Talvisodan pommitukset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Puna-armeijan SB-2 koneita Helsingin yläpuolella.
Suomen ilmavoimien Neuvostoliitolta sotasaaliiksi saama SB-2
Suomen ilmavoimien Neuvostoliitolta sotasaaliiksi saama DB-3. Neljä vastaavaa konetta ostettiin saksalaisilta sotasaaliskoneista

Talvisodan pommitukset ulottuivat monille paikkakunnille. Suomessa oli valmistauduttu 1930-luvun lopulla siihen, että Neuvostoliitto käyttäisi pääasiassa TB-3-pommikoneita, mutta Neuvostoliitto oli pääasiassa Espanjan sisällissodan kokemusten perusteella laajentanut SB-2- ja DB-3-pommikoneiden määrää, jotka olivat nopeita, Suomen päähävittäjätyypiksi hankittuja Fokker D.XXI:ia nopeampia. Kaikkiaan talvisodan aikana pommitettuja paikkakuntia oli peräti 690 kappaletta ja pommituslentoja 2 726 kertaa. [1] [2] Carl Geustin kokoamisen tietojen mukaan pommituksissa olisi kuollut 956 ihmistä, haavoittunut vakavasti 540 ja lievästi 1300 (1316). [3]

Joulukuussa 1939 Neuvostoliiton ilmavoimien lentokoneet 7. armeijan rintamalohkolla tulittivat tai pommittivat omia joukkoja kuusi kertaa. Kaksi 68. hävittäjärykmentin I-16-lentokonetta ampui alas Neuvostoliiton 4. jalkaväkidivisioonan 39. kiväärirykmentin ilmatorjuntajaos. 1. joulukuuta 1939 törmäsi Itämeren laivaston miinatorpedolentorykmentin lentokone lähdössä pommivarastoon, jonka seurauksena tapahtui räjähdys, ja suuri osa lentokoneista tuli kahdeksi tai kolmeksi viikoksi lentokelvottomiksi. [4]

Sotilaallis-taktisista taloudellis-strategisiin pommituksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustuskansankomissaarin toimintaohje[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliiton puolustusministeri marsalkka Kliment Vorošilov ilmoitti marraskuussa 1939 toimintaohjeessaan, että ilmavoimien oli vältettävä pommittamasta kaupunkeja ja taajamia, joissa ei ole vihollisen huomattavia voimia. Helsingin asuinkorttelien pommitus 30. marraskuuta 1939 aiheutti kritiikkiä ulkomaisissa joukkotiedotusvälineissä, minkä vuoksi Vorošilov määräsi:Ilmavoimia kielletään ehdottomasti pommittamasta kaupunkeja ja rauhanomaista väestöä, mikä on saatettava jokaisen lentäjän ja lentoperämiehen tietoon..

Työläisten ja talonpoikien armeijan sotaneuvoston päämaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 1939 perustettiin puna-armeijan päämaja, jonka muodostivat Kliment Vorošilov, Nikolai Kuznetsov, Boris Šapošnikov ja Josif Stalin (Džugašvili). Ensimmäisiksi käskyikseen he määräsivät:8. armeijan ilmavoimien ... tuhottava Matkaselän ja Sortavalan rautatiesolmut.. 1. tammikuuta 1940 toimintaohjeessa käskettiin:Pommikoneiden tuhottava järjestelmällisesti kaukana rintaman takana olevia kohteita - vihollisen hallintorakennuksia, sotilaallisia kohteita ja teollisuuslaitoksia, rautatiesiltoja ja -solmuja, satamia ja kulkuneuvoja. 5. tammikuuta 1940 alkaen käskyjen henkilökohtaiset allekirjoitukset korvattiin kollektiivisella Sotaneuvoston päämaja-allekirjoituksella. 21. tammikuuta 1940 edellyttiin jo laajaa taloudellista sodankäyntiä Viime aikoina ei ole pommitettu ollenkaan vihollisen selustassa olevia kohteita, jotka on aiemmin osoitettu 8. armeijan ilmavoimien iskujen kohteiksi, mikä antaa viholliselle mahdollisuuden toimittaa esteettömästi sota- ja elintarvikkeita.

Päämajan mielestä 8. armeijan ilmavoimia on käytetty häpeällisen huonosti, huonommin kuin muiden armeijoiden, sitä komennetaan huonosti eikä se ole saanut aikaan sitä, mihin olisi pystynyt, vaikka se onkin ylivoimainen vihollisen ilmavoimiin verrattuna.

Päämaja käskee ehdottomasti jakaa ilmavoimat toistaiseksi kahteen ryhmään: toisen tehtävänä on auttaa joukkoja pommikoneiden voimin käyttämällä pienikokoisia pommeja sekä hävittäjäkoneiden hyökkäystoimin; toisen tehtävänä on iskeä kohti selustassa olevia ja armeijalle osoitettuja kohteita, erityisesti on tuhottava Serdobolin kaupunki, tuhottava vihollisen Mantsisaaren, Lunkulansaaren ja Valamon tukikohdat ja upotettava moottoriveneet, jotka yrittävät ampua joukkojemme hallussa olevia rantaosuuksia.

