Pekka Himanen
| Pekka Himanen | |
|---|---|
| Syntynyt | 19. lokakuuta 1973 (ikä 39) |
| Tutkimusala | filosofia |
| Tunnetuimmat työt | Hakkerietiikka ja informaatioajan henki (2001) |
Pekka Himanen (s. 19. lokakuuta 1973) on suomalainen filosofi, joka on työssään keskittynyt erityisesti informaatioajan tutkimiseen.[1]
Sisällysluettelo |
Elämä ja ura[muokkaa]
Himanen nousi julkisuuteen väitellessään Suomen nuorimpana henkilönä filosofian tohtoriksi 20-vuotiaana. Himasen väitöskirja oli suomenkielinen monografia, joka käsitteli Bertrand Russellin uskontokritiikkiä.
Vuonna 1996 Himanen julkaisi dialogimuotoon kirjoitetun fiktiivisen teoksen Himeros, joka käsittelee Hadeksesta henkiin heränneen antiikin filosofi Sokrateen elämää Helsingissä kolmen päivän ajan. Himeroksessa Sokrates käy keskustelua Helsingin yliopistossa "opettavien" Cyborgin (oik. Stephen Hawking), paavin, Madonnan ja Unabomberin kanssa. Kuitenkin helsinkiläiset tuomitsevat Sokrateen kuolemaan jo kolmen päivän kuluttua henkiinheräämisestä. Vuonna 1998 ilmestyi Filosofian oikeudenkäynti, joka käsittelee filosofiaa pitäen sitä näytelmänä, jossa jokaisen filosofin on aina uudelleen ja uudelleen dramatisoitava Sokrates käyttöönsä. Pekka Himanen tunnetaan kuitenkin parhaiten vuonna 2001 ilmestyneestä informaatioyhteiskuntaa käsittelevästä teoksestaan Hakkerietiikka ja informaatioajan henki. Viime aikoina Himanen on ollut kiinnostunut Manuel Castellsin yhteiskuntateorioista.
Hän on toiminut ILO:n korkean tason globalisaatiokomission neuvonantajana sekä Suomessa antanut ohjeita eduskunnalle, hallitukselle ja presidentille. Himanen on saanut Maailman talousfoorumin Global Leader for Tomorrow -palkinnon 2003. Hänestä tuli Helsingin yliopiston vuoden 2007 alumni.[1]
Syyskuussa 2009 hallituksen pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (r) tilasivat Himaselta tulevaisuusselvityksen siitä, miten Suomen kulttuuri saadaan kukoistamaan 2010-luvulla.[2] Kirja sai murskaavan arvostelun Virpi Salmen kolumnissa Helsingin Sanomissa.[3] Yleisradiolle laatimassaan kolumnissa sitä ruoti kriittisesti toimittaja Jouko Marttila.[4] Talouselämä-lehdessä kirjan teilasi toimittaja Timo Harakka.[5] Vuonna 2012 Sitra, Tekes, Suomen Akatemia ja Valtioneuvoston kanslia tilasivat yhdessä Himasen yritykseltä noin miljoonan euron tutkimushankkeen kestävän kasvun mallista.[6]
Kansainvälinen ihmisarvon foorumi[muokkaa]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
Vuonna 2006 Himanen perusti Kansainvälisen ihmisarvon foorumin yhdessä Norjan kruununprinssin Haakonin ja John Hope Bryantin kanssa. Kansainvälinen ihmisarvon foorumi on riippumaton, epäpoliittinen järjestö, jonka tarkoitus on tukea jokaisen ihmisen universaalista oikeutta ihmisarvon mukaiseen elämään.
Arvioita toiminnasta[muokkaa]
Pekka Himasen entinen opettaja Esa Saarinen pitää tätä mielenkiintoisena henkilönä ja rohkeana toimijana, joka "ei tyydy käpertyneeseen tutkijan rooliin". Himasen raportit ovat Saarisen mielestä poikkeuksellisia, sillä niitä myös luetaan.[7]
Filosofi, politiikan tutkija Mikko Lahtinen kuvaa Himasta "valtiofilosofiksi", joka ei ole pohdinnoissaan kuitenkaan mennyt asioiden poliittisten ja yhteiskunnallisten syiden ytimiin. Hän toivoo, että Himanen tarkastelisi tiukemmin globaalin oikeudenmukaisuuden ja nykyisen kapitalistisen talousjärjestelmän välisiä suhteita.[8] Filosofi Tere Vadén arvostelee Himasta lähinnä siitä, että tämä ei voi kirjoittaa vapaana filosofina ja laatia samalla raportteja valtionvallan tilauksesta.[9]
Himanen sijoittui 14:nneksi Suomen Thinkers 20 -listalla Nordic Business Report -lehden valitessa Suomen suurimpia bisnesajattelijoita elokuussa 2012.[10]
Tutkivan journalismin nettisivusto Long Play julkaisi helmikuussa 2013 artikkelin nimeltään "Himasen etiikka", jossa selvitetään muun muasssa Himasen ilman kilpailutusta saamaa 700 000 euron tutkimushanketta ja sen järjestelyjä sekä Himasen tapaa käyttää professori-titteliä ilman, että hänellä on koskaan ollut professuuria missään yliopistossa.[11] Hankkeen tilaamisesta ja merkityksestä tehtiin tutkintapyyntö perustuslakivaliokuntaan ja Suomen oikeuskanslerille. Hankkeeseen liittyvää selontekoa on pyydetty pääministeri Jyrki Kataiselta.[12][13]
Teokset[muokkaa]
- Bertrand Russellin haaste: Russellilainen uskontokritiikki esimerkkinä aikalaiskriittisestä filosofiasta. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Helsinki: Gaudeamus, 1994. ISBN 951-662-606-8.
