Uuno Turhapuro muuttaa maalle

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uuno Turhapuro muuttaa maalle
Elokuvan logo alkuteksteissä.
Elokuvan logo alkuteksteissä.
Ohjaaja Ere Kokkonen
Käsikirjoittaja Ere Kokkonen
Tuottaja Spede Pasanen
Säveltäjä Jaakko Salo
Kuvaaja Jussi Jalasti
Leikkaaja Eva Jaakontalo
Pääosat Vesa-Matti Loiri,
Marjatta Raita,
Tapio Hämäläinen,
Olavi Ahonen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomen lippu Suomi
Tuotantoyhtiö Filmituotanto Spede Pasanen Oy
Ensi-ilta 29. elokuuta 1986
Kesto 105 min
Alkuperäiskieli suomi
Katsojat 556 519
Edeltäjä Uuno Epsanjassa
Seuraaja Uuno Turhapuro – kaksoisagentti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Kuva DVD-julkaisun kannesta.

Uuno Turhapuro muuttaa maalle on vuonna 1986 julkaistu Uuno Turhapuro -elokuvasarjan 11. osa.

Elokuvateattereissa elokuvan kävi katsomassa 556 519 katsojaa. Elokuva on neljänneksi menestynein Turhapuro-elokuva.

Elokuvassa nähdään Speden keksinnöt "herätyskello", "Mercedes-Benzin ja Volkswagen Kuplan risteytys", "keittokone", jotka on nähty aiemmin Speden elokuvissa X-Paroni ja Pähkähullu Suomi. Muut keksinnöt ovat Ere Kokkosen suunnittelemia.

Elokuvassa esiintyy myös kansanedustaja ja moninkertainen ministeri Paavo Väyrynen, joka lausuu kansallispuvussa Runebergin runon Maaherra.

Elokuvan pohjalta tehtiin samanniminen tietokonepeli Commodore 64 -kotitietokoneelle. Pelin toteutti Pasi Hytönen ja sen julkaisi Amer-yhtymään kuulunut AmerSoft. Peli lienee ensimmäinen suomalaisen elokuvan pohjalta tehty lisenssipeli.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva kuvattiin 20 päivässä, 22. toukokuuta ja 17. kesäkuuta 1986 välisenä aikana. Maaseutukuvaukset tehtiin Heinolassa, lomakartano Viikinäisen ympäristössä. Kohtaus, jossa Tuura on psykiatrilla, kuvattiin Speden Pasasen työhuoneessa MTV:ssä. Elokuva alkaa kohtauksella Helsingin Punavuoren Viiskulmassa.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Elisabeth (Marjatta Raita) ja Uuno tapaamassa Uunon isää (Olavi Ahonen), kuvassa oikealla.

Uunon appiukon, vuoristoneuvos Tuuran hermot reistailevat jälleen. Hän päättää tehdä täydellisen elämänmuutoksen muuttaen vaimonsa ja tyttärensä Elisabethin kanssa maaseudulle Uunolta salaa. Uuno sen sijaan on päättänyt elvyttää avioliittoaan olemalla viikon poissa kotoa, kertomatta vaimolleen missä on. Kun Uuno palaa kukkien kanssa kotiin on vaimo muuttanut pois. Uuno löytää jääkaapista Elisabethin jättämän viestin, joka tosin on appiukon kirjoittama. Uuno kuulee, että Härski Hartikainen ja Sörsselssön aikovat sulkea autoverstaan ja he lähtevänsä hätäaputöihin. Uuno lähtee heidän mukaansa.

