Marita Nordberg
Sivulta puuttuu Hjördis Marita Nordberg (avionimi Marita Mustakallio, 15. helmikuuta 1929 Tuusula – 30. lokakuuta 2009 Helsinki)[1] oli suomalainen näyttelijä. Nordberg oli freelance-näyttelijä 20 vuotta, jonka jälkeen hän oli vuodesta 1988 kiinnitettynä Suomen Kansallisteatteriin. Hän toimi myös Televisioteatterissa, esiintyi 16 Uuno Turhapuro -elokuvassa Uunon anoppina Reetta Tuurana sekä yli kahdessakymmenessä muussa elokuvassa.[2]
Tuusulan Kellokoskella syntyneen ja kasvaneen Nordbergin vanhemmat olivat ruukin sorvari ja konttoristi. Ylioppilas Nordberg aloitti Helsingin yliopistossa kirjallisuuden ja historian opinnot, mutta päätyi lopulta Suomen teatterikouluun innostuttuaan harrastajateatteri Ympäristöteatterin ansiosta teatterista. Esiinnyttyään eri teattereissa ja oltuaan mukana Televisioteatterissa sen perustamisesta lähtien hän jäi freelanceriksi 1967. Teatteriuran huippukohtia oli esiintyminen Joonas Kokkosen oopperassa Viimeiset kiusaukset, jonka mukana hän pääsi Metropolitan-oopperaan asti. Freelance-kauden jälkeen oli vuorossa Kansallisteatteri, ja hän on sanonut harmitelleensa freelance-kautta siksi, että teatteriin hän on aina kaivannut ja että mielenkiintoisia teatterirooleja saattoi jäädä freelanceriuden vuoksi tekemättä.[2]
Nordberg nähtiin kymmenissä televisioelokuvissa ja -sarjoissa, kuten Ilkamat ja Parempi myöhään. Ääninäyttelijänä Nordberg teki Baylenen roolin elokuvassa Dinosaurus. Hänen viimeiseksi jäänyt elokuvansa oli Uuno Turhapuro – This Is My Life (2004).
Marita Nordbergin puoliso oli vuodesta 1956 lääketieteen tohtori, professori Kimmo K. Mustakallio. Heidän poikansa Sami Mustakallio on julkisuudessa kertonut kokemuksistaan CP-vammaisena. Sami Mustakallio vihittiin papiksi monien hankaluuksien jälkeen vuonna 2000.[2][3]
Sisällysluettelo |
Filmografia [muokkaa]
Elokuvat [muokkaa]
- Ruma Elsa (1949)
- Tytön huivi (1951)
- Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952)
- Yö on pitkä (1952)
- Rantasalmen sulttaani (1953)
- Me tulemme taas (1953)
- Maailman kaunein tyttö (1953)
- Lumikki ja 7 jätkää (1953)
- Jälkeen syntiinlankeemuksen (1953)
- Ei enää eilispäivää (1956)
- Rakas... (1961)
- Tyttö ja hattu (1961)
- Obmolov (1963)
- Totuus on armoton (1963)
- Millipilleri (1966)
- Pähkähullu Suomi (1967)
- Lottovoittaja UKK Turhapuro (1976)
- Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon (1977, arkistomateriaalia)
- Tuntematon ystävä (1978)
- Lakeuden laulu (1978)
- Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy (1978)
- Runoilija ja muusa (1978)
- Uuno Turhapuron aviokriisi (1981)
- Ameriikan morsian (1981)
- Uuno Turhapuro menettää muistinsa (1982)
- Jousiampuja (1982)
- Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin (1983)
- Viimeiset kiusaukset (1984)
- Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984)
- Kun Hunttalan Matti Suomen osti (1984)
- Uuno Epsanjassa (1985)
- Uuno Turhapuro muuttaa maalle (1986)
- Pikkupojat (1986)
- Uuno Turhapuro – kaksoisagentti (1987)
- Tupla-Uuno (1988)
- Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla (1990)
- Uuno Turhapuro herra Helsingin herra (1991)
- Uuno Turhapuro – Suomen tasavallan herra presidentti (1992)
- Rakkauden kiirastuli (1993)
- Uuno Turhapuron poika (1993)
- Uuno Turhapuron veli (1994)
- Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies (1998)
- Uuno Turhapuro – This Is My Life (2004)
Televisioelokuvat [muokkaa]
- Kauppamatkustajan kuolema (1961)
- Muotinäytös (1962)
- Kuukausi maalla (1964)
- Teekutsut (1965)
- Armoton ammattilainen (1965)
- Opri ja Oleksi (1980)
- Irti maasta (1988)
Televisiosarjat [muokkaa]
- Hanski (1966–1973)
- Naapurilähiö (1969)
- Ilkamat (1970)
- Parempi myöhään (1979–1980)
- Vihreän kullan maa (1987–1988)
- Uuno Turhapuro (1996)
- Paluu naapurilähiöön (1997)
- Nitrokabinetti (1997–1998)
- Kaverille ei jätetä (1999)
- Sänky (2002)
- Kansankynttilät (2003)
- Me stallarit (2004)
Dubbauksia [muokkaa]
- Dinosaurus (2000)
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Marita Nordberg Elonet. Viitattu 27.9.2011.
- ↑ a b c Esa Lilja: Kyvykäs näyttelijä hymyili roolilleen Turhapurojen anoppina. Helsingin Sanomat, 3.11.2009, s. C5. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Sami Mustakallio vihitään papiksi Vantaan Lauri. 10.5.2000. Vantaan seurakunnat. Viitattu 3.11.2009.
