Uuno Turhapuro armeijan leivissä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uuno Turhapuro armeijan leivissä
Uuno Turhapuro armeijan leivissä juliste 1984.JPG
Ohjaaja Ere Kokkonen
Käsikirjoittaja Ere Kokkonen
Tuottaja Spede Pasanen
Säveltäjä Jaakko Salo
Kuvaaja Martti Kakko
Leikkaaja Eva Jaakontalo
Lavastaja Kristine Elo
Pääosat Vesa-Matti Loiri
Marjatta Raita
Tapio Hämäläinen
Marita Nordberg
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomen lippu Suomi
Tuotantoyhtiö Filmituotanto Spede Pasanen Oy
Ensi-ilta 31. elokuuta 1984
Kesto 102 minuuttia
(TV-Sarja: 155 min)
Alkuperäiskieli suomi
Katsojat 750 965
Edeltäjä Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin
Seuraaja Uuno Epsanjassa
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
DVD-julkaisun kansikuva.

Uuno Turhapuro armeijan leivissä on vuonna 1984 ensi-iltansa saanut, yhdeksäs Uuno Turhapuro -elokuva. Elokuvan ohjasi Ere Kokkonen ja sen pääosassa nähtiin Vesa-Matti Loiri.

Uuno Turhapuro armeijan leivissä on Suomen historian seitsemänneksi katsotuin kotimainen elokuva. Kokonaisuudessaan teatterikatsojia kertyi 750 965, joista ilmestymisvuonna 680 504. Suomen elokuvasäätiö alkoi tilastoida tarkkoja katsojalukuja vuonna 1972, joten Uuno Turhapuro armeijan leivissä on Suomen katsotuin kotimainen elokuva, jonka katsojamäärät eivät perustu arvioon.[1]

Elokuvasta on tehty myös 7-osainen televisiosarja, joka on esitetty vuosina 1986, 1996, 2001, 2003, 2008, 2012 ja 2013. Cameo-roolin elokuvassa tekevät Olli Rahnasto ja Eini.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Uuno on kutsuttu suorittamaan varusmiespalveluksensa loppuun. Appiukko, johtaja Tuura on edennyt puolustusministeriksi, mutta ei suinkaan vapauta Uunoa palveluksesta, koska hän haluaa hetkeksi eroon kiusankappaleesta. Sattumalta esimiehille paljastuu Uunon ja puolustusministerin sukulaisuus ja pian Uunon ura lähtee nopeaan nousuun. Uuno nousee majuriksi alle viikossa ja tekee maailmanennätyksen. Lopussa Uuno eksyy Tuuran, Härski Hartikaisen ja Sörsselsönin kanssa Ruotsiin. Uunon sählättyä sotilasradion kanssa kenraali, eversti ja lehdistö kuulevat virheellisen selostuksen siitä, että Tuura julistaa sodan Ruotsille.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Vesa-Matti Loiri   …  Uuno Turhapuro  
  Marjatta Raita   …  Elisabeth Turhapuro  
  Tapio Hämäläinen   …  puolustusministeri Tuura  
  Marita Nordberg   …  rouva Tuura  
  Simo Salminen   …  Sörsselssön  
  Elli Castrén   …  Tuuran sihteeri  
  Spede Pasanen   …  Härski Hartikainen  
  Jyrki Kovaleff   …  tukikomppanian päällikkö kapteeni Brynner  
  Mauno Blomqvist   …  kersantti Koistinen  
  Eero Pikkarainen   …  vääpeli  
  Jarkko Rantanen   …  vänrikki Naapero  
  Yrjö Parjanne   …  eversti Kaarna  
  Hannele Lauri   …  Marina Kaarna  
  Helge Herala   …  puolustusvoimain komentaja  
  Maija-Liisa Peuhu   …  Mirja Putinki, Päivälehden toimittaja  
  Ismo Kallio   …  presidentti Mauno Koivisto  
  Ville-Veikko Salminen   …  hovimestari  
  Juhani Kumpulainen   …  Ilpo, eversti  
  Ulla Tapaninen   …  parturi  
  Riitta Väisänen   …  sotilaskodin tarjoilija  
  Aarno Sulkanen   …  pohjalainen vapaaehtoinen  
  Aimo Tepponen   …  vapaaehtoinen  
  Aarre Karén   …  sotaoikeuden jäsen  
  Mikko Kivinen   …  alokas  
  Mikko Sergejeff   …  upseeri kabinetissa  
  Einar Vuorenmaa   …  upseeri kabinetissa  
  Tauno Lahtinen   …  upseeri kabinetissa  
  Merja Kuisma   …  striptease-tanssijatar  
  Kalle Holmberg   …  vanha moku  
  Pekka Vennamo   …  vanha moku  
  Jorma Ojaharju   …  vanha moku  
  Jukka Sipilä   …  vanha moku  
  Veikko Kerttula   …  ruotsalainen sotilas  
  Riki Sorsa   …  vartiomies  
  Ensio Itkonen   …  autosotamies Ensio Itkonen  
  Eini   …  Eini laulaja  
  Jari Lappalainen   …  viulisti  
  Károly Garam   …  sellisti  
  Olli Rahnasto   …  Olli Rahnasto tennispelaaja  

Muuta tietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva on ensimmäinen Ere Kokkosen käsikirjoittama Uuno-elokuva. Tosin Uunojen käsikirjoituksiin ovat Pasasen ja Kokkosen lisäksi tuoneet omia ideoitaan myös Vesa-Matti Loiri ja Simo Salminen. Esim. upseerikerholla nähtävä biljardikohtaus kirjoitettiin mukaan Vesa-Matti Loirin omasta vaatimuksesta ja hän itse suunnitteli sen vanhan TV-esiintymisensä pohjalle.[2] Ajatus tarinan kiertymisestä sodaksi Ruotsia vastaan puolestaan syntyi Spede Pasasen päästä.[3] Elokuvaa kuvattiin Santahaminan varuskunnassa Helsingissä.

Televisioesitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PVM Katsojat
1.5.1992 1 254 000
1.1.2000 1 129 000
1.1.2007 1 078 000
16.11.2013 461 000[4]
6.9.2014 323 000[5]

[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://ses.fi/tilastot-ja-tutkimukset/vuositilastot/kaikkien-aikojen-katsotuimmat/
  2. Tuomas Marjamäki: Uuno Turhpuron juhlakirja
  3. Ere Kokkonen: Muisti Palailee Pätkittäin
  4. Katsotuimmat ohjelmat MTV3 – Marraskuu 2013 (Katsojaluvuissa huomioitu tallennettu ja jälkikäteen tapahtunut katselu, jos ohjelma on katsottu seitsemän päivän kuluessa ensiesityksestä) Finnpanel. Viitattu 23.9.2014.
  5. MTV3 – Viikko 36/2014 (Katsojaluvuissa huomioitu tallennettu ja jälkikäteen tapahtunut katselu, jos ohjelma on katsottu seitsemän päivän kuluessa ensiesityksestä) Finnpanel. Viitattu 23.9.2014.
  6. Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) Elonet. Viitattu 23.9.2014.

Aiheesta muulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]