Hinaaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hinaaja Iso-Pukki Kotkan Kantasatamassa.
Höyryhinaaja Heikki Peuranen ja halkoproomu.
Entinen hinaaja-jäänmurtaja Achilles Toppilan satamassa Oulussa.

Hinaaja on vesiliikenteessä käytettävä työalus. Tyypillisesti hinaaja on hinattavaansa verrattuna pieni, mutta kokoonsa nähden voimakas ja liikehtimiskykyinen.

Käyttötarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hinaajan tarkoitus on antaa muille laivoille näiltä puuttuvaa massojen liikuttelu- ja hallintatehoa. Hinaajia käytettiin varsinkin aikaisemmin avustamaan muita aluksia satamiin tultaessa ja niistä lähdettäessä. Nyttemmin mm. kääntöpotkurit ovat parantaneet alusten ketteryyttä ja vähentäneet hinaajien käyttötarvetta normaalissa satamaliikenteessä. Hinaajia käytetään myös ilman omaa voimakonetta olevien alusten, kuten proomujen ja lotjien käsittelyssä.

Puutavaraa voidaan kuljettaa uiton yhteydessä vesitse hinaajien vetäminä nippulauttoina. Käyttöympäristönsä ja merikelpoisuutensa perusteella hinaajat voidaan jakaa mm. satamahinaajiin ja avomerihinaajiin. Hinaajia on toisinaan käytetty myös pelastusaluksina tai miinanraivaajina. Myös eräillä jäänmurtajilla ja monitoimialuksilla on hinaajien ominaisuuksia.

Hinaajatyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavanomaisesti hinaaja kuljettaa hinattavaansa perässään touviin kiinnitettynä. Myös sivulla kuljettaminen on mahdollista. Esimerkiksi Suomeen 1946 ostetuissa Yhdysvaltojen armeijan kuljetusjoukkojen hinaajissa käytettiin jälkimmäistä tapaa. Hinaajien varustus muutettiin Suomessa peräkkäishinaukseen soveltuvaksi.

Työntöalus (pusher tug) työntää proomua edessään. Se ja proomu muodostavat tällöin yhtenäisen yksikön eli niitä pidetään yhtenä aluksena. Yksin liikkuvan työntäjän merikelpoisuus voi olla yhdistelmää huonompi.

Alankomaissa on kehitetty hinaajatyyppi, jonka hinauskoukku on kiinni kahden yhdistetyn teräsrenkaan muodostamassa rakenteessa. Toinen renkaista on kiinni hinaajassa ja hinauskoukku liikkuu vapaasti toisessa renkaassa. Tällainen hinaaja voi kääntyä 360° suhteessa hinattavaansa ja touvin veto kohdistuu aina aluksen painopisteeseen. Täten hinaaja ei ole vaarassa kaatua.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kämäräinen, Juha 2005. Pienet hinaajat Suomessa: M/S Alpo Normandiasta Ouluun ja takaisin. Oulu: Toppilan Pukseeri ry
  • Sjöström, Pär-Henrik & Brzoza, Krzysztof 2005. Alfons Håkans 1945–2005. Turku: Alfons Håkans

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hinaaja.