Satakoski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Satakoski on kylä Kiikalassa Salossa.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylä sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Kiikalan kirkolta Salon ja Someron rajalla. Se rajoittuu pohjoisessa Someron Lautelan kylään, lännessä Kiikalan Kirkonkylän, Rekijoen ja Kesälän kyliin, etelässä Kiikalan Komisuon kylään ja idässä Someron Terttilän kylään.[1][2] Kylän kautta kulkee Someron ja Kiikalan välinen yhdystie 2410 eli Lautelantie.

Luonnonympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän eteläpuolitse virtaa Uskelanjoen vesistöön kuuluvan Hitolanjoen latvahaara Satakoskenoja, joka saa alkunsa Kiikalannummella sijaitsevan Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -suojelualueeseen kuuluvista Kultalähteen ja Lamminlähteen lähteiköistä. Kylän pohjoisosassa on harjumaastoa, johon sisältyvät Hautainkrottien suppamuodostumat ja laaja, osaksi ojittamaton Heposuon keidassuo. Suon pohjoislaidassa on pieni, nyttemmin jo umpeenkasvanut Hepojärvi, joka on laskenut Uskelanjoen sivujoen Terttilänjoen latvahaaraan Isojokeen eli Kaskistojokeen pohjoisessa. Pääosa kylän asutuksesta on etelässä Satakoskenojan rantapeltojen ääressä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 1841 nykyisen Satakosken kylän alue oli osa Someron Lautelan kylän Satakokoskenmaan takamaapalstaa.[3][4] Kylä sai asutuksensa, kun Satakoskenmaan takamaapalstalle perustettiin isonjaon yhteydessä vuonna 1805 Lähijoen ja Leikkilän uudistalot. Vuonna 1841 näistä muodostettiin uusi Satakoski-niminen kylä.[3]

Kun Etelä-Someron kylät, joihin myös Lautela kuului, oli vuonna 1492 siirretty Uskelan seurakunnasta Someron seurakuntaan, olivat nämä kylät jääneet maallisen hallinnon osalta kuulumaan Turun linnalääniin ja myöhemmin Turun ja Porin lääniin muun Someron kuuluessa Hämeen linnalääniin ja myöhemmin Hämeen lääniin.[5] Kun läänien rajat koko Suomessa vuonna 1870 yhdenmukaistettiin seurakuntien rajoihin, siirrettiin alkuaan Uskelaan kuuluneet Etelä-Someron kylät kuulumaan maallisen hallinnon osalta Hämeen lääniin, johon Someron pohjoisosa oli kuulunut jo aiemmin. Siirron yhteydessä kuitenkin siihen asti Someron seurakuntaan kuulunut, vuonna 1841 omaksi kyläkseen erotettu Satakoski jätettiin osaksi Turun ja Porin lääniä ja siirrettiin myös kirkollisesti osaksi Kiikalan seurakuntaa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Peruskartta 1:20 000. 2024 04 Terttilä. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1960. Kartta Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 4.5.2015)
  2. Peruskartta 1:20 000. 2023 06 Kiikala. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1965. kartta Maanmitauslaitoksen Vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 4.5.2015)
  3. a b Oja, Aulis: Asutuksen vaiheet, s. 75. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I. Forssa: Someron seurakunta, 1949.
  4. Oja, Aulis: Someron historia vuoteen 1540, s. 24. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I. Forssa: Someron seurakunta, 1949.
  5. Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449–1999, s. 21–24. Someron seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1.
  6. Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I, s. 303. Forssa: Someron seurakunta, 1949.