Talvisodan pommitukset Helsingissä
Talvisodan pommitukset Helsingissä tapahtuivat yhdeksänä kertana talvisodan alkamispäivänä 30. marraskuuta ja sittemmin 1. joulukuuta, 19. joulukuuta ja 25. joulukuuta 1939, sekä 14. tammikuuta 1940. Kuolonuhreja näistä pommituksista aiheutui 97 ja vakavia loukkaantumisia 38.[1] Pommitukset koostuivat 70 konesuorituksesta.[2]
Talvisodan ensimmäisenä päivänä 30. marraskuuta 1939 Neuvostoliiton sotilaskoneet tekivät Helsingin alueella useita pommituslentoja. Ensimmäinen ilmahälytys annetiin klo 9.15 ja viisi minuuttia myöhemmin kolmen koneen muodostelma SB-2-pommikoneita saapui Helsingin ylle kohteenaan Malmin lentoasema.[3][4] Ensimmäiset pomminsa koneet pudottivat Santahaminaan lähelle kansakoulua.[4] Pilvisen ilman takia koneet eivät kuitenkaan osuneet kohteeseensa, vaan pommit putosivat Malmille, Pasilan ratapihalle ja Tikkurilaan; kolme Pasilaan pudonneista pommeista jäi suutareiksi.[3]
Toinen Neuvostoliiton pommituslento tapahtui klo 10.35 johon ilmahälytys annettiin klo 10.25. Tällöin idästä lähestyi 12 koneen muodostelma SB-2-pommikoneita, jotka olivat nousseet ensimmäiselle pommituslennolleen ilmaan Kattilan kentältä Inkerissä ja kuuluivat Punalippuisen Itämeren laivaston 8. prikaatin 57. pikapommituslentorykmenttiin johtajanaan kapteeni Vasilj Rakov.[4] Helsingin ilmatorjunta otti vastaan koneet ja saikin pudotettua yhden koneista, minkä jälkeen koneet hajaantuivat ja pudottivat perääntyessään pomminsa Santahaminan merilentoaseman alueelle osumatta kumminkaan kohteeseensa.[5][4]
Seuraavat pommitukset ajoittuvat klo 15.00–16.20 välille. Tällöin pommit putosivat kantakaupunkiin, pääasiassa Hietalahden ja Kampin linja-autoaseman väliselle alueelle. Niitä osui muun muassa Teknillisen korkeakoulun silloiseen päärakennukseen Hietalahdentorin varrella, Neuvostoliiton silloiseen suurlähetystötaloon Bulevardin varrella, Luther-kirkkoon Fredrikinkadulla[6] sekä linja-autoaseman vieressä sijainneeseen Maanviljelijäin maitokeskuksen taloon.[2] Nämä pommitukst jäivätkin koko talvisodan tuhoisimmiksi, ja niissä sai surmansa 91 ihmistä ja loukkaantui vaikeasti 36 henkilöä.[7]
Helsinkiä pommitettiin uudelleen 1. joulukuuta 1939. Kahden ensimmäisen päivän pommituksissa kuoli Helsingissä 91 ihmistä, kaikki ensimmäisenä sotapäivänä.[8]
Kahden ensimmäisen sotapäivän jälkeen sää huononi siinä määrin, että pommituslennot loppuivat, ja Helsingin evakuoiminen päästiin aloittamaan. Helsingin noin 250 000 asukkaasta kaupunkiin jäi vain noin 65 000.[9]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin Reservin Sanomat 10/2009.
- Pesonen, Aake: Helsinki sodassa, Kirjayhtymä: Vaasa 1985 ISBN 951-26-2783-3.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pesonen 1985: 111–116
- ↑ a b Talvisota, Ilta-Sanomien erikoislehti 19.11.2009, s. 20–24
- ↑ a b Pesonen 1985: 111.
- ↑ a b c d Helsingin Reservin Sanomat, s. 10–11.
- ↑ Pesonen 1985: 112.
- ↑ K.V.Tamminen: Älkäämme lannistuko. Sanansaattaja, 15.12.1939. Luterilainen Evankeliumiyhdistys.
- ↑ Pesonen 1985: 112–113
- ↑ Pesonen 1985: 111–114
- ↑ Pesonen 1985: 114.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yleisradio, Elävä arkisto: Talvisodan pommituksia
- Helsingin siviiliväestö jatkaa rauhallisena jokapäiväistä työtään pommisuojien turvissa, Suomen Kuvalehti, 16.12.1939, nro 50, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Hävityksen jälkiä Helsingissä, Suomen Kuvalehti, 16.12.1939, nro 50, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
