Savonlinja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Savonlinja-yhtiöt
Perustettu 1924
Perustaja Toivo J. Honkanen[1]
Toimitusjohtaja Raimo O. Honkanen
Kotipaikka Mikkeli
Toiminta-alue Itä- ja Etelä-Suomi
Toimiala Linja-autoliikenne
Henkilökuntaa 700
Kotisivu http://www.savonlinja.fi/
Savonlinjan linja-auto Lahti Flyer 520

Savonlinja-yhtiöt on Mikkelissä kotipaikkaansa pitävä Suomen toiseksi suurin yksityinen linja-autoyhtiö. Autojen määrältään ainoastaan Koiviston Auto on suurempi. Yhtiö työllistää yli 700 henkilöä ja omistaa yli 500 linja-autoa. Yhtiön johtajana toimii liikenneneuvos Raimo O. Honkanen, yhtiön perustajan Toivo J. Honkasen poika. Savonlinja-yhtiöt on pysynyt vahvasti kotimaisena perheyrityksenä, myös Toivo J. Honkasen jälkikasvu on vahvasti mukana yhtiön toiminnassa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatilallisen poika Toivo Johannes Honkanen kiinnostui uudesta ja kasvavasta maantieliikenteen alasta 1920-luvun alussa. Hänen vanhempiensa omistama pieni maatila ei tarjonnut elantoa kaikille, vaan osan perheestä oli työskenneltävä sen ulkopuolella. Toivo J. kirjoittautui vuonna 1924 autokouluun Lappeenrantaan ja saikin myöhemmin samana vuonna todistuksen ”täydellisen autokurssin” suorittamisesta. Ajokortin saatuaan hän sanoutui irti Kaukaan tehtaalta ja aloitti kuorma-auton kuljettajana. Töitä ei kuitenkaan ollut kovin säännöllisesti. Kun Honkanen sai kieltävän vastauksen Saimaan Osuus-Autolta työpaikkahakemukseensa Lappeenranta–Lauritsala–välille, hän päätti aloittaa liikennöinnin tuolla linjalla itsenäisenä yrittäjänä. Saatuaan tarvittavan käsirahan kasaan ja loppuosaan vekselin, Toivo J. Honkanen sai hankittua hienolla korilla varustetun vuoden 1924 Fordin viipurilaisesta autoliikkeestä. Liikennöinti alkoi 1.12.1924.

Vuoteen 1939 mennessä Savonlinjat oli kasvanut Suomen suurimmaksi Linja-autoliiton jäsenliikennöitsijäksi 81 autollaan. Toisena oli Someron Liikenne Oy 71 ja kolmantena Tampereen Liikenne Oy 65 autolla. Kahta vuosikymmentä myöhemmin vuonna 1959 sijoitus oli kolmas ja autoja 70, ja vuonna 1972 Savonlinja oli toiseksi suurin automäärällä 189.[2]

Savonlinja tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinja-yhtiöt ajaa paikallisliikennettä Heinolassa, Imatralla, Joensuussa, Järvenpäässä, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Loviisassa, Mikkelissä, Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Turussa sekä HSL-alueella.

Vakiovuoroliikennettä ajetaan Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa. Viime aikoina kovalla kädellä karsittu vakiovuoroliikenne palvelee maaseutu- ja haja-asutusalueiden asukkaita sekä kaupunkien välisiä lyhyitä reittejä. Samalla vakiovuoroliikenne täydentää kaupunkien välistä pikavuoroliikennettä.

Pikavuoroliikennettä ajetaan ExpressBus-järjestelmässä. Reitit ovat:

  • Helsingistä Lahden kautta Heinolan, Mikkelin, Varkauden, Kuopion, Pieksämäen, Savonlinnan ja Joensuun suuntiin.
  • Helsingistä Porvoon kautta Kouvolan, Kotkan, Haminan, Lappeenrannan, Imatran, Mikkelin ja Joensuun suuntiin.
  • Helsingistä Lahden kautta Jyväskylään.
  • Hamina-Lahti-Hämeenlinna
  • Jyväskylä-Heinola-Kouvola-Kotka
  • Kuopio-Outokumpu-Joensuu
  • Joensuu-Jyväskylä
  • Helsinki-Viipuri-Pietari
  • Jyväskylä-Viipuri-Pietari
  • Lappeenranta-Viipuri-Pietari

Palveluliikennettä ajetaan Kuopiossa, Savonlinnassa, Joensuussa, Lappeenrannassa, Pieksämäellä, Espoossa, Tuusulassa, Imatralla ja Kouvolassa.

Savonlinja Oy:n lisäksi linjaliikennettä hoitaviin Savonlinja-yhtiöihin kuuluvat:

Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy
  • Autolinjat Oy
  • Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy
  • Linja-Karjala Oy
  • SL-Autoyhtymä Oy
  • SL-Autolinjat (aputoiminimi)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bussi tuo, bussi vie – Savonlinja-yhtiöiden busseilla luotettavasti jo 80 vuotta! Savonlinja. Viitattu 14.3.2013.
  2. Viitaniemi, Matti ja Mäkelä, Aarne: Suomen linja-autoliikenteen historia, s. 465, 524, 525. Jyväskylä: Linja-autoliitto ry, 1978. ISBN 951-99162-8-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä joukkoliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.