Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva
| Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Ere Kokkonen |
| Käsikirjoittaja | Ere Kokkonen |
| Tuottaja | Marko Röhr |
| Säveltäjä | Aarno Raninen |
| Kuvaaja | Timo Heinänen |
| Leikkaaja |
Risto Salo Eva Jaakontalo |
| Lavastaja | Arvi Koljonen |
| Pääosat |
Heikki Kinnunen Pertti Koivula Jukka Puotila Vesa Vierikko |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Suomi |
| Tuotantoyhtiö | National-Filmi Oy |
| Ensi-ilta |
2. marraskuuta 1990 |
| Kesto | 111 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Budjetti | 2 880 002 mk |
| Seuraaja | Vetenalaiset vehkeet |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva on Ere Kokkosen kirjoittama ja ohjaama vuonna 1990 valmistunut sotilasfarssi. Se kertoo kunniakkaasta, pääesikunnan unohtamasta sissikomppaniasta sekä sen "äidistä", vääpeli Körmystä. Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva sai 79 794 katsojaa[1]
Elokuva on esitetty Yle TV2 -kanavalla kuusiosaisena minisarjana vuosina 1993, 1996, 2001 ja 2011 sekä kokonaisena elokuvana vuonna 2009. Vuodenvaihteessa 2015–2016 sarja esitettiin Yle TV1:llä. Elokuva on julkaistu VHS:nä ja DVD:nä.
Ere Kokkosen kertoman mukaan käsikirjoituksessa käytettiin joitakin toteutumattoman elokuvan Uuno Turhapuro — salainen agentti suunniteltuja ideoita. Elokuva ei mennyt tuotantoon Eren ja Spede Pasasen riitauduttua Kokkosen provisiopalkasta.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Räyhänrannan varuskunta Päijät-Hämeessä on unohtunut Pääesikunnan ylennysruletissa pahemman kerran. Varuskunnan toimintaa pyörittää käytännössä enää Sissikomppania, joka saa koulutettavakseen valtakunnan hankalimmat alokkaat.
Korpisoturien kunniaa ylläpitävän vääpelin tiukka kuri ei ole kaikkien alokkaiden mieleen, ja helpottaakseen palvelusurakkaansa joukon neropatti ja bisnesmies Friman keksii yhden jos toisenkin vempeleen, mukaan lukien styroksisen kranaatinheittimen sekä sähkömoottorilla avustetun armeijan polkupyörän.
Tarinan taustalla pyörivät marsalkan sauvan voittamiseen tähtäävän sotilaskilpailun lisäksi myös everstinrouvan perintökalut, tinatuopit, jotka alokas Hakkarainen saa vastuulleen toimitettavaksi kaupunkiin puhdistettavaksi alokas Sulosen lähtiessä mukaan kartaksi. Kultasepänliikkeen konkurssin myötä tuopit kuitenkin huutokaupataan, ja palveluksensa ohella Hakkaraisen on yritettävä hankkia tuopit takaisin. Naiset ja lomakiellot mutkistavat tuoppien takaisin saantia.
Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Heikki Kinnunen | … | Vääpeli Körmy |
| Pekka Huotari | … | alokas Hakkarainen |
| Pertti Koivula | … | alokas Sulonen (Körmyn poika) |
| Jukka Puotila | … | alokas Peter Friman |
| Vesa Vierikko | … | kapteeni Yrjö-Ylermi-Armas 'Y.Y.A.' Kuortti |
| Tom Pöysti | … | vänrikki 'Nappula' Pienimäki |
| Samuli Edelmann | … | alokas Iivanainen |
| Pentti Siimes | … | eversti Oskari Tossavainen |
| Elina Pohjanpää | … | rouva Tossavainen |
| Eija Vilpas | … | vänrikki Pienimäen vaimo |
| Maria Melin | … | rouva Körmy |
| Jani Volanen | … | porttivahti Räikkönen |
| Jyrki Kovaleff | … | kersantti Jantunen |
| Milka Ahlroth | … | everstin tytär |
| Kata Kärkkäinen | … | kauneuskilpailuvoittaja 1 |
| Susanna Haavisto | … | kauneuskilpailuvoittaja 2 |
| Kai Hyttinen | … | miespalvelija näytelmässä |
| Taneli Mäkelä | … | kersantti |
| Aarre Karén | … | lääkäri näöntarkastuksessa |
| Seppo Laine | … | ravintolan eteisvahtimestari |
| Kiti Kokkonen | … | Katri-Eveliina |
| Aleksi Mäkelä | … | Jokinen |
| Jan Nyquist | … | Joonas, alokas |
| Eila Pehkonen | … | koiran ulkoiluttaja |
| Ville Virtanen | … | alikersantti |
| Aarno Sulkanen | … | kultakauppias |
| Markku Huhtamo | … | johtaja Karl Isomäki |
| Ere Kokkonen | … | mies nakkikioskilla |
| Katariina Kaitue | … | Kristiina, näyttelijätär |
Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Video-oppaassa vuodelta 1994 Esko Rautakorpi sanoo elokuvaa huonosti käsikirjoitetuksi ja kömpelösti toteutetuksi ja antaa sille tähtien sijasta pommin, mikä vastaa sanallista arviota ”täysin epäonnistunut tekele”.[2] Helsingin Sanomien Mikael Fräntin mielestä elokuva on niin alkeellinen ja avuton, sovinistinen ja vanhoillinen, ettei sitä ole ”hienotunteisuussyistä” aihetta käsitellä laajemmin. ”Totean vain, että tekijät eivät ole saaneet teokseensa juurikaan hauskuutta tai toiminnallista otetta.”[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Niko Jutila: Suomen katsotuimmat elokuvat vuonna 1990 www.elokuvauutiset.fi. Viitattu 21.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
- ↑ Fränti, Mikael: Kotimaisella sotilasfarssilla 1990-luvulle. Vatsa sisään – leuka ulos. Helsingin Sanomat, 3.11.1990, s. 106. Näköislehti (maksullinen).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva Elonet. , katsottavissa kokonaan.
Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva (1990) – Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet (1991) – Vääpeli Körmy ja etelän hetelmät (1992) – Vääpeli Körmy – taisteluni (1994) – Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava (1997)