Viipurin piiri (Leningradin alue)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viipurin piiri
Выборгский район
Vyborgski raion
Vaakuna
Vaakuna
Piirin sijainti Leningradin alueella
Piirin sijainti Leningradin alueella
Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Leningradin alue
Perustettu 1940
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Viipuri
Pinta-ala 7 431 km²
Väkiluku (2008) 181 100
 – väestötiheys 14,7 as/km²

Piirin kunnat

Viipurin piiri (ven. Выборгский район, Vyborgski raion) on hallintopiiri Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Se sijaitsee Karjalankannaksella ja käsittää läntisen osan aikaisemmin Suomelle kuulunutta Kannasta Terijoen aluetta lukuun ottamatta.

Piirin nykyinen pinta-ala on 7 431 km² ja asukasluku 181 100 (2008). Piirin hallintopaikkana on Viipuri (77 800 asukasta). Muita kaupunkeja ovat Antrea, Enso, Koivisto ja Uuras.

Suomen ja Venäjän välinen matkustaja- ja tavaraliikenne kulkee suurelta osaltaan Suomen kaakkoisosista Viipurin piiriin saapuvien maantie- ja rautatieyhteyksien, Saimaan kanavan sekä piirin suurten öljysatamien ja piirin läpi kulkevan maakaasuputkien kautta. Piirissä on koneteollisuutta, joka käyttää Vuoksen vesivoimalaitoksia (nro. 10 ja 11) energialähteenään. Myös maatalous ja turkistarhaus on suosittua.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viipurin piiri muodostettiin 9. heinäkuuta 1940 Suomen Moskovan rauhassa 12. maaliskuuta 1940 Neuvostoliitolle luovuttamalle ja Karjalais-Suomalainen SNT:aan liitetyn alueen eteläosaan. Piirin alue käsitti suunnilleen Suomen kokonaan luovuttamat Viipurin kaupungin, Viipurin maalaiskunnan, Heinjoen, Äyräpään ja Johanneksen kunnat sekä luovutetut osat Virolahden, Säkkijärven, Ylämaan, Vahvialan, Lappeen ja Nuijamaan kunnista. Alueen suomalainen väestö evakuoitiin joko sodan aikana tai rauhan tultua ja niinpä Neuvostoliitto siirsi alueelle uutta väestöä.

Jatkosodassa Suomi valloitti alueen takaisin vuonna 1941 ja muualle Suomeen evakuoitu väestö pääsi palaamaan kotiseudulleen. Moskovan välirauhassa 19. syyskuuta 1944 alue jouduttiin toistamiseen luovuttamaan Neuvostoliitolle, jossa alue muodosti jälleen Viipurin piirin. Samana vuonna Viipurin piiri siirrettiin Karjalais-Suomalaisesta SNT:sta Leningradin piiriin kuuluvaksi. Sittemmin Viipurin piiriin on liitetty sen pohjoispuolella sijainnut Jääsken piiri ja Suomen luovuttaman Kannaksen eteläisin osa Terijokea lukuun ottamatta.

Vuonna 1948 suurin osa Viipurin piirin paikannimistöstä vaihdettiin venäläisiin uusnimiin.

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjällä tehtiin kunnallishallinnollinen uudistus vuonna 2006. Viipurin piirin alueen aiemmasta 29 paikallishallinnollisesta yksiköstä muodostettiin tuolloin 14 kuntaa. Vuonna 2010lähde? yhdistettiin vielä Enson (Svetogorsk) ja Jääsken (Lesogorski) kaupunkikunnat, jonka jälkeen piirissä on seitsemän kaupunkikuntaa ja kuusi maalaiskuntaa.

Kaupunkikunnat:

Maalaiskunnat:

Jako ennen vuotta 2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen hallintouudistusta Viipurin piiriin kuului neljä kaupunkia, kolme kaupunkityyppistä taajamaa ja 22 kylähallintoaluetta (selsovet). Viipuri itse ei kuulunut piiriin vaan oli oma hallinnollinen yksikkönsä.

Kaupungit:

Kaupunkimaiset taajamat:

Kylähallinnot:


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viipurin piiri (Leningradin alue).