Vuoristoneuvos Tuura naisineen saapuu maaseudulle ostamalleen kartanolleen. Tuura ihailee maaseudun rauhallista ilmapiiriä ja keinutuolissa ovea, josta ei Uuno kulje. Samassa ovi aukeaa ja Uuno saapuu sisään. Uuno, Hartikainen ja Sörsselssön ovat saaneet tehtäväkseen mitata uuden tekeillä olevan tien suuntaa, jonka insinöörit ovat piirtäneet kulkemaan Tuuran ostaman kartanon läpi. Tuura hermostuu tielinjoista ja tiedosta, että hän on ostanut kartanon Uunon kotikylästä. Tuura ajaa taksilla kolmesataa kilometriä Helsinkiin tapaamaan liikenneministeriä ja saa siellä kuulla, että ministeri on kesälomalla samassa kylässä, josta Tuura osti kartanon. Tuura palaa maaseudulle ja tapaa ministerin tämän kesämökillään. Ministeri lupaa ottaa Tuuran asian puheeksi tielautakunnassa. Samalla Uuno ja Elisabeth menevät tapaamaan Uunon isää Hugoa, jolla on kotona kaikenlaisia keksintöjä. Hugo keittää salaa pontikkaa ja pelkää että nimismies saa selville tämän. Elisabethilla on mielestään vielä opittavaa Turhapuro-suvun miehistä. Maatöiden jälkeen Turhapuron miehet pääsevät mielipuuhiinsa, vertailemaan ihmisen eri oloasentoja. Uuno käy tapaamassa myös vanhaa opettajaansa.

Tuura miettii keinoja estää tiehankkeet ja Uuno keksii idean, jossa kartanosta tehdään lomailukohde. Appiukko, anoppi ja Elisabeth tekevät kovasti korjaus-, kunnostus- ja siivoustöitä saadakseen kartanoalueesta matkailukohdetta. Uuno sen sijaan ottaa vastaan ensimmäistä asiakasta, joka on Tuuran palkkaama "vakoilija" Kreetta. Erehdyksen ansiosta Kreetta seuraa Uunon tekemisiä, eikä Tuuran antamaa oikeaa kohdetta. Uuno viihdyttää Kreettaa polkupyöräilyllä heinäpelloilla, vehnän kylvämisellä, vesihiihdolla ja saunomisella. Tielautakunnassa suunnitellaan tien kierrättämistä pois Tuuran mailta. Tätä ehdotusta ollaan enemmälti vastaan. Asia pannaan pöydälle siihen asti kunnen Uunon järjestämä kylän "kesätapahtuma" on pidetty, missä Uunon isä juottaa ihmisille salaa pontikkaa. Uuno saa Tuuralta kaksi miljoonaa markkaa, tielautakunnan miesten päiden käännyttämiseen. Onnistuneen kesätapahtuman jälkeen tielautakunta kokoontuu, äänestäen tien kulkemaan Tuuran maiden läpi kansakoulunopettajan johdolla. Ministeri vetää viivan kartalle. Tuura on pettynyt jutusta, kunnes Uunon isä saapuu paikalle ja on valmis ostamaan kartanon. Tuura nauraa, mutta Hugolla on rahat kartanoon ja he lähtevät tekemään kauppakirjoja. Uuno saapuu paikalle kertomaan, että hän piti viivotinta ja peukaloaan niin, että tiehen tuli mutka Tuuran kartanon kohdalle. Tuura lähtee seuraamaan renkituvalle matkannutta Uunon isää.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Vesa-Matti Loiri   … Uuno Turhapuro  
 Marjatta Raita   … Elisabeth Turhapuro  
 Tapio Hämäläinen   … vuoristoneuvos Tuura  
 Marita Nordberg   … vuoristoneuvoksetar Tuura  
 Olavi Ahonen   … Hugo Turhapuro, Uunon isä  
 Simo Salminen   … Sörsselssön  
 Spede Pasanen   … Härski Hartikainen  
 Helge Herala   … opettaja Happonen  
 Marja Korhonen   … opettajan rouva  
 Elli Castrén   … Unelma Säleikkö, Tuuran sihteeri  
 Mirjam Himberg   … osuuskauppias Rentukka  
 Jyrki Kovaleff   … pankinjohtaja  
 Jukka Sipilä   … pienviljelysneuvos  
 Juhani Kumpulainen   … Huoltoaseman johtaja Heiveröinen  
 Johanna Raunio   … Greta, naisetsivä  
 Risto Aaltonen   … Tuuran psykiatri  
 Yrjö Parjanne   … liikenneministeri Reenpää  
 Paavo Väyrynen  … itseään  
 Taru Valjakka  … itseään  

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
1985: Uuno Epsanjassa
Suomen katsotuin elokuva 1986 Seuraaja:
1987: Uuno Turhapuro – kaksoisagentti