Päämaja vaatii jyrkästi tehostamaan ilmavoimien toimintaa, vaatimaan niiltä kovia iskuja, jotka auttaisivat joukkojamme ja tuhoaisivat vihollisen selustassa olevat tukikohdat, sekä lakkaamaan toimimasta häpeällisesti niin kuin tähän asti.

Täytäntöönpanosta ilmoitettava päivittäin. [5]

Taulukko eräistä talvisodan aikana pommitetuista paikkakunnista [6][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunta Aika mm. Tappio Muuta Kokonaismäärä
12 paikkakuntaa 1.12
Antrea 1.,2. joulukuuta, 19. helmikuuta, 2. maaliskuuta yhteensä 11 kuollutta
Elisenvaara 26. joulukuuta, 15.,20. helmikuuta yhteensä 35 kuollutta 39 pommituskertaa, 280 konesuoritusta
Enso 1.,19. joulukuuta
Haapamäki 29. helmikuuta
Hamina 1.,2. joulukuuta, 1. helmikuuta 14 kuollutta
Hanko 12.,19.,21.,22.,25. joulukuuta, 14.,17.,28. tammikuuta, 1.,26. helmikuuta 6 kuollutta, 168 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta 72 pommituskertaa, yhteensä 260 konesuoritusta
Haparainen 1. helmikuuta
Heinola 13. helmikuuta
Helsinki 30. marraskuuta, 1.,2.,19.,22. joulukuuta, 13.,14. tammikuuta 97 kuollutta 8 pommituskertaa, 70 konesuoritusta
Hiitola 1.,2. joulukuuta, 2. maaliskuuta
Hämeenlinna 13. tammikuuta yhteensä 13 kuollutta 8 pommituskertaa, 50 konesuoritusta
Iisalmi 17. helmikuuta yhteensä 41 kuollutta 11 pommituskertaa, 80 konesuoritusta
Ilomantsi 25. joulukuuta
Immola 1.,2. joulukuuta ref
Impilahti 5., 6. joulukuuta 5.12., 6.12. Pitkäranta, 6.12. Koirinoja ja 6.12. Kitelä [7]
Ivalo 26. tammikuuta
Jaakkima 15. helmikuuta Ratayhteys kannakselle katkesi
Johannes 28. tammikuuta
Jyväskylä 29.,31. joulukuuta yhteensä 22 kuollutta
Jänisjärvi 19.,20. joulukuuta yhteensä 49 kuollutta 36 pommituskertaa, 220 konesuoritusta
Jääski 1.,2. joulukuuta
Kajaani 15. tammikuuta, 7. helmikuuta
Karjaa 12.,13.,14 tammikuuta, 1. helmikuuta
Kauniainen 14. tammikuuta
Kemijärvi 13. tammikuuta, 24. helmikuuta
Keuruu 29. joulukuuta Kettu Papinaho, Aili Kanerva, Eino Nurmela, Kerttu Kallio [8]
Koivisto 17. tammikuuta
Kirkkonummi 2. joulukuuta
Kontiomäki 20.,27. joulukuuta
Kotka 1.,2.,23.,26. joulukuuta, 18.,28. tammikuuta, 3. maaliskuuta 18.1. täysosuma jäänmurtaja Tarmoon 39 kuollutta, 11 haavoittunutta
Kouvola 1.,2. joulukuuta, 20. tammikuuta, 18.,19.,20.,26.,29. helmikuuta, 2. maaliskuuta 28 kuollutta, 276 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta 39 pommituskertaa, 850 konesuoritusta
Kuhmo 28. tammikuuta 122 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta
Kuopio 6. tammikuuta, 2. helmikuuta, 3. helmikuuta, 5. maaliskuuta 38 kuollutta, 157 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta 5 pommituskertaa, 80 konesuoritusta
Kuusamo 26. tammikuuta
Käkisalmi 25.,29. joulukuuta yhteensä 12 kuollutta, rakennusvauriot mittavat
Lahti 1.,2.,21.,27. joulukuuta, 6.,13.,20. tammikuuta, 13.,26. helmikuuta, 2.,3. maaliskuuta 23 kuollutta, 394 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta Lahden radioasema vaikeni noin 3 viikoksi. 23 pommituskertaa, 300 konesuoritusta. Toisen lähteen mukaan Lahtea pommitettiin 36 kertaa. [9]
Lappeenranta 16.,17. tammikuuta, 15.,21.,26. helmikuuta, 2.,3. maaliskuuta 37 kuollutta, 398 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta 36 pommituskertaa, 550 konesuoritusta
Loppi 14. tammikuuta
Loviisa 1.,2. joulukuuta, 28. tammikuuta, 1. helmikuuta
Loimaa 21.joulukuuta 1939, 19.helmikuuta 1940 3 kuollutta, 2 ihmistä ja 1 hevonen Toistakymmentä pommia
Matkaselkä 20. joulukuuta
Mikkeli 5. tammikuuta, 20. helmikuuta, 2.,5. maaliskuuta 63 kuollutta, 194 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta 5.1. pommitus johti Päämajan hajasijoitukseen. 10 pommituskertaa, 110 konesuoritusta
Mänttä 20. tammikuuta
Nurmes 23. tammikuuta yhteensä 22 kuollutta 37 pommituskertaa, 150 konesuoritusta
Nurmijärvi 31. joulukuuta 31.12. kuolleita 4
Oulu 1., 3. ja 21. tammikuuta
Pajala 21. helmikuuta
Petsamo 5. joulukuuta Päämajan tilannetiedotus 6.12.1939 12:00[10]
Pori 22. joulukuuta, 14. tammikuuta, 2. helmikuuta 2.2. kuolleita 21
Porvoo 25. joulukuuta, 1.,13. helmikuuta
Rajamäki 26. joulukuuta
Rauma 22. joulukuuta, 14.,28. tammikuuta 123 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta
Riihimäki 15.,19.,26. helmikuuta, 2. maaliskuuta yhteensä 40 kuollutta 40 pommituskertaa, 620 konesuoritusta
Rovaniemi 31. joulukuuta, 31. tammikuuta, 13. maaliskuuta yhteensä 25 kuollutta 19 pommituskertaa, 170 konesuoritusta
Ruotsinpyhtää 10. tammikuuta
Salo 14. tammikuuta
Savonlinna 29. helmikuuta 12 kuollutta, 145 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta (mm. Tuomiokirkko paloi)
Savukoski 26. tammikuuta
Seinäjoki 3. helmikuuta yhteensä 10 kuollutta yksi pommituskerta, 27 konesuoritusta
Simola 1. joulukuuta
Sortavala 19.,20. joulukuuta, 2. helmikuuta 31 kuollutta, rakennusvauriot mittavat 2.2. koneita 92 viitenä aaltona 23 pommituskertaa, 200 konesuoritusta
Sotkamo 26. tammikuuta
Sottunga 14. tammikuuta
Tainionkoski 1.,2. joulukuuta
Tammisaari 12.,22.,23. joulukuuta, 10.,14. tammikuuta, 1. helmikuuta
Tampere 19.,21.,25. joulukuuta, 15.,20. tammikuuta, 17.helmikuuta, 2. maaliskuuta 17 kuollutta, 245 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta 12 pommituskertaa, 260 konesuoritusta
Turku 19.,23.,25. joulukuuta, 1.,12.,17.,20. tammikuuta, 26.,29. helmikuuta, 2. maaliskuuta 53 kuollutta, 319 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta 61 pommituskertaa 440 konesuoritusta
Uuras 19. helmikuuta
Uusikaupunki 14. tammikuuta
Vaasa 29.,31. joulukuuta, 12.,14. tammikuuta 22 kuollutta, 136 tuhoutunutta tai vaurioitunutta rakennusta 6 pommituskertaa, 85 konesuoritusta
Viipuri 1.,2.,19.,25. joulukuuta,6.,14.,15. tammikuuta,3.,10.,13.,17.,18.,21. helmikuuta 38 tai 60 kuollutta (lähteestä riippuen), rakennusvauriot mittavat 64 pommituskertaa, 1400 konesuoritusta

