Rauhalinna
| Rauhalinna | |
|---|---|
 Rauhalinna kesällä Haapavedeltä päin kuvattuna |
|
| Osoite | Rauhalinnantie 90 |
| Sijainti | Savonlinna |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | huvila |
| Valmistumisvuosi | 1900 |
| Suunnittelija | apuna toimi arkkitehti Allan Schulman |
| Omistaja | yksityinen |
| Runkorakenne | puu |
| Kerrosala | Päärakennus n. 790 m2 + uudisrakennukset n. 590 m2 |
 |
|
Rauhalinna on Säämingin Lehtiniemessä sijaitseva puuhuvila, joka edustaa Suomessa harvinaista huvila-arkkitehtuuria ja koristevalikoimaa.
Rauhalinnan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rauhalinna valmistui vuonna 1900. Koristeellisen huvilan suunnitteli ja rakennutti Venäjän keisarillisen linnoitusinsinöörihallituksen kenraalimajuri Nils Henrik Agaton Weckman (1850–1906) hopeahääpäivälahjaksi vaimolleen Alma Emilia Sofia Weckmanille (1855–1921).
Suunnittelutyö alkoi 1895 ja rakennustyöt aloitettiin 1897.[1] Suunnittelussa avusti arkkitehti Allan Schulman. Rauhalinna edustaa Suomessa arkkitehtonisesti ainutlaatuista yhdistelmää venäläistä huvila-arkkitehtuuria, arabialaista pylväsaihetta ja sveitsiläistyyliin liittyviä leikkaus- ja listakoristeluja. Huvilan alkuperäiseen asuun kuulunut lähes 30 metrin korkuinen minareettitorni jouduttiin lyhentämään 1920-luvulla.[2]
Käyttö Weckmannin suvun jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rauhalinnan omisti Weckmannin suku vuoteen 1924 asti, jolloin Suomen Asemapäällikköyhdistys osti sen. Rakennus joutui puolustusministeriölle 1938 ja toisen maailmansotien aikana siinä toimi Päämajan alainen radiokuunteluasema ja ilmavalvonnan tukikohta. Aliupseeriliiton lomakotina Rauhalinna toimi vuodesta 1948. Vuosina 1954–1965 rakennuksessa toimi Säämingin Tolvaniemen kansakoulu. 1970-luvulla kiinteistö siirtyi puolustusministeriöltä rakennushallitukselle ja se vuokrattiin matkailukäyttöön. Rauhalinnaa entisöitiin Museoviraston valvonnassa 1973 ja toistamiseen 1987–1988, jolloin suunnittelijana oli arkkitehti Kirsti Kasnio.[2] Senaatti-kiinteistöt myi Rauhalinnan yksityiselle omistajalle vuonna 2001.[3]
Rauhalinnan vuodesta 2001 omistanut Veikko Heinonen kuoli heinäkuussa 2019. Sanomalehti Itä-Savossa uutisoitiin Rauhalinnan yhdessä neljän metsä- ja vesitilan kanssa tulevan pakkohuutokauppaan 9.10.2019.[4] Huutokaupassa Rauhalinnasta ja sitä ympäröivistä yli sadan hehtaarin alueista korkeimman tarjouksen 600 000 euroa teki Kyösti Kakkonen, josta täten tuli Rauhalinnan uusi omistaja.[5][6]
Rauhalinnan restaurointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyösti Kakkosen rahoittamassa yli 10 miljoonan euron restaurointiprojektissa huvila ja sen ympäristö palautettiin entiseen loistoonsa. Työmaalla työskenteli useamman vuoden ajan kaikkiaan 54 ammattilaista. Restauroinnin yhteydessä palautettiin ennalleen aikaisemmissa korjauksissa poistettuja rakenteita ja koriste-elementtejä. Osana korjausurakkaa alueen tiestö rakennettiin uudestaan sekä pihapiiriin rakennettiin uusi vierastalo. Savonlinnan Haapaveden rantaan rakennettiin uusi rantasauna ja laivalaituri. Alkuperäistä sisustusta kuten toistakymmentä kaakeliuunia korjattiin. Rauhalinna on nyt sisustettu modernein ja antiikkihuonekaluin. Siellä on myös esillä osa Kyösti Kakkosen taidekokoelmista. Suunnitellun mukaisesti kohde tulee luksusmatkailukäyttöön.[7]
Kuvia Rauhalinnasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Presidentin sviitti -
Erään huoneen sisäkatto -
Erään huoneen nurkka -
Turkkilainen huone -
Juhlasali
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kierikka, Pekka: Rauhalinna. Savonlinnan Kylpylä, 1974.
- ↑ a b Rauhalinna RKY Museovirasto. 22.12.2009. Viitattu 1.4.2014.
- ↑ Rauhalinna Rauhalinna.fi. Arkistoitu 3.1.2017. Viitattu 1.4.2014.
- ↑ Savonlinnan kaupunki lähtee ostamaan ympärillä olevia maa-alueita, ja pitsihuvilan hankinta ei ole ensimmäisenä listalla — "Päinvastoin on korostettu, ettei kaupungin tarvitsisi hankkia Rauhalinnaa itselleen", sanoo tekninen johtaja Kari Tikkanen ita-savo.fi. 17.9.2019. Viitattu 19.9.2019.
- ↑ Kyösti Kakkonen lähti huutamaan Rauhalinnaa omakseen kaksi päivää sen jälkeen, kun kuuli huutokaupasta ita-savo.fi. 9.10.2019. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ Rantala, Kati: Rauhalinna ällistyttää suomalaisessa maisemassa – kauppaneuvos Kyösti Kakkonen on palauttanut yli 100-vuotiaan pitsihuvilan alkuperäiseen loistoonsa Yle Uutiset. 18.8.2021. Viitattu 19.8.2021.
- ↑ Arppi, Heikki: Kauppaneuvos Kyösti Kakkonen on käyttänyt yli 10 miljoonaa euroa historiallisen huvilan kunnostamiseen – "Parin vuoden kuluttua rakennus olisi ollut korjauskelvoton" Karjalainen. 25.12. 2022. Viitattu 8.11.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rauhalinna Wikimedia Commonsissa
- Rauhalinna (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Rauhalinnan alueen kuvia (Google Maps)
- Museovirasto
- Rauhalinnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)