Pontikka
Wikipedia
Pontikka on tavallisesti viljasta, perunasta tai sokerista käyttämällä ja tislaamalla kotitarpeiksi valmistettua viinaa. Prosessia on perinteisesti kutsuttu viinan polttamiseksi. Viime vuosina on myös pienteollisesti valmistettua viinaa myyty pontikan nimellä. Kotipolttoisen viinan valmistustaito levisi Suomessa 1500-luvulta lähtien. Etenkin vanhoina aikoina pontikka tehtiin viljasta tai perunasta. Kyseessä oli normaali maatalouden tuote, ja valtiovallan ajoittaiset yritykset rajoittaa sen valmistamista kohtasivat runsaasti vastarintaa. Sana pontikka tulee ruotsinkielisestä sanasta pontak, joka 1700-luvulla tarkoitti ranskalaista pontaque-nimistä bordeaux-viiniä.[1]
Jos Ruotsin vallan aikaisia kotipolttokieltoja ei lasketa, pontikan kotipolttoinen valmistaminen on ollut Suomessa laitonta vuodesta 1866 lähtien. Tämän jälkeenkin pontikkaa, eli "kotipolttoista", on usein poltettu salaa. Vuodesta 1995 Suomessa Alkossa myyty "pontikka" ei sanan varsinaisessa mielessä ole pontikkaa, koska se ei ole kotipolttoista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Pontikan valmistaminen
Viinan tislaus perustuu pääosin siihen, että etanolin kiehumispiste (78,3 °C) on selvästi alhaisempi kuin veden (100 °C). Tällöin tislaamalla voidaan erottaa lähes puhdasta alkoholia jopa yksinkertaisin välinein.
Pontikan perusraaka-aineena käytetään perinteisesti viljasta valmistettuja maltaita, mutta myös peruna, marjat ja jopa jäkälät kelpaavat. Pontikkaa valmistettaessa tehdään ensin mäski, eli veden, hiivan, sokerin ja maltaiden seos, jonka annetaan käydä. Käymisen tuloksena sokerista (C6H12O6) tulee reaktiotuotteina etanolia (C2H5OH) ja hiilidioksidia (CO2). Käymisprosessin jälkeen mäskistä erotetaan tislaamalla alkoholia, jota edelleen tislaamalla tisle väkevöityy, toisin sanoen sen alkoholipitoisuus kasvaa. Niin sanotun kolmesti kirkastetun eli kolme kertaa tislatun pontikan alkoholipitoisuus voi olla jopa 96 til-%. Tätä korkeammaksi alkoholipitoisuutta ei saada tislaamalla, sillä tässä suhteessa etanoli muodostaa veden kanssa atseotrooppisen seoksen.
[muokkaa] Pontikan valmistamisen vaaroja
Miedon alkoholijuoman valmistaminen käymisteitse on tietyissä tapauksissa laillista, mutta siitä ei saa tislata alkoholia ilman erityistä lupaa. Pontikan keitto kotioloissa voi olla terveydelle vaarallista ilman asianmukaisia laitteita ja osaamista. Paitsi että viinan tislaaminen on laitonta toimintaa, asiantuntemattomalle on vaarana käymisprosessissa spontaanisti muodostuneen metanolin rikastuminen lopputuotteeseen; koska metanolin kiehumispiste on 65 °C, se tislautuu ennen etanolia, ja se tulee erottaa esitisleenä eroon varsinaisesta pontikasta. Lisäksi on olemassa myös tulipaloriski, jos laitteisto vuotaa, sillä etanoli on hyvin tulenarkaa.
[muokkaa] Teollisesti valmistettuja pontikkamerkkejä
Yksi tunnettu pontikkamerkki on Veikko Vuoriston valmistama Kajaanin Kirkas, jota on myös Alkon valikoimissa. Nimestään huolimatta Kajaanin Kirkasta on valmistettu Hämeenlinnan Rantalantiellä, koska Kajaanin kaupunki vastusti aikoinaan hanketta. Loppuvuodesta 2006 Vuoristo myi tehtaansa tuhdille sijoittajaryhmälle, joka on suunnitellut tekevänsä samalla tehtaasta suositun vierailukohteen rakentamalla sille tilat Kiteen Puhoksessa sijaitsevan Pajarinhovin ja sen Kiteen eläinpuiston yhteyteen. Tyrnäväläinen yritys Shaman Spirits on erikoistunut perunasta valmistettuun viinaan.
[muokkaa] Katso myös
- Suomen alkoholin kieltolaki vuosina 1919—32 lisäsi pontikan valmistusta
- Salaviinanpolttajat vuodelta 1907 oli ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Alko Oy - Valtio-omisteinen alkoholin vähittäismyyjä
- Oy Shaman Spirits Ltd. - Tyrnäväläinen ylijäämäperunan jalostaja
- Viinitalo Aito-Onni Oy Haapaveteläinen, muun muassa pontikkaa valmistava yritys
- YLE Elävä arkisto - Kotipolttoista pontikkaa 60-luvulla

