Harri Nordell

Harri Nordell vuonna 2002.

Harri Nordell (s. 7. huhtikuuta 1956 Salo) on Paraisilla asuva runoilija.

Suku

Harri Nordellin vanhemmat ovat opetusneuvos, KTM Reijo Nordell (1930–2021) ja lastentarhanopettaja Leena-Maija Nordell o.s. Korhonen (1931-) . Harri Nordell on ollut vuodesta 1987 naimisissa toimittaja, FM Irmeli Haapasen (1961-) kanssa. Harri Nordellin nuorempi veli on Yleisradion musiikkitoimittaja, MK Risto Nordell (1959-). Heidän isoäitinsä, LL Ann´Marie Korhosen s. Soisalon-Soininen (-1904 Johnsson) (1897-1981) isä oli Helsingissä 6.2. 1905 murhattu valtioneuvos, prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen (1856-1905). Harri Nordellin isänisä oli sähköasentaja Oskar Wilhelm Nordell (1901-1970), jonka veli vuorineuvos Fjalar Nordell (1902-1976) perusti Saloran.

Tuotantoa

Kirjailija, FT Vesa Haapala luonnehti kaksiosaisessa pienoisesseessä "Helmet-kirjaston" sarjassa ”Runo puhuu meille” "Hajoa" kauniina ja omaehtoisena miniatyyrilyriikkana ja tutkivana kirjoittamisena.

”Harri Nordellin" kuudes kokoelma "Hajo" on runoilijan omien sanojen mukaan viimeinen runokirja, jonka hän kirjoittaa. Viimeinen tai ei, "Hajo" on niin hieno ja viimeistelty teos, etten usko, että Nordellilla olisi valitsemiinsa ilmaisukeinoihin juuri lisättävää. Hiottu, tiivis runo on nyt valmis. Kokoelman voi perustellusti nähdä yhden kirjoitustavan päätepisteenä.”

”"Hajoa" voi lukea kauniina ja omaehtoisena miniatyyrilyriikkana, mutta ennen kaikkea se on tutkivaa kirjoittamista. Kokoelma antaa paljon, jos lukija antautuu jäljittämään kirjoittamisen matkoja ja mielleyhtymiä. Oikeastaan Hajon runot eivät ole esteettisiä objekteja, vaan tapahtumia, joihin lukija kutsutaan mukaan. Vaikka kokoelma korostaa ”ei mitään” ja ”tyhjää”, nousee isoksi teemaksi myös kipu. Kannattaa seurata sen reittejä runosta runoon.”

Palkinnot ja ehdokkuudet

• WSOY:n Kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 1981
• Kritiikin punnus 1991
• Tanssiva karhu 2001
• Tanssiva karhu -palkintoehdokas 2017
• HelMet-palkintoehdokas 2017
• Kajaanin runoviikon Suven runoilija 2018

Teokset

• Syvällä päivät. WSOY 1980 ISBN 951-0-10111-7
• Kerjäläisten jalkapuu 1985 – näytelmä; käsikirjoitus yhdessä Markku Hoikkalan kanssa.
• Veden kuvat. WSOY 1990 ISBN 951-0-16653-7
• Huuto ja syntyvä puu. WSOY 1994 ISBN 951-0-19674-6
• Tomunhäikäisyvalo WSOY 2000. ISBN 951-0-24669-7
• Valkoinen kirja. WSOY 2006 ISBN 951-0-32036-6
• Sanaliekki äänettömyydessä. Valitut runot 1980–2006. WSOY 2011 ISBN 978-951-0-37924-0 Jälkisanat: Tarja Roinila
• Hajo. WSOY 2016 ISBN 978-951-0-39872-2

Runoja antologioissa ja muualla

• Kuin sanakonsertto : runoja musiikista, toim. Bo Carpelan, Matti Suurpää. Tammi, 1989 ISBN 951-30-7185-5
  • Chopinia
  • Bach
• Siivet enkelin : valikoima runoja, toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto. Otava, 1995 ISBN 951-1-13840-5
  • Dixit angelos
• Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja, toim. Hannele Koivunen ja Laura Virkki. Otava, 1997 ISBN 951-1-15017-0
  • Muisti hiljenee
  • Valo viheriöi

• Täällä, tuolla puolen sinua. Muistoruno suomentaja Tarja Roinilalle (27.1.1964-19.5.2020). Julkaisussa: Nuori Voima 5/2020
• Heliotropismeja. Julkaisussa: Niin & näin nro 110 syksy 3/2021

Käännöksiä

Nordellin runoja on käännetty ruotsiksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi ja italiaksi. Laajoja käännöksiä on teoksissa Ett svart får i motljus (Söderströms, 2000), Charbon du jour (Riveneuve, 2000), Vingt poètes finlandais au regard du Surréalisme (Rivages du Nord, 2003) ja Habla la luz con voz de corneja (Conaculta, 2003). Nordell on mukana runoilijana (dvd) myös ruotsalaisessa Swinging with Neighbours 2001–2006 -antologiassa (toim. Aase Berg & Carl Dieker. Ohjaus/elokuva Carl Dieker & Paula von Seth. Ersatz 2006).

Tutkimuksia tuotannosta

Jaakko Mikkola; "Kivet, orfeussoittimet. Kielen väkivalta ja eettisen puheen mahdollisuus Harri Nordellin teoksissa Tomunhäikäisyvalo sekä Valkoinen kirja.". Pro gradu-tutkielma. Kotimainen kirjallisuus. Turun yliopisto 2012.

Kirjoituksia tuotannosta

Nordellin tuotantoa on käsitelty ja analysoitu teoksissa Suomalaisia nykyrunoilijoita (toim. Siru Kainulainen ja Johanna Krappe; BTJ Kustannus, 2008), Lentävä hevonen – välineitä runoanalyysiin (toim. Siru Kainulainen, Kaisu Kesonen ja Karoliina Lummaa; Vastapaino, 2007), Jonimatti Joutsijärvi; Ei mikään itsessään (Sanasato, 2010) sekä Runouden ilmiöitä (Tommi Parkko; Avain 2012.) Nordellin runojen kääntämisestä on kirjoittanut Tarja Roinila teoksessa Liittolaiset esseessään "Ääni vai merkitys, merkitys vai ääni" (toim. Eino Santanen ja Aki Salmela; WSOY, 2011).

Sävellyksiä runoihin

• Harri Suilamo, 2012: Unilouhikko
• Harri Suilamo, 2022: "Limbus-madrigaalit"
• Harri Wessman: Ikävä kautta aikojen
• Sampo Haapamäki: Synny
• Sampo Haapamäki:Haljennut (kokoelmasta Veden kuvat)
• Kimmo Hakola: laulusarja kokoelmasta Syvällä päivät
• Tapio Nevanlinna: Keltaisena hehkuu auringon multa
• Tapani Länsiö: Kehtolaulu
• Tapio Nevanlinna:Punaiset poijut
• Tapio Nevanlinna:Yli kirkkaan

Muuta

Nordell on kirjoittanut runokritiikkejä Helsingin Sanomiin.

Nordellin käsikirjoituksia, muuta kirjallista aineistoa ja luonnoksia on taltioitu tutkimuskäyttöön SKS:n arkistoon,