- Kohtaamisyhteiskunta: Kirja mahdollisuudesta. Toimittaneet Veli-Antti Savolainen ja Pekka Himanen. Nettiakatemia. Helsinki: Edita, 1995. ISBN 951-37-1831-X.
- Himeros. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21218-0.
- Hautomo: Verkkojen filosofia. Sitra 162. Jyväskylä: Atena, 1997. ISBN 951-796-106-5.
- Filosofian oikeudenkäynti. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22165-1.
- Sokrates CD-rom. Käsikirjoitus ja filosofinen sisältö: Pekka Himanen; ohjaus: Lassi Tolonen; dramaturginen suunnittelu: Mika Tuomola, 1998
- Verkkoyliopistostrategia 1: Oppiminen tietoyhteiskunnassa. Toimittanut Pekka Himanen. Sitra 165. Helsinki: Sitra, 1998. ISBN 951-563-326-5.
- Verkkoyliopistostrategia 2: Oppimiskäsityksistä. Toimittanut Pekka Himanen. Sitra 165. Helsinki: Sitra, 1998. ISBN 951-563-330-3.
- Hakkerietiikka ja informaatioajan henki. (The hacker Ethic and the spirit of the information age.) Prologi: Linus Torvalds. Epilogi: Manuel Castells. Suom. Pekka Himanen. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25417-7.
- yhdessä Manuel Castellsin kanssa: Suomen tietoyhteiskuntamalli. (The Finnish model of the information society.) Sitra 242. Suom. Jukka Kemppinen. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-26295-1.
- Globaali tietoyhteiskunta: Kehityssuuntia Piilaaksosta Singaporeen. Teknologiakatsaus 155. Helsinki: Tekes, 2004. ISBN 952-457-161-7.
- Välittävä, kannustava ja luova Suomi: Katsaus tietoyhteiskuntamme syviin haasteisiin. Teknologian arviointeja 18. Eduskunnan kanslian julkaisu 4/2004. Helsinki: Tulevaisuusvaliokunta, 2004. ISBN 951-53-2617-6. Myös verkkojulkaisuna (PDF).
- Suomalainen unelma: Innovaatioraportti. Helsinki: Teknologiainfo Teknova, 2007. ISBN 978-951-817-934-7.
- Kukoistuksen käsikirjoitus. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36410-9. Teoksen verkkoversio.
- Himanen, Pekka: Sininen kirja: Suomen kestävän kasvun malli: Luonnos kansalliseksi tulevaisuushankkeeksi : Johtopäätöksiä Suomen tulevaisuusselonteolle Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen pohjalta (pdf) Valtioneuvoston sivusto. 2012. Viitattu 2013-02-28.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b Vuoden alumni Pekka Himanen: Viisautta ei voi massatuottaa (Helsingin yliopiston tiedote 8.2.2007)
- ↑ Luukka, Teemu: Pekka Himanen tekee valtiolle selvityksen kulttuurin tulevaisuudesta Helsingin Sanomat. 1.9.2009. Viitattu 8.1.2010.
- ↑ HS.fi: Paskanpuhuminen 2.0. Virpi Salmen kolumni. Julkaistu 16.3.2010. Viitattu 17.3.2010.
- ↑ Lukioikäisen kouluaine vai yhteiskunnan pelastusohjelma? 16.3.2010. YLE.
- ↑ http://www.talouselama.fi/kolumni/article387298.ece
- ↑ http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2012-036784/
- ↑ Esa Saarinen: Pekan sysäyksiä tarvitaan. Iltalehti, 2009, nro 14.12., s. 9.
- ↑ Tennilä: Himasen löperrykset kuultu jo. Iltalehti, 2009, nro 14.12., s. 9.
- ↑ Vadén, Tere (2010) Himanen & Wikipedia & kukoistus [1]
- ↑ Suomen Thinkers 20 – listaus maamme 20 suurimmasta bisnesajattelijasta. Nordic Business Report, , nro Elokuu 2012, s. 42–54. Jyväskylä: Nordic Business Forum, Serus Media. Lehden verkko- ja tablettiversiot Viitattu 10.8.2012.
- ↑ Silfverberg Anu ja Johanna Vehkoo. LongPlay.. Himasen etiikka. [2]
- ↑ http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/oikeuskansleri-kasittelee-kantelut-himasen-tilauksesta/1302362
- ↑ http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kataisen-himas-toimien-laillisuutta-tutkitaan/1304870
Kirjallisuutta[muokkaa]
- Pihlström, Sami: Filosofin käytännöt. Helsinki: Unipress, 2001. ISBN 951-579-129-4.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Pekka Himasen kotisivut.
- Berkeley Center for the Information Society (BCIS) (englanniksi)
- Jaana Rinne: Pekka Himanen – Filosofi, jonka parhaaseen a-ryhmään kuuluvat Norjan prinssi ja Obaman apulainen. City-lehti 21/2009.
- Tero-Markus Saarimaa: Informaatioromantiikkaa. Niin & näin 2/2001.
- Heikki Valkama: Hakkerietiikkaa. Ylioppilaslehti 6/2001.
- Henrikki Timgren: Sokrates 2.0. Ylioppilaslehti 7/2004.
- J. P. Roos: Pekka Himanen: Hakkerietiikka ja informaatioajan henki. Yhteiskuntapolitiikka 2001.
- Anu Silfverberg ja Johanna Vehkoo: Himasen etiikka
- http://www.pohjalainen.fi/mielipide/kolumnit/himanen-ja-hyvat-veljet-1.1345180#.USxhxGqemqA.facebook Kari Uusikylä: Himanen ja ”hyvät” veljet
