Nousiaisten kirkko
Wikipedia
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ainoan lähteen mukaan kivikirkko on 1400-luvulta eikä 1200-luvun lopusta. |
| Nousiaisten kirkko | |
|---|---|
Nousiaisten keskiaikainen kivikirkko |
|
| Sijainti | Nousiainen |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kirkko |
| Valmistumisvuosi | n. 1295 |
| Omistaja | Nousiaisten seurakunta |
| Julkisivumateriaali | harmaakivi |
Nousiaisten kirkko on yksi Suomen vanhimmista kirkoista. Sen on uskottu rakennetun Nousiaisiin, Hirvijoen rannalle aivan 1200-luvulla samalla paikalla Nousmäellä sijainneen aiemman puukirkon tilalle tai aivan sen viereen. Aiempi kirkko oli toiminut Suomen piispanistuimen paikkana varhaiselta keskiajalta lähtien aina 1250-luvulle saakka. Ensimmäinen maininta Nousiaisten seurakunnasta oman papin hoitamana löytyy vuodelta 1232. Alueelta tiedetään kuitenkin vanhoja kalmistoja, jotka on ajoitettu jopa aivan toisen vuosituhannen alkuun. Piispa Henrikin jäännökset siirrettiin Nousiaisten kirkosta Turun Tuomiokirkkoon 1290-luvulla
Pyhälle Henrikille ja pyhälle Marialle alkujaan omistettu kirkko rakennettiin harmaasta graniitista ja tiilestä piispa Henrikin hautakirkoksi. Työt aloitettiin vuonna 1286 ja saatettiin loppuun 1290-luvun aikana. Pohjakaavaltaan kirkko on poikkeuksellinen, sillä se on kaksi kuorinen. Läntisestä päädystä kuori on kolmitaitteinen ja runkohuonetta matalampi. Itäinen pääty on puolestaan runkohuoneen korkuinen ja viisitaitteinen. Pohjoisella seinustalla on sakaristo ja sitä vastapäätä eteläisellä sivulla myöhemmin, 1300-luvun jälkimmäisellä puoliskolla rakennettu asehuone. Ilmeisesti asehuoneen rakentamisen yhteydessä kirkon aiemmin kaksilaivainen runkohuone holvattiin kolmilaivaiseksi. Holveja kannattelevat yksinkertaiset neliömäiset tiilipilarit. Holveissa ja pilareissa on ilmeisesti 1400-luvulta peräisin olevia yksinkertaisia maalauksia, jotka löydettiin kalkkimaalikerrosten alta vuoden 1936 remontissa.
Kirkossa on myös piispa Tavastin lahjoittama Pyhän Henrikin sarkofagi vuodelta 1429. Se on valmistettu belgialaisesta mustasta kalkkikiveä muistuttavasta kivestä ja se on peitetty messinkilevyillä, joissa on Henrik-piispan elämää kuvaavia kaiverruksia. Sarkofagi siirreettiin eteläiselle seinustalle 1901 rakennettuun viisitaitteiseen kappeliin, jonka oli suunnitellut Josef Stenbäck. Vuosina 1967-1969 suoritetun kirkon restauroinnin yhteydessä se kuitenkin palautettiin takaisin alkuperäiselle paikalleen keskilaivan itäosaan, samaisen restauroinnin yhteydessä uudelleen löydetyn Henrik-piispan haudan päälle.
Kirkossa on kuumailmalämmitys ja istumapaikkoja noin 300 ihmiselle. Kirkon urut ovat Kangasalan Urkutehtaan rakentamat 19 äänikertaiset ja kaksisormioiset mekaanisella koneistolla varustetut urut vuodelta 1968. Valtavirrasta poiketen Nousiaisten kirkossa saarnatuoli sijaitsee yleisöön nähden oikealla sivustalla.
Kirkkoa on uudistettu ja restauroitu ainakin vuosina 1377, 1770, 1786, 1847, 1901, 1936 ja 1967-69.
[muokkaa] Aiheesta muualla
|
Tuomiokirkkoja: Espoo - Helsinki - Kuopio - Lapua - Mikkeli - Oulu - Porvoo - Turku - Tampere Suuria: Heinävesi - Johannes - Kaleva, Tampere - Kerimäki - Nurmes - Pori - Uspenskin katedraali Vanhoja: Hollola - Jomala - Lemland - Muhos - Naantali - Nousiainen - Petäjävesi, vanha - Sammatti - Tyrvää, vanha - Ulvila - Vöyri Muita: Hyvinkää - Kallio, Helsinki - Kotka - Köyliö - Pyhän Henrikin katedraali - Suomenlinna - Tampere, ort - Taivallahti, Helsinki - Vantaa |

