Kermajärvi
| Kermajärvi | |
|---|---|
 Kermajärveä Pääskyvuorelta, muutamia kilometrejä kirkonkylästä. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Heinävesi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Kermankoski |
| Järvinumero | 04.274.1.014 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 80,1 m |
| Pituus | 29 km |
| Rantaviiva | 452,546 km[1] |
| Pinta-ala | 85,57 km² |
| Tilavuus | 866 273 526 m3 |
| Keskisyvyys | 10,12 m |
| Suurin syvyys | 56,07 m tai 10,12 m |
 Kermajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kermajärvi on Suomen 53. suurin järvi ja se sijaitsee kokonaan Heinävedellä. Sen pinta-ala on 85,57 km² ja korkeus merenpinnasta 80,1 metriä. Se on muodoltaan luode–kaakko-suuntainen, mistä huomaa hyvin jääkauden mannerjäätikön poistumissuunnan. Järvi on lähestulkoon luonnontilainen ja se on suojelun alainen kuuluen Natura 2000 -ohjelmaan valtakunnallisesti merkittävänä maiseman- ja rantojensuojelualueena. Kermajärven luonto on jylhää, karua, kallioista, erämaista rantaa. Kermajärvi on hyvin kirkas- ja puhdasvetinen ja myös kalakannaltaan merkittävä. Sen rannat ja erityisesti itäpuoli on saaristoista, ja keskellä järveä on suurehko selkä, Kermanselkä. Järvellä on paljon rantaviivaa saaristoisuuden ja lahtisuuden johdosta. Rannoilla on suuriakin korkeuseroja ja korkeita mäkiä ja kallioita. Saaristo on karukasvillista ja sen kallioperä on syväkiveä ja migmatiittia.
Kermajärvi on Heinäveden reitin pääjärvi ja tärkeä osa sitä. Karviossa, pohjoisella Kermajärvellä, Varisvesi laskee Kermajärveen Karvionkoskena. Koski voidaan myös ohittaa Karvion kanavalla. Varisvedeltä pääsee salmien kautta Suvasvedelle, Kuopioon, tai Varistaipaleen ja Taivallahden kanavia pitkin Juojärvelle, jonka pinta on lähes 20 metriä Kermajärveä korkeammalla. Kermajärven toisessa päässä, Kerman kylällä, järvi laskee Kermakosken kautta Joutenveden ja Haukiveden suuntaan. Kermankoski voidaan ohittaa yksisulkuisella Kerman kanavalla. Savonlinnaan, johon reitti päättyy, pääsee 1903–1906 valmistuneita Vihovuonteen, Pilpan ja Kerman kanavia pitkin. Petrumajärvi laskee Kermajärveen. Kermajärvi tunnetaan myös siellä vuonna 1959 tapahtuneesta Tulilahden kaksoismurhasta.
Heinäveden kirkonkylä on rakennettu Kermajärven rannalle. Kuopiolainen Roll-Laivat Oy liikennöi Heinäveden reittiä kesäisin laivallaan M/S Puijo. Se pysähtyy myös Heinäveden kirkonkylän satamassa, Kermanrannassa.
Nimensä Kermajärven arvellaan saaneen alueella muinoin liikkuneilta lappalaisilta, joiden kielessä sana kerma tarkoittaa nuorta peuranvasaa.[2]
Järvestä löytyy myös saari nimeltä Kiermisaari. Kiermi on eräs nimitys verkonkuivatustelineelle. [3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen ympäristökeskus. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Heinävesi – Ylävirtaan Heinävedelle (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/tareniemi
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kermajärvi Wikimedia Commonsissa
