiö -sketsissä Ransun vieraana nimellä Aku Harjateräs.

Yrpä ja Illu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrpä ja Illu ovat lastenohjelman juontajia, jotka usein askartelevat leikkikaluja ja muita käyttötavaroita, joita muun muassa ovat linja-auto ja moottorivene. Illu on punatukkainen, lammasmaisesti määkien sanoja ääntävä naisjuontaja. Yrpä taas on ruskeatukkainen miesjuontaja, joka puhuu hieman vauvamaisesti sössöttäen. Yrpä ja Illu ovat askartelun lisäksi muun muassa antaneet ohjeita vauvojen hoitoon, esittäneet oman elokuvaversion Punahilkasta ja tehneet musiikkivideon Peukaloisen retket-lastenlaulusta.

"Musiikki-imitaatiot"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjassa esitettiin monia pop- ja iskelmäartistien imitaatioita/playback-jäljitelmiä, joita esitettiin ns. siirtymäsketseinä ennen mainostaukoa. Musiikkiesitykset alkoivat toisella tuotantokaudella ja olivat mukana jaksoissa sarjan loppuun asti (ja myös Manitbois -sarjassa).

Seuraavat musiikkiesitykset ovat aikajärjestyksessä:

Sarjassa esiintyi myös omana itsenään laulajat Eino Grön (jakso 18), Aarno Raninen (19), Armi Aavikko (29), Kirka (41), Barbarella -trio (47) ja Riki Sorsa (55).

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Trio Erektus -nimellä julkaistiin ohjelmasarjaan perustuva albumi nimeltä Kultalevy 1. Levyllä esiintyi sarjassa tutuksi tulleita hahmoja laulujen muodossa. Levyn tekemisessä tärkeässä osassa oli Pedro Hietanen.

DVD-julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjasta julkaistiin vuonna 2004 kolme DVD:tä, jotka sisälsivät sarjan parhaita sketsejä (jotka myös julkaistiin yhteisenä boxsettina). Vuonna 2006 kaikki sarjan jaksot julkaistiin alkuperäisessä muodossa. Kaikki alkuperäiset jaksot on ollut saatavilla myös 5 tupla-DVD:n kokoisella boxsetilla, joka käsittää kaikki sarjan 58 jaksoa.

Kansikuva Nimi Julkaisu Jaksot Lisämateriaali
Pulttibois 1.jpg
Pulttibois #1
2004 Sisältää parhaimpia sketsejä televisiosarjasta.
  • Dokumentti Pulttibois -tv-sarjan tekijöistä ja tarinoita taustoista
  • Hahmojen esittelyt
  • Hahmonaamarit
  • Sekaisin-nappi
Pulttibois 2.jpg
Pulttibois #2
2004 Sisältää parhaimpia sketsejä televisiosarjasta.
  • Pulttibois -alkutunnukset
  • Hahmojen esittelyt
  • Hahmonaamarit
  • Sekaisin-nappi
Pulttibois 3.jpg
Pulttibois #3
2004 Sisältää parhaimpia sketsejä televisiosarjasta.
  • Trio Erectus -cd-levy
  • Hahmojen esittelyt
  • Hahmonaamarit
  • Sekaisin-nappi
Pulttibois 47-58.jpg
Pulttibois 47–58
Helmikuu 2006 Sisältää originaalijaksot 47–58.
  • Tv-spotteja
Pulttibois 35-46.jpg
Pulttibois 35–46
26. huhtikuuta 2006 Sisältää originaalijaksot 35–46.
  • Tv-spotteja
Pulttibois 23-34.jpg
Pulttibois 23–34
Elokuu 2006 Sisältää originaalijaksot 23–34.
  • Tv-spotteja
Pulttibois 12-22.jpg
Pulttibois 12–22
Lokakuu 2006 Sisältää originaalijaksot 12–22.
  • Dokumentti Pulttibois -tv-sarjan tekijöistä ja tarinoita taustoista
  • Tv-spotteja
Pulttibois 1-11.jpg
Pulttibois 1–11
Lokakuu 2006 Sisältää originaalijaksot 1–11.
  • Tekijöiden haastattelu
  • Tv-spotteja

Jatkosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]