Henkilötappiot yhteensä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan aikana tehdyn tilaston mukaan pommituksissa [11]

  • Kuoli 956 henkilöä (sodan jälkeisen virallisen tilaston mukaan kuolleita 848 henkilöä)
  • Vammautui vaikeasti 540 henkilöä
  • Vammautui lievästi 1316 henkilöä

Rakennusvaurioiden yhteenveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuman saanut rakennus palaa Helsingissä sodan alkupäivänä.

Pommituksissa tuhoutui tai vaurioitui kaikkiaan[12]:

  • Kivitaloja:
    • Tuhoutuneita 157
    • Vaurioituneita 696
  • Puutaloja:
    • Tuhoutuneita 1764
    • Vaurioituneita 4137

Muita vaurioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatiekalustosta tuhoutui[13]

  • 243 veturia eli noin kolmannes koko määrästä
  • n. 2000 rautatievaunua eli noin 10% kokonaismäärästä

Pudotetut merimiinat eivät aiheuttaneet vaurioita, mutta työllistivät raivaushenkilöstöä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sotatieteen laitos: Talvisodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1991. ISBN 951-0-17565-X.
  • Pentti Palmu: Suomen ilmatorjunnan vaiheita 1925-90. Ilmatorjuntaupseeriyhdistys, 1989. ISBN 952-90083-0-9.
  • J.Leskinen & A.Juutilainen: Talvisodan pikkujättiläinen / ISBN 951-0-23536-9

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]