Bobby Darin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bobby Darin vuonna 1959

Bobby Darin, syntyjään Walden Robert Cassotto (14. toukokuuta 1936 Bronx, New York, Yhdysvallat20. joulukuuta 1973) oli yhdysvaltalainen laulaja, muusikko, lauluntekijä ja näyttelijä. Darin oli suosituimpia amerikkalaisen big band ja rock and roll -musiikin teini-idoleista 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.

Darin esitti poppia, jazzia, folkia ja kantria. Darinista tehtiin vuonna 2004 elokuva Beyond the Sea, jossa häntä näytteli Kevin Spacey.

Nuoruusvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Darin syntyi köyhään amerikanitalialaiseen työläisperheeseen. Polly, nainen jota hän luuli äidikseen, oli todellisuudessa hänen isoäitinsä[1].

Lapsena Darinin terveys oli huono, eikä hänen uskottu elävän pitkään. Kahdeksanvuotiaana hän sairasti reumakuumeen. Sairaus heikensi vakavasti hänen sydäntään. Lääkäri kertoi äidille, että hyvällä onnella poika eläisi 16-vuotiaaksi. Köyhyys ja sairaudet ohjasivat häntä tekemään jotain elämässään, ja käyttämään lahjakkuuttaan musiikissa. Teini-ikäisenä hän soitti eri soittimia, kuten pianoa, rumpuja ja kitaraa. Myöhemmin hän siirtyi soittamaan huuliharppua ja ksylofonia.

Darin valmistui arvostetusta Bronx High School of Sciencesta ja jatkoi opintoja Hunter Collegessa, johon sai stipendin. Hän halusi uran New Yorkin teatterissa, joten hän lopetti opintonsa ja soitti pienissä yökerhoissa eri puolilla kaupunkia.

Tuolloin ensimmäisen sukupolven amerikkalaisilla oli tapana muuttaa nimensä, joten hänkin muutti italialaisen nimensä sellaiseksi, joka kuulosti amerikkalaisemmalta. Hän valitsi nimen "Bobby", joksi häntä oli yleisesti kutsuttu lapsena.

Musiikkiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Darinin agentti neuvotteli hänelle vuonna 1956 sopimuksen Decca Records -yhtiön kanssa, jonka artisteista tunnetaan muun muassa Bill Haley & His Comets. Tuohon aikaan rock and roll oli vielä kehittymässä ja tuottajien ja sovittajien määrä pysyi alalla vähäisenä.

Darin kuului maineikkaaseen Brill Buildingin ryhmään,[2] jonka myötä tutustui Connie Francisiin. Manageri järjesti Darinin kirjoittamaan useita kappaleita Francisille, jotta tämän laulu-ura pääsisi vauhtiin. Aluksi he eivät olleet materiaalista samaa mieltä, mutta alkoivat muutaman viikon kuluttua kiinnostua toisistaan. Connie Francisin isä ei tiettävästi katsonut suhdetta hyvällä silmällä. Darin tapasi Connien vain kaksi kertaa tämän jälkeen: kerran, kun kaksikon oli tarkoitus laulaa yhdessä televisiossa ja uudelleen, kun Connien elämästä kerrottiin televisiosarjassa This Is Your Life. Myöhemmin Connie on sanonut, että hänen avioitumisensa Darinin kanssa olisi ollut virhe.

Darin jätti Decca-yhtiön ja allekirjoitti sopimuksen Atlantic Recordsin (Atco) kanssa, jossa hän kirjoitti ja sovitti musiikkia itselleen ja muille. Hänen uransa alkoi vuonna 1958, kun hän kirjoitti "Splish Splashin". Laulu menestyi heti ja myi yli miljoona kappaletta. "Splish Splashiä" on väitetty radio-DJ Murray Kaufmanin kirjoittamaksi, koska hän väitti, että Darin ei voinut kirjoittaa kappaletta, joka alkoi sanoilla "Splish Splash". Alkuvuodesta 1958 Darin meni studioon yksin ja äänitti "Splish Splash"in.

Vuonna 1959 Bobby Darin kirjoitti balladin "Dream Lover", joka myi useita miljoonia. Hänen seuraava levynsä, "Mack the Knife" on peräisin Kurt Weillin Kolmen pennin oopperasta. Darinin jazz-pop-tulkinta pysyi listaykkösenä yhdeksän viikkoa, myi yli miljoona kappaletta, ja voitti Vuoden levytyksen Grammy-palkinnon vuonna 1960. Darin äänestettiin Parhaaksi artistiksi samana vuonna. Sen jälkeen "Mack The Knife" on saanut Grammy Hall of Fame -kunniapalkinnon.

