Baltian jääjärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Modernissa talvikuvassa lumiraja myötäilee jääkauden reunaa noin 10 000 BP.

Baltian jääjärvi oli nykyisen Itämeren edeltäjä, joka syntyi noin 14 500 – 11 300 vuotta sitten viimeisen jääkauden mannerjäätikön sulamisvesistä. Baltian jääjärvivaiheen aikana mannerjää peitti miltei koko Suomen, jääjärven puolestaan peittäessä lähinnä Itämeren eteläosia. Lasku-uoma oli Tanskan salmien kohdalla.[1] Salpausselät muodostuivat tuohon aikaan mannerjäätikön reunaan.[1] Jäätikkö vetäytyi hitaasti pysähtyen välillä useaan otteeseen. Baltian jääjärven varhaisimmalle muinaisrannalle muodostui deltamaisia hiekkakasaumia. Näitä muodostumia on Lahden seudulla ja Kärkölässä. Tällainen muodostuma on myös Laatokan Karjalassa sijaitseva Tuhkakangas. Ensimmäinen Salpausselkä syntyi mannerjäätikön pysähdyttyä toisen keran ja toinen Salpausselkä mannerjäätikön pysähdyttyä kolmannen kerran.[2] Baltian jääjärvi muuttui Keski-Ruotsin salmien avauduttua Yoldiamereksi noin 11 500 vuotta sitten, kun jäätikkö perääntyi Billingenin vuorelta ja järven pinta laski valtameren tasoon.[1][3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Anu Hakala: Baltian jääjärvi Itämeren historia / Geologia.fi.
  2. Marjatta Koivisto: ”Muinainen Itämeri”, Jääkaudet, s. 63-64. Porvoo: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3.
  3. Taipale, Kalle - Saarnisto, Martti: Tulivuorista jääkausiin, s. 271. Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16048-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]