Kuiperin vyöhyke

Wikipedia

Ohjattu sivulta Gerard Kuiper
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tunnettujen Kuiperin vyöhykkeen kohteiden jakautuminen. Tiheä alue kuvan keskellä koostuu asteroideista.
Tunnettujen Kuiperin vyöhykkeen kohteiden jakautuminen. Tiheä alue kuvan keskellä koostuu asteroideista.

Kuiperin vyöhyke on aurinkokunnan alue, joka alkaa Neptunuksen kiertoradan kohdalta noin 30 AU:n etäisyydeltä ja ulottuu noin 50 AU:n päähän Auringosta. Kuiperin vyöhykkeen muodostavat kaukana Auringosta olevat pienet kappaleet, niin sanotut transneptuniset kohteet, jotka eivät ole joutuneet Jupiterin painovoiman vaikutuksen kohteeksi. Monet kappaleista ovat koostumukseltaan lunta ja jäätä, joissa on hieman orgaanisia yhdisteitä seassa. Tiedemiehet olettavat tämän alueen olevan lyhytperiodisten komeettojen lähtöpaikka. Kuiperin vyöhykkeen kohteita on löydetty tähän mennessä yli 800. Kuiperin vyöhykkeen kohteita ei voi havaita kaukoputkea tehottomammilla laitteilla tai paljain silmin. Pluton katsotaan olevan suurimpia Kuiperin vyöhykkeen kohteita.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Löytö

Vyöhykkeen olemassaoloa ehdottivat ensimmäisinä Frederick C. Leonard vuonna 1930 (Pluton löytämisen aikoihin) ja Kenneth E. Edgeworth vuonna 1943. Gerard Kuiper, jonka mukaan vyöhyke on nimetty, esitti 1951, ettei vyöhykkeellä ollut enää jäljellä kohteita. Yksityiskohtaisempia arvioita vyöhykkeen kohteiden olemassaolosta tekivät Al G. W. Cameron vuonna 1962, Fred L. Whipple 1964 ja Julio Fernandez 1980.

Ennen 1990-lukua Pluto ja sen kuu Kharon olivat ainoat tunnetut Kuiperin vyöhykkeen kohteet – tosin vyöhyke sai nimensä vasta sen jälkeen, kun ensimmäinen uusi kohde (15760) 1992 QB1 löydettiin vuonna 1992. Sen jälkeen vyöhykkeeltä on löydetty jatkuvasti uusia kohteita. Tietokonemallinteiden ja teorioiden perusteella on otaksuttu, että vyöhyke saattaa sisältää jopa Marsin tai Maan kokoisia kappaleita.

[muokkaa] Ulomman aurinkokunnan kohteiden luokittelu

Ulomman aurinkokunnan pikkuplaneetat jaotellaan seuraaviin ryhmiin. Mitä tahansa ulompaa aurinkokunnasta löydettyä kappaletta kutsutaan monesti Kuiperin vyöhykkeen kohteeksi KBO:ksi vaikka pitäsi kutsua väljemmin transneptuniseksi kohteeksi (TNO:ksi).

Kuiperin vyöhykkeen Kentaurien ratoja.
Kuiperin vyöhykkeen Kentaurien ratoja.

Kuiperin vyöhykkeen etäisyys auringosta on noin 30–44 AU. Plutinot ja twotinot ovat resonanssissa Neptunuksen kanssa. Plutokin kuuluu plutinoihin. 2:3 resonanssi tarkoittaa, että plutino kiertää 3 kierrosta siinä missä Neptunus kiertää kaksi kierrosta. Sopivan tyyppisissä 2:3 resonansseissa olevat radat ovat teorioiden mukaan vakaita. Twotinot ovat 1:2 resonanssissa. Nämä ja 2:5, 3:4, 3:5, 4:5, tai 4:7 resonansseissa olevat kohteet ovat melko elliptisillä radoilla. Cubewanot eli klassiset KBO:t kiertävät ympyrämäisemmillä radoilla tyypillisellä Kuiperin vyöhykkeellä, eivätkä ole resonanssissa. Cubewanojen etäisyys on yli 41 AU. Tunnetuin cubewano lienee Quaoar. Hajanaisen kiekon kohteet ovat noin 44 -- 200 AU:n päässä. Radat voivat olla hyvin kaltevia tosin kuin KBO:jen. Tunnetuin näistä lienee 2003 UB313 ja kaukaisin 2000 CR105. Se sijaitsee hajanaisen kiekon ja sisemmän Oortin pilven rajalla.

[muokkaa] Suurimmat Kuiperin vyöhykkeen kappaleet

Vyöhykkeen kappaleet on järjestetty niiden absoluuttisen magnitudin mukaan.

Numero Nimi Absoluuttinen magnitudi Päiväntasaajan läpimitta (km) Keskietäisyys
Auringosta (AU)
Löytöaika Löytäjä Läpimitan
mittaustapa
Pluto -1,0 2 320 39,4 1930 Clyde Tombaugh tähdenpeitto
2005 FY9 -0,2 ~1800 ~45,6 2005 M. Brown, C. Trujillo & D. Rabinowitz oletettu albedo
2003 EL61 0,1 ~1600 ~43,3 2005 J.L. Ortiz et al. oletettu albedo
136199 Eris  ? < 3000 ~67.7 2005 M. Brown, C. Trujillo & D. Rabinowitz oletettu albedo
Kharon 1 1 270 39,4 1978 James W. Christy tähdenpeitto
90482 Orcus 2,3 n. 1 600 39,47 2004 Michael E. Brown, Chadwick A. Trujillo, David L. Rabinowitz oletettu albedo
50000 Quaoar 2,6 1 260 ± 190 43,25 2002 Chadwick A. Trujillo & Michael E. Brown suora kuvaus
28978 Ixion 3,2 400 – 550 39,6 2001 Deep Ecliptic Survey lämpötila
55636 2002 TX300 3,3 < 709 43,1 2002 NEAT lämpötila
55565 2002 AW197 3,3 890 ± 120 47,52 2002 Chadwick A. Trujillo, Michael E. Brown, Eleanor F. Helin, Steven H. Pravdo, Kenneth J. Lawrence, Michael D. Hicks / Palomarin observatorio lämpötila
55637 (55637) 2002 UX25 3,6 n. 910 42.71 2002 Anne S. Descour / Spacewatch oletettu albedo
20000 Varuna 3,7 936 ± 300 43,23 2000 Robert S. McMillan lämpötila
84522 2002 TC302 3,9 < 1 211 55,52 2002 NEAT lämpötila
15874 1996 TL66 5,4 < 958 85,33 1996 David Jewitt et. al lämpötila

[muokkaa] Aiheesta muualla


Kuiperin vyöhykkeen kappaleet
Pluto | Kharon | Hydra | Nix | Orcus | Ixion | 2002 UX25 | Varuna
2002 TX300 | 2003 EL61 | Quaoar | 2005 FY9 | 2002 AW197 | Eris | 2004 XR190
Luokittelematon: Sedna
Aurinkokunta
Planeetat ja Kääpiöplaneetat
Aurinko Merkurius Venus Kuu Maa Phobos Deimos Mars Ceres Asteroidivyöhyke Jupiter Jupiterin kuut Saturnus Saturnuksen kuut Uranus Uranuksen kuut Neptunuksen kuut Neptunus Pluton kuut Pluto Kuiperin vyöhyke Dysnomia Eris Oortin pilvi
Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto/Kharon · Eris
Kuut · Meteoroidit · Asteroidivyöhyke · Komeetat · Kuiperin vyöhyke · Oortin pilvi


Henkilökohtaiset työkalut