"Mack the Knifen" jälkeen seuraava Darinin hitti oli "Beyond the Sea", joka on jatsahtava englanninkielinen sovitus Charles Trenet'n laulusta "La Mer". Darin esiintyi ja levytti Copacabana -kerhossa New Yorkissa, ja asetti siellä yleisöennätyksen. Hän esiintyi myös Las Vegasin suurimmilla kasinoilla.

1960-luvulla Darin myös vaikutti omistamassaan musiikin julkaisu- ja tuotantoyhtiössä TM Music/Trio. Wayne Newton kiinnitettiin TM:ään ja hän levytti laulun joka oli alun perin osoitettu Darinin levytettäväksi. Tästä tuli Newtonin läpimurtohitti "Danke Schoen." Darin oli myös mentorina Roger McGuinnille, joka työskenteli hänelle TM:llä ennen kuin The Byrds perustettiin. Darin myös tuotti Rosey Grierin Soul City -LP:n 1964 ja "Made in the Shaden" Jimmy Boydille.

Vuonna 1962 Darin vaihtoi kantrimusiikkiin, josta seuranneet kappaleet "Things" (1962) ja "You're the Reason I'm Living" (1964) nousivat Yhdysvaltojen musiikkilistan kolmosiksi ja "18 Yellow Roses" (1964) sijalle 10. Jälkimmäiset kaksi on tehty Capitol Recordsilla, jolle Darin meni 1962 ennen paluuta Atlanticille neljä vuotta myöhemmin. Dean Martin esitti "Thingin" vuonna 1967 Nancy Sinatran kanssa Movin' With Nancy-TV-ohjelmassa.

Näyttelijäura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Darin oli myös elokuvanäyttelijä. Hän esiintyi kahdesti NBC:n rikosdraamassa. Vuonna 1960 hän oli ainoa näyttelijä, jolla oli sopimukset viiden tärkeimmän Hollywoodin elokuvastudion kanssa. Hän kirjoitti musiikkia lukuisiin elokuviin ja näytteli niissä. Hänen ensimmäinen merkittävä elokuvansa oli Come September. Näyttelijäntyössään hän tutustui 18-vuotiaaseen näyttelijään Sandra Deehen. He rakastuivat ja menivät naimisiin vuonna 1960 ja erosivat 1967. Heillä oli yksi poika Dodd Mitchell Darin (synt. 1961).

Vuonna 1962 Darin sai Golden Globe -palkinnon sarjassa "Lupaavin miestulokas" roolistaan elokuvassa Pressure Point.

Vuonna 1963 hänet nimettiin paniikkihäiriöstä kärsivän sotilaan roolistaan ehdolle parhaan miessivuosan Oscar-palkinnon saajaksi elokuvasta Captain Newman, M.D. Cannesin elokuvajuhlilla hän sai erityisesti levynsä "Beyond the Sea" ansiosta Ranskan elokuvakriitikkojen palkinnon parhaana näyttelijänä.

Myöhemmät vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvulla Darin keskittyi enemmän folk-musiikkiin. Vuonna 1966 hänellä oli toinen menestyskappale. Folk-laulaja Tim Hardinin "If were a Carpenter" -laulu nousi Top 10:een. Vuonna 1968 hän matkusti ja työskenteli Robert Kennedyn presidentinkampanjassa. 1970-luvun alussa hän jatkoi näyttelemistä ja alkoi levyttää Motown Records -yhtiölle. Vuonna 1973 Darinin terveys heikkeni; hän sai verenmyrkytyksen ja meni sydänläppäleikkaukseen. Bobby Darin kuoli 20. joulukuuta 1973.

Tunnetuimmat laulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Splish Splash
  • Dream lover
  • Mack the Knife (Puukko-Mackie)
  • Clementine
  • Lazy River

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Biography Chanel thebiographychannel.co.uk. 12.8.2007. Arkistoitu 31.7.2009. Viitattu 1.7.2009.
  2. the brill building Darintodream.com. Arkistoitu 18.5.2008. Viitattu 9.